Noin nopeassa tilanteessa emme voi olla varmoja, mitkä Marjamäen realistiset vaihtoehdot olivat huomattuaan, ettei hän ennätä ensiksi kiekkoon. Voi olla, että olet oikeassa siinä, että Marjamäki tietoisesti taklasi. Voi myös olla, että et.
Kun katsot sen videon tarkkaan, huomaat kyllä Marjamäen kääntävän rintamasuuntansa niin, että hän tulee taklaamaan. Itse kun tuota katselen, niin itseasiassa Marjamäen toimintahan tuossa kohtaa on suorastaan ihanaa, mies tekee itse taklausliikkeessä kaiken oikein. Harmi vaan, että vauhtia on tässä kohtaa liikaa. On kuitenkin käsittämätöntä, että tässäkin ketjussa on useaan otteeseen todettu Söderholmin huomaavan Marjamäen, mistä syystä hänen on pitänyt olla tietoinen mahdollisesta taklauksenuhasta. Tähänhän otti kantaa myös Liusjärvi omassa ratkaisussaan. Nyt kuitenkin me täällä käymme keskustelua siitä, onko Marjamäen taklaus ollut tietoinen vai ei. Kyllä Masilla on ollut vielä enemmän aikaa valmistautua tuohon tilanteeseen, joten kyllä hän on toiminut täysin tietoisesti taklatessaan Söderholmia. Harmi vaan, että nyt oli vauhtia liikaa.
Tämä on se meidän suurin kompastuskivi. En voi käsittää, että ajattelet noin. Väililä olen saanut sen käsityksen, että olet ymmärtänyt, mikä merkitys tarkoitusperillä ja aikeilla on lopputuleman tuomittavuuteen. Tällaisilla kysymyksillä tämä käsitykseni sinusta romuttuu.
Meidän kompastuskivemme on kokonaisuuden määrittämisessä. Sinä näet tässä yhden kokonaisuuden, missä Marjamäki lähtee hyvässä tarkoituksessa polkemaan kohti päätyä, ja hävittyään kilpaluistelun joko taklaa tai törmää. Minä näen tilanteessa kaksi tekoa, joista ensimmäisen tarkoitusperillä ei ole mitään merkitystä jälkimmäisen tuomittavuuden kanssa. Me kumpikin jaamme ajatuksen, että Marjamäki lähtee luistelemaan kohti päätyä hyvässä tarkoituksessa. Minä kuitenkin poikkasen tämän teon siinä hetkessä kun Marjamäki lähtee kääntämään rintamasuuntaansa ja ryhtyy näin valmistautumaan taklaukseen. Taklauksen sääntöjenmukaisuutta arvioitaessa en anna edeltävän teon motiiveille mitään merkitystä. Se mikä on merkityksellistä on se, että Marjamäki tuolla vauhdilla päättää taklata.
Faktat ovat faktoja, sanot sinä. Moraali ja kanssapelaajan kunniotus onnistuu nyt piiloutumaan tyylikkäästi kliinisten faktojen taakse. Tällöin herää lopulta kysymys, kuinka oikeassa faktat lopulta ovatkaan. Tällaiset yksittäiset kiekkotapahtumat ja elämä yleensäkin koostuvat lukemattomista pienistä yksityiskohdista. Tällöin absoluuttisen totuuden määritteleminen on mahdotonta. Siinä ei auta, vaikka kuinka huuta faktoja faktoiksi. Tällöin ainoa tapa on ottaa käyttöön ne kuuluisat sekunttikellot ja nopeusmittarit. Niitä käyttämällä voi sitten julistaa faktoja ja samalla ummistaa silmänsä syvemmiltä ja minun mielestäni tärkeämmiltä seikoilta.
Kyseisessä tapauksessa kanssapelaajan kunnioitus lopulta piiloutui ajattelemattomuuden taakse. Kyse ei ollut pienestä yksityiskohdasta tai useasta pienestä yksityiskohdasta, vaan puhtaasta ajattelemattomuudesta. Ja lopulta tässä asiassa on absoluuttinen totuus määritetty Sampo Liusjärven, Liigan kurinpitäjän ja tämän tapauksen kohdalla korkeimman auktoriteetin suulla. Absoluuttinen totuus on se, että Masi Marjamäki syyllistyi ryntäykseen, tekoon jota ei voida mitata absoluuttisella määreellä. Usein absoluuttisen totuuden määritteleminen on mahdotonta, mutta tässä tapauksessa niin ei ole. Mikäli voisimme osoittaa Liusjärven olleen väärässä omassa ratkaisussaan, voisimme avata tämän kysymyksen keskustelulle. Tämä kuitenkin edellyttäisi sitä, että meillä olisi käytössämme absoluuttinen määre, millä määrittää ryntäys. Moraalia ei mielestäni liity tähän keskusteluun millään muotoa, koska en koe kenenkään osoittaneen alhaista moraalia tai moraalittomuutta tässä keskustelussa, kaukalossa tai kurinpidossa. Näistä syvemmistä ja mielestäsi tärkeämmistä seikoista haluaisin sen sijaan kuulla lisää. Minä kun en ymmärrä mitä ne tässä kohtaa mahtaisivat olla.