Viestin lähetti mjr
aina voi kuvitella teon vaihtoehdoksi sen täydellisesti toimivan ja täysin tuskattoman vaihtoehdon.
Minä olen tässä koko ajan kritisoinut sitä että USA menee siitä mistä aita on matalin. Kaikkien iloksi otamme jälleen fiktiivisen esimerkin.
On olemassa kaupunki X, jossa on 5 neliökilometrin kokoinen slummialue. Se on kasvanut siihen vuosien mittaan, köyhillä ihmisillä ei ole muuta paikkaa asua, joten he ovat sinne liittyneet jonon jatkoksi.
Pormestari W (nimi muutettu) ei tykkää tästä slummista, koska hän uskoo sieltä tulevan mm. paljon taskuvarkaita. Muutenkaan se ei näytä oikein hyvältä, joten jotain pitäisi tehdä. Hän kutsuu kokoon lautakunnan ja alkaa suunnittelu, kehitellään vaihtoehtoja.
Vaihtoehto 1:
Jyrätään puskutraktorilla koko slummi kumoon. Siitäpähän oppivat. Annetaan asukkaille sen jälkeen kaupungin insinöörien tekemät piirrustukset, joiden pohjalta nämä slummieläjät voivat sitten rakentaa itselleen uudet & hienot talot.
Vaihtoehto 2:
Rakennetaan slummiin kaupungin varoista toimiva viemäriverkosto, ehkä myös puhdas & juokseva vesi, ja lähdetään pitkäjänteisellä työllä parantamaan näiden ihmisten elinolosuhteita, keskustellaan ja katsotaan mitä voidaan tehdä. Parannetaan olosuhteita aste asteelta, hienostokorttelia siitä ei saa, mutta ainakin selkeästi ihmisten olosuhteita voisi parantaa. Samalla vähentyisi myös katkeruus yhteiskuntaa kohtaan, ja ehkä myös ne taskuvarkaudet, jos ne nyt alunperinkään sieltä slummista juontavat juurensa.
Vaihtoehto 3:
Jyrätään koko hoito kumoon, ja rakennetaan tilalle uudet nykyaikaiset talot.
Näitä sitten puntaroidaan, ja mitähän tästä seuraisi?
Vaihtoehto 1:
Vanha slummi jyrätään, mutta ei ole olemassa mitään edellytyksiä miksi tulevaisuudessa homma muuttuisi, ihmiset rakentavat taas samat aaltopahvihökkelit, parin vuoden kuluttua kukaan ei muistakaan että se slummi joskus jyrättiin.
Vaihtoehto 2:
Näin toimien voidaan saada aikaan ehkä jopa jotain pysyvää parannusta, kenties voitaisiin puhua jopa kestävästä kehityksestä? Tämä olisi kaikkein vaikein vaihtoehto, tuskin edes kovin halpa, mutta tässä pormestari W näyttäisi että hän on oikeasti kiinnostunut näistä ihmisistä, ja siitä että tulevaisuudessa meillä olisi vähemmän taskuvarkaita.
Vaihtoehto 3:
Upeeta, mahtavaa, mutta liian kallis ja liian työläs. Ei ole mahdollista toteuttaa.
Hiukan karkeasti asiat tässä taas otin esiin, mutta periaatteessa tässä case-Irakissa toimitaan kuten vaihtoehto 1:ssä. On helppoa mennä väellä ja voimalla, jyrätä kaikki matalaksi, ja olla sitten iloinen. Taas pelastettiin USA:n itsenäisyys viime tingassa. Ja siinä sivussa saatiin vähän öljyä.