Kuuntelussa juuri nyt

  • 1 998 667
  • 22 775

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Supernatural -sarjassa kuulee usein varsin hyvää musiikkia menneiltä vuosikymmeniltä. Jaksoin aikoinaan katsoa sarjaa muistaakseni viidenteen tai kuudenteen kauteen asti, kunnes tarinat alkoivat mennä sen verran huonoiksi, että mielenkiinto lopahti. Kansasin Carry on Wayward Son on jäänyt kuitenkin mieleeni, koska se soi aina kunkin kauden finaalissa.



 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Pekka Pohjola Group - Kätkävaaran Lohikäärme(1980).

Itselleni rakkaimpia levyjä, mitä on koskaan tehty. Levy sisältää neljä täydellistä biisiä. Ehkä Sampoliini kaikkien aikojen suosikki kappaleeni. Siinä on poikkeuksellisesti kitaristi Seppo Tyni saanut sävellyksestä myös krediittejä Pohjolan lisäksi. Jo levyn aloittava nimikkobiisi on kyllä huikeaa kuunneltavaa ja Pohjolan yksinkertainen bassoriffi on kyllä aina vaan ihan tajuton! Myös Tyni laittaa kitaran vinkumaan siihen malliin, että ei paremmasta väliä. No sitten levyn päättävä "Inke ja mä" biisissä on myös ihan tajuton kitarasoolo, joka tietojeni mukaan onkin Pekka Pohjolan säveltämä. Kappale on nimetty Pohjolan ja hänen entisen vaimonsa(lasten äiti) mukaan. Siinä oikein kuulee miten tunteellinen se soolo on.



 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Lala Salama.

Suomalainen indie on elänyt viime vuodet ihan mieletöntä kukoistuskautta. Kun mainstream on paskaa, varjossa kasvaa upeita hedelmiä. Aina ties mistä voi löytyä loistava indiebändi. Ja nää tyypit on aina nuoria, tottakai.

Ja homman nimihän on aina rock n' roll. Se vanha tuttu. Vähän erilaisin maustein, mutta aina silti se.

Näistä tulee vanhalle rokkipoliisille roska silmään. Kyllä ne osaa sittenkin. Luotan.






 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Pekka Pohjolan musiikissa olen nyt edennyt vuoden 1985 Space Waltz albumin kimppuun.

Tämä on ehdottomasti Pohjolan 80-luvun soololevyistä(Kätkävaaran Lohikäärme ei sitä virallisesti ole) paras. Viisi upeaa kappaletta, joista en löydä mitään moitittavaa. Tässä on otettu vähän uusia tuulia mielestäni Pohjolan musiikissa. Ehdottomasti levy jonka jokaisen vähänkään kiinnostuneen kannattaa kuunnella!




 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Skid row yhtyettä tulee kuunneltua tasaisin väliajoin. Nyt näemmä tullut uutta materiaalia, eikä yhtään pöllömpää ole. Kunnon rokkijyystöä. Eihän tämä uusi vokalisti mikään Sebastian ole, mutta ajaa asiansa.



Skid Row'n eka on klassikko. Ihan vitun klassikko. Uskallan sanoa, että aika lähelle Appetite For Destructionin tasoa, vaikka bändeillä tiet menivät sittemmin eri suuntiin.
 

SOF1969

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, KKV, Artun pumppu
Skid Row'n eka on klassikko. Ihan vitun klassikko. Uskallan sanoa, että aika lähelle Appetite For Destructionin tasoa, vaikka bändeillä tiet menivät sittemmin eri suuntiin.
Onhan se kyllä. Siitä syystä vuoden -91 Gunnari/Skid Row-keikat kaksi iltaa putkeen Nordiksella ovat yhä aika ylittämättömät.
 

SOF1969

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, KKV, Artun pumppu

Krepo

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Málaga CF
Onhan se kyllä. Siitä syystä vuoden -91 Gunnari/Skid Row-keikat kaksi iltaa putkeen Nordiksella ovat yhä aika ylittämättömät.
Kateeksi käy. Olin liian nuori tuohon aikaan ymmärtämään, saatikka käydäkseni. Nyt voi vain kadehtia heitä, jotka nähneet primessä nuo orkesterit, ja vielä samalla kertaa!
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings




Pharmakonia voinee luonnehtia noisen ja industrialin välimuodoksi. Tarkoituksellisesti raastava äänimaailma ja paljon power electronics häröilyä, mutta kappaleista löytää oikeasti rakenteenkin. Kyse ei ole vain "satunnaisesta" pörinästä ilman mitään havaittavaa rakennetta vaan rakennetusta musiikista.





Benediction on niitä yhtyeitä on mitä on pitänyt kuunnella vähän enemmänkin aiemmin, mutta en ollut saanut aikaiseksi jotain lyhyitä pätkiä lukuunottamatta. Onhan tämä hyvin pätevää musiikkia, ei mitään maailmaa mullistavaa mutta toimii hyvin.
 

SOF1969

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, KKV, Artun pumppu
Kateeksi käy. Olin liian nuori tuohon aikaan ymmärtämään, saatikka käydäkseni. Nyt voi vain kadehtia heitä, jotka nähneet primessä nuo orkesterit, ja vielä samalla kertaa!
Totta. Mutta ajattele että nykynuoret pääsevät kokemaan Ed Shearenin in his prime!
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo




Joiltain unohtuu, miten monikulttuurisia ja värikkäitä nämä vanhat bändit olivatkaan.

Olkaa hyvä:

Free

Kitarassa venäläislähtöinen Paul Kossoff, todella arvostettu
Bassossa intialainen Andy Fraser (mainitaan vaivihkaa että on myös homo), todella arvostettu myös, myöhemmin tunnustettu bändin sydämeksi

Neljästä jätkästä kaksi.

Aivan maaginen bändi. Silloin joskus näistä ei vain tehty numeroa. Hyvä rokki oli hyvää rokkia. Vittu tämäkin on niin hyvä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös