Pahoittelen jo valmiiksi hieman pitkäksi turvonneita vastauksiani.
Ja pahoittelen myös sitä, etten nyt ota yksinomaan kantaa jääkiekkoon tai suoraan alkuperäiseen kysymykseen.
Vastaus Dana77:n viestiin
Poliisi ja ameija ovat yhteiskunnan väkivaltakoneistoja, joista poliisin tarkoitus on pitää yllä järjestystä vaikka väkivalloin (sen takia niillä poliiseilla on pamput ja pyssyt) ja toisen turvata maamme rajoja edelleenkin vaikka väkivalloin.
Mutta, miten tämä liittyy jääkiekko-ottelussa tapahtuviin tappeluihin. Eihän siellä ihmiset tappele sen takia, että järjestys pysyisi, vaan juuri sillä hetkellä se järjestys on tipotiessään ja tuomareiden tarkoitus on palauttaa se järjestys - vaikka väkivalloin?
Vastaus Dana77:n viestiin
Ei siitä sen enempää, mutta kaikenlainen moralisointi, että "väkivalta ei ole koskaan ratkaisu" on ristiriidassa poliisin ja armeijan hyväksymisen kanssa.
Niin, lienee nyt kaksi eri asiaa se, että onko sotavoimille tai poliisille käyttöä kuin sillä, onko tappelut välttämätön osa jääkiekkoa. Sanoisin, että se on väistämätön osa sitä, koska tunteet ovat pelissä. Se, että tarvitaanko tappeluita viihdyttämään yleisöä tai pitämään 'järjestystä' kaukalossa, on sitten ihan toinen kysymys.
Sen puolesta sanoisin, että vastaus ei ole joko väkivalta tai ei väkivaltaa. Vastauksia on useampia, mutta usein ihmisillä on taipumus jumiutua tavallaan helpoimpaan ja ilmeisimpään. Vaikka voi olla, että helppoja vastauksia on useampia ja jotkut niistä vievät ihmistä ja lajia eteenpäin.
Vastaus Dana77:n viestiin
Nyt pitää todeta, etten tämän pointtia ymmärrä. Vastauksen kysymyksiin ovat tietenkin ei, mutta miten se liittyy mihinkään keskusteltuun asiaan?
Niin, ehkä asettelin lauseeni hieman ontuvasti. Mutta lähinnä viittaisin siihen, että onko väkivalta aivan kaikissa tilanteissa tarpeellista. Onko tarpeellista käydä toimeen? Vai onko kenties tilanteita, joista selviää puhumalla. Yleensä se kyllä näkyy kentällä, jos joku alkaa käydä kuumana. Sen ei tarvitse johtaa puolen minuutin käsirysyyn. Ja itseasiassa ainakin omin silmin nähnynä pelin 'sähköisyys' nimenomaan tulee siitä, miten jotkut pelaajat selvästi alkavat käydä kuumana. Hanskojen pudotus on laimea orgasmi/rynkytystä.
Vastaus Dana77:n viestiin
Haluaisin perusteluja tälle todistettavalle väitteelle. Ässien ja Lukon kannattajien kahina ei mikään todiste ole. Jalkapallossa ei tapella, mutta katsomoista löytyy todella valitettavan paljon huligaaneja, joiden kahinoissa on kuollutkin lukuisia ihmisiä. Silti jalkapallo ei ole heihin ainakaan mallioppimisen kautta näitä malleja opettanut.
Televisioväkivallan vaikutusta on tutkittu niin aikuis- kuin lapsiväestöön. Alttiimpia vaikutukselle ovat lapset, jotka muutenkin ottavat mallia eri tilanteista, mutta silti tuo vaikutus on ollut perin vaisua eli he ovat saattaneet käsitellä tuota väkivaltatilannetta leikeissään tai alkaa puhua kieltä, jota elokuvassa on käytetty.
Voisi sanoa, että terve ihminen, on kyseessä lapsi tai aikuinen erottaa televisioväkivallan fiktiiviseksi (ja lapsi on aika usein näissä asioissa aika terävä). Sen sijaan, jos ja kun perheessä väkivallalla on hieman epämääräinen rooli, vaikkapa isä hurraa, kun Mäkiaho vetää Heleniusta lättyyn ja veri lentää, lapsi voi reagoida suoremmin. Vaikkei suoraan leikeissä tai puheessa, hän kaiken aikaa muokkaa mielessään käsitystä oikeasta ja väärästä. Jos vielä tähän lisättäisiin noin stereotyyppisesti tilanne, että isä sanoisi: "se oli oikein sille", lapsella ei ehkä ole tässä tilanteessa muuta vaihtoehtoa kuin ymmärtää väärin. Tältä pohjalta voisi pahasti yksinkertaistaen sanoa syntyvän ihmisiä, joille väkivalta on jokin keino tulla hyväksytyksi tai saada ihmisten kunnioitus. Näin yksinkertaista se ei todellisuudessa ole, mutta silti on ihan hyvä ajatella välillä omia motiivejaan, mieltymyksiään ja sitä, miten ne vaikuttavat muihin. Sanoisin vielä, että siinä missä jääkiekko-otteluiden tuomioista tuomarit (tai korkeampi elin) ovat vastuussa, perheissä ja seurojen faniporukoissa jollakin on vastuu siitä, ettei tule ylilyöntejä tai väärinymmärryksiä. Englantilaiset jalkapallojoukkueiden faniporukat, sen enempää kuin vanhemmat eivät ole ehkä tätä puolta huligaaneille onnistuneet välittämään).
Ja kyllä jalkapallo-otteluissa pelaajat ovat tapelleet. Se on vain huomattavasti harvinaisempaa kuin jääkiekossa. Yhtälailla nyt voitaisiinkin puhua melkolailla fyysisestä pelistä nimeltä jalkapallo, että kuuluvatko tappelut siihen. Tuomareiden ja yleisön - lukuunottamatta kenties huligaaneja - mielestä ei. Tilanne voisi hyvin muuttua, jos yleisön, tuomareiden ja medioiden asenne muuttuisi. Pienempää kiehumistahan jalkapallo-otteluissa on, mutta mietitään nyt, vaikka viime EM-kisoissa tapahtunutta selkkausta kun Vieri sylkäisi vastustajan pelaajaa ja sai pelikiellon epäurheilijamaisuudesta tai mistä lie, josta jääkiekossa saa aika paljon pienemmän sanktion.
Muistetaan vielä, että usein pelaajat lajista tai seurasta riippumatta ovat joidenkin nuorten esikuvia. Eikä näin äkkiseltään siinä tunnu olevan mitään pahaa, jos yhden nuoren esikuva on Timo Pärssinen ja toisen Roman Vopat, kun taas jonkun esikuva voi olla Sean Gagnon tai Janne Niskala. Yleensä vain esikuvista haetaan sitä mallia myös omaan pelaamiseen. Jos omaa esikuvaa tuntuvat ylistävän myös muut, häntä pidetään jollain tavalla hyvänä, hän on silloin varmasti positiivisella tavalla hyvä samaistumisen kohde. Kun taas pelaaja, jota kaikki haukkuvat voikin kääntyä negatiiviseksi samaistumisen kohteeksi ja ihminen muuttaa käsityksiään.
Tässä kohden voitaneen tehdä viittaus enemmän elokuvien moralistiseen puoleen eli siihen, onko pahan saatava palkkansa vai voidaanko se päästää ilman rangaistusta. Jääkiekossa se on tuomarien tehtävä joko rangaista tai olla rankaisematta. Joka tapauksessa arveluttavaa on se, että jos ja kun yleisö alkaa vaatia tappeluita, liigan täytyy siihen jollain tavalla reagoida. Jos tilanne löystyy, tuomareiden tehtävä muuttuu ja heidän tehtävänsä voi olla sallia tappeluita, eikä niistä tule niin paljoa rangaistuksia, jolloin voidaan nähdä enemmän tappeluita. Jos tunnin sisään saadaan ottelussa nähdä kolme tappelua (joista kolme kenties juuri siksi, että maksava yleisö saa, mitä haluaa - järjestettyjä matseja osa tms. tai sitten osa pelaajista asennoituu niin, että tänään vedetään jotakuta lättyyn), niin onko laji enää uskottava ja rehelliset tunteet pelissä? Ja mihin suuntaan laji kehittyy tällaisen trendin myötä?
[/i]Vastaus Dana77:n viestiin[/i]
Olisiko Stanley Kubrickin Kellopeliappelsiinin esittämisen kieltämisen perusteluna ollutkin jotain tälläistä?
Mitkä rikokset mahtoivat tuosta lähteä piikinomaiseen nousuun?Äkkiseltään tulee mieleen raiskaukset, mutta taas viittaisin siihen, mitä edellä sanoin ihmisten herkkyydestä ja kenties hieman vinoutuneista perusarvoista. Terve ihminen ei reagoi noihin elokuviin, sen enempää kuin tappeluihin. Tunteet pysyvät pääosalla ihmisistä kuosissa.
Elokuvista sen verran, että äkkiä tulee mieleen monta leffaa, joiden esittäminen on raakuutensa tai oletetun raaistavan vaikutuksensa vuoksi sensuroitu tai jääneet esityskieltoon. Itselleni ensimmäisenä tulee mieleen Robocop... turhan väkivallan estokone.
Ja takaisin aiheeseen eli se siitä.