Pakko liittyä talkoisiin. Tämä on ihana, Ramojen loppuvuosien helmi.
Katso mitä Peter Hookin bassostyrkkareissa lukee. Dee Dee oli juuri mennyt edes, aika hieno kunnianosoitus.On muuten Dee Deeltä aikamoiset sanat. Kaikkein pahiten päihderiippuvaisin oli myös se luovin voima. Toki Joey sävelsi aika määrän klassikoita myös.
Katso mitä Peter Hookin bassostyrkkareissa lukee. Dee Dee oli juuri mennyt edes, aika hieno kunnianosoitus.
Löysin tämän ceedeen jostain levyhyllyn kätköstä. Tässä yhtyeessä vaikutti ainakin HIM:in rumpali Kaasu ja Amorphiksen ex-vokalisti Pasi Koskinen.
Currentsin uusin albumi olikin mennyt itseltä ihan ohi. Suosittelen muuten ottamaan myös Polaris-nimisen aussibändin helmikuussa julkaiseman toisen albumin The Death Of Me testiin. Todella vahvaa kamaa!Tämä vuosi on ollut melkoista tykitystä metalcore-genreessä ja tämän viikon perjantaina vielä Bury Tomorrow julkaisee uuden albumin Cannibal.
Kaikista enitenhän olen henkilökohtaisella tasolla tämänvuotisista julkaisusta jumputtanut The Word Aliven Monomania laattaa. Heh.. ei varmaan suuri yllätys, suosikkibändistä kuitenkin kyse ja vielä kun biisit kuten Numb Love (Misery II), Greatest Almost, I'm Sorry You're Sorry Now jne. sopivat lyriikoiltaan ajoituksellisesti täysin siihen henkilökohtaiseen kriisiin mitä kävin läpi alkuvuodesta... Eikä niissä singlebiiseissäkään ollut moittimista.Polaristakin on tullut luukuteltua melkoisesti. Samoin The Amity Afflictionin Everyone Loves You.. Once You Leave Them ja August Burns Redin Guardiansia.
No edeltäjä Emerson, Lake & Palmer oli kyllä ainakin aikoinaan hyvinkin tunnettu.Mielestäni ansaitsee maininnan täällä: Emerson, Lake & Powellin teos "The Score". Lienee hieman tuntematon yhtye ja ainoa millään tavalla tunnetumpi kappale on kaiketi Ässienkin ottelutapahtumissa käytettävä "Touch and Go", mutta tämä toinenkin on melkoisen kirkas helmi. Pituutta kappaleella noin yhdeksän minuuttia, mutta se kuluu äkkiä.