Kun aloin seuraamaan I Prevailia vuonna 2014, oli heiltä juuri tullut ensimmäinen EP 'Heart vs. Mind' ulos. Aloin seuraamaan saman tien bändin facesivua, jolla oli tuolloin noin 200k seuraajaa jos sitäkään. 5,5 vuotta on kulunut, I Prevail on julkaissut tässä välissä kaksi täysimittaista albumia ja ovat tulossa helmikuussa ensimmäistä kertaa Suomeen keikalle Tavastiaan ja harkitsen tosissani itsekin tuonne menemistä. Luin juuri äsken Facebookista, että tähän alle linkkaamani biisi 'Bow Down' on ehdolla Grammy Awardseissa vuoden parhaana metalliperformanssina (vai miten tuo nyt kuuluisikaan suomentaa silleen että kuulostaisi järkevältä..).
Niin, nyt heillä on sellainen 1,3 miljoonaa seurajaa Facessa ja kohta lähelle 3 miljoonaa kuukausittaista kuuntelijaa Spotifyssa. Ja kaikki lähti liikkeelle yhdestä Taylor Swift -coverista joka vuoti viraaliksi. Melkoinen tuhkimotarina siis tällä bändillä, mutta yhtä kaikki tämä Bow Down sopii biisinä kaikille elämän altavastaajille (joillaisena itseäni myös pidin) joihin kukaan ei aluksi uskonut, mutta jotka eivät luovuttaneet taistelua vaikka mitä vastoinkäymisiä osui tielle. Ja siihenhän tämän bändin tarinakin perustuu hyvin vahvasti. Linkataan siis samaan syssyyn vielä toinenkin sinkku 'Hurricane' joka kertoilee I Prevailin kasvutarinan yhtyeenä sekä solisti Brianin Burkheiserin stoorin ihmisenä lyhykäisyydessään (on myös lempibiisini heiltä).
Tän bändin tärkein message onkin: usko unelmiisi. Ikinä et tiedä milloin pääset elämään niitä, kun vain jatkat yrittämistä joka hiton päivä.