Kyllä minä taas niin mieleni pahoitin, kun katselin äsken suomalaisten mäkihyppyä mäkiviikolla. Ensin hyppäsi Hautamäen Matti ja sitten Happosen Janne, lopulta Anssi Koivuranta ja pääsi ne sentään alamonttuun saakka, mutta aika vähän aikaa ne pysyivät ilmassa. Koivuranta pääsee sentään hypäämään kaksi kertaa. Kyllä kääntyilisi Matti Pulli haudassaan, suomalaisten nykyhyppääjien surkeuden takia, jos olisi jo kuollut. Onneksi ei ole, kuten en minäkään. Taidan lähettää Matille kortin postissa ja pyytää, että menisi taas valmentamaan poikia hyppäämään.
Tulee 84 vuotta alkukesästä ikää, sopivasti yleisurheilun EM-kisojen aikana Helsingissä. Pitäisiköhän sinne mennä paikanpäälle katsomaan keihäänheittoa ja pituushyppyä. Vahinko, että Valeri Borzov on jo lopettanut juoksemisen. Siinä oli tyylikäs pikajuoksija, vaikka olikin Neuvostoliiton edustaja, kun käytiin Veikon kanssa katsomassa 1971 Helsingin EM-kisoja. Juha Väätäinen voitti 10000 metria, kun olimme katsomossa. 5000 metrin kultamitali katseltiin sitten vaimon ja lasten kanssa kotisohvalla. Pitääkin viedä huomenna kossupullo Veikon haudalle, kun se niin pyysi tekemän muutaman kerran vuodessa, että saa vähän piristystä, kun ei enää itse pysty pulloaan hakemaan. Se suntio kyllä juo ne pullot, On se sen näköinen mies, mutta lupaus on lupaus ja pitää käydä aamulla postiauton kyydissä ensin viinakaupassa ja sitten Veikon haudalla viemässä pullo hautakiven taakse odottamaan.