1990-luvun taitteessa TBK:n puolelta viirejä vaatimassa ja lehdistölle asiaa kommentoimassa oli mm. Kari "Epe" Helenius. Hänen ja parin muun sen aikaisen puuhamiehen taustat tietäen uskallan silti kovasti epäillä, että se vaihtopuuha varsinaisesti olisi jonkun TBK-hengen tai sellaisen varjelemisen takia laitettu liikkeelle. Oli kuitenkin perimmäinen syy mikä tahansa, niin viirilogojen vaihtamisen vaatimisessa ja niiden vaihtamisessa ei silti ole mitään omituista. TBK ne voitti ja se logo niissä pitää ollakin. Se oli virhe ja väärin Tapparalta edes laitattaa niitä alun perin uuden logon alle.
Mutta kuten Epe Helenius Iltalehdessä 23.8.1990 sanoi: "TBK:n puolesta maratontaulukko saa olla siinä muodossa kuin on pidetty, mutta viirit halusimme omille paikoilleen." Toisin sanoen otteluiden, voittojen, pisteiden, maalien ja siten myös loppuviimein mestaruuksienkaan laskentatapaa ei kiistetty, vaan hyväksyttiin se mitä oli ylläpidetty since Day 1.
Jos Helenius oli siihen aikaan TBK:n jalkapallojaoston puheenjohtaja, niin samoihin aikoihin toinen TBK-aktiivi oli tittelillä "TBK:n edustaja" iki-ihanan Pekka Jalosen armoitetun kynän avulla saanut Iltalehteen aikaan raflaavampia kommentteja, jotka voidaan tulkita siten että mitään yhteenlaskentaa ei saisi olla. Siitä lehtijutusta noin kymmenen tai kaksitoista vuotta myöhemmin samainen herrasmies yhtäkkiä otti minuun yhteyttä -- mää olin silloin vielä enemmän noubadi kuin nyt, Jatkoaika varmaan oli jo keksitty ja olin ehkä mielipiteeni TBK/Tappara -asiaan ilmaissut mutta en ollut luultavasti vielä silloin mitenkään varsinaisesti profiloitunut nykyisenkaltaiseksi fanaatikoksi megapitkine esseineen asiasta, joten yhteydenotto oli täysi yllätys. Silloin hän kertoi olevansa "Ilveksen mies" mutta siitä huolimatta sitä mieltä, että TBK:n ja Tapparan mestaruudet pitää laskea yhteen (toisin kuin huhtikuun 1990 lehtijuttuhaastattelunsa antoi ymmärtää) . Hän myös lähetti minulle kopion kirjoituskoneella paperiarkeille naputellusta "Tapparan historiikistä", joka oli kirjoitettu TBK:n 30-vuotisjuhlan kunniaksi 1962. Kyseinen kirjoitus on myöhemmin julkaistu mm. Tapparan nettisivuilla ja kertoo samaa aikalaistarinaa yhteisestä ja jatketusta historiasta, jota siis toistontoistontoistona kukaan ei silloin tapahtuma-aikaan tai vielä seuraavina vuosikymmeninäkään kiistänyt.