Nyt kyllä pahoitit mieleni, kun varastit mielipahani. Olen ollut tuon numerokikkailun takia apea jo pitkän aikaa. Sama kuin se Num-kolme-rot -sarja, jota en koskaan katso kun mielestäni numeroita ei saa lykkiä sanojen keskelle kirjaimia korvaamaan.Tuo Stam1na-nimi on pahoittanut mieleni, enkä voi kuunnella Stamyksinaa. Sitähän nuo ovat mieltäpuolta, että Stamyksina on hyväkin yhtymä. Mutta kun se on Stamyksina.
Nyt kyllä pahoitit mieleni, kun varastit mielipahani. Olen ollut tuon numerokikkailun takia apea jo pitkän aikaa. Sama kuin se Num-kolme-rot -sarja, jota en koskaan katso kun mielestäni numeroita ei saa lykkiä sanojen keskelle kirjaimia korvaamaan.
Muistan vielä hyvin kun niin mieleni pahoitin silloin ehkä 7-vuotiaana, kun näin ekan kerran elämässäni kioskilla 7Up-merkkistä limua. Sitähän piti saada ostaa, ja pyysinkin kiskan myyjältä yhden pullon "seitsemän upia". Plikka nauroi pilkallisesti, kun pikkukaveri ei osannut kysyä sevenappia. Varmaan itketti ja sielu haavautui, mutta sain kuitenkin pullon. Ihan samaa snadisti maustettua sokerivettä seitsemän-upi oli kuin spraitti, mutta vähän erilainen pullo vaan. Jonkinlainen pettymys siis. Ei olisi pitänyt mennä koko vitun kiskalle.Nyt kyllä pahoitit mieleni, kun varastit mielipahani. Olen ollut tuon numerokikkailun takia apea jo pitkän aikaa. Sama kuin se Num-kolme-rot -sarja, jota en koskaan katso kun mielestäni numeroita ei saa lykkiä sanojen keskelle kirjaimia korvaamaan.
Muistan vielä hyvin kun niin mieleni pahoitin silloin ehkä 7-vuotiaana, kun näin ekan kerran elämässäni kioskilla 7Up-merkkistä limua. Sitähän piti saada ostaa, ja pyysinkin kiskan myyjältä yhden pullon "seitsemän upia". Plikka nauroi pilkallisesti, kun pikkukaveri ei osannut kysyä sevenappia. Varmaan itketti ja sielu haavautui, mutta sain kuitenkin pullon. Ihan samaa snadisti maustettua sokerivettä seitsemän-upi oli kuin spraitti, mutta vähän erilainen pullo vaan. Jonkinlainen pettymys siis. Ei olisi pitänyt mennä koko vitun kiskalle.
Minä taas sain pienenä sedältäni sellaisen hihattoman t-paidan (vai mikä niiden nimi nyt on), jossa oli tämä 7Up logo ja sitten siinä oli kuva, jossa seitsemän miestä (Fido Didoa?) seisoi mulkut pystyssä. Tämä tarina on tosi.Pahoitin mieleni myös lapsena 7Upin takia.
Ikään kuin tämä ei mielen pahoittamiseen riittäisi, niin kaiken kukkuraksi nimim. Johannes copy-pastettaa lippupropagandaansa myös tähänkin ketjuun.
Kyllä minä taas niin mieleni pahoitin, kun kävin kehumassa erästä nimimerkkiä ja se sitten ymmärsi viestin sataprosenttisesti väärin ja luuli minun vittuilevan, vaikka vielä erikseen sanoin, että tämä ei ole vittuilua. Höpötti jotakin ihan kummallista takaisin. Itseironian taju ilmeisesti kehittyy joillekin hieman myöhemmin.
Kyllä se olisi parempi olla kehumatta ketään. Niin, paitsi itseään voisi kehua, siinä kun tietää, ettei kehun kohde mieltään pahoita.
Pahoitin mieleni. Ei Sakke Lindforsia saa Pietilään sekoittaa!
Ei jumalauta, oli kyllä helvetin hyvää näyttelemistä Topilta ja tältä naapurilta, oliko se nyt Raili? :) Huikeaa, Topi raivoissaan kävelee partsille - odottaa sen verran että kameramies kerkiää alas - ja heittää kiivastuksissaan ihan pakasta vedetyn läppärin tantereelle.Kyllä minä taas niin mieleni pahoitin kun katsoin Sukaria, jossa pojat hankkivat Topille kirjaprojektia varten läppärin. Katsoin että perkele, siinä on kunnon tietokone, Acer 1350 vuodelta 2004 tms. Samanlainen kuin millä tätä viestiä kirjoitan. Kyllä lähtee, laatupeli läpikotaisin, ihan minttikuntoinen vieläpä.
No se läppäri oli käsikirjoitettu ohjelmaan vaan sitä varten että Topi sai heittää sen parvekkeelta alas. Onko oikein, ei kyllä ole.
Tuollaisesta näpertämisestä voi hyvillä mielin pahoittaa mielensä. Topin luulisi tehneen kauppakeskustensa kanssa sen verran pätäkkää, että jotain konkreettisempaa pitäisi saada särkymään että särkeminen tuntuisi ylipäätään miltään.No se läppäri oli käsikirjoitettu ohjelmaan vaan sitä varten että Topi sai heittää sen parvekkeelta alas. Onko oikein, ei kyllä ole.
Niin, se on Suomessa eri mittakaava. Hitto kun muistaisi mikä se bändi oli, joka suunnitteli heittävänsä television hotellin ikkunasta, mutta pienen budjettilaskelman jälkeen päätyivätkin viskaamaan vain kaukosäätimen.Silloin kun Keith Moon vielä eli ja hengitti, niin televisiota pienempiä esineitä The Who ei varmaan vaivautunut viskomaan hotellin partsilta kadulle.