ote kurinpitopäätöksestä:
"Käsiteltävänä olevassa tilanteessa Kukkonen menee hakemaan omasta päädystä ränniin lyötyä kiekkoa. Tavoitettuaan kiekon Kukkonen havaitsee karvaamaan tulevan Tuppuraisen ja tästä syystä lähtee purkamaan tilannetta lyömällä kiekkoa ränniin. Samalla hetkellä kun Tuppurainen on maaliviivan kohdalla luistelemassa kohti Kukkosta, on Kukkonen ehtinyt jo lyödä kiekon ränniin. Kukkonen on tällöin hieman irti laidasta ja laukauksesta johtuen haavoittuvassa asennossa. Kukkosen asennosta huolimatta Tuppurainen vie taklauksena täydellä voimalla loppuun asti ja Kukkonen kaatuu päin laitaa. Kukkonen loukkaantuu taklauksen seurauksena."
Tässä on liigapelaajilla paljon opeteltavaa, ensiksi pelataan kiekkoa ja sitten mietitään, että miten se taklaus otetaan vastaan ---> EI NÄIN. (Kukkosen kohdalla lienee horjahtaminen tai jtn, kai Lasse tietää, että taklausta voi tulla) Kyllä Lassekin pelaisi huolellisemmin tilanteen, jos saisi uudestaan ottaa.
Tuppuraisen vauhdilla ei kerkeä reagoimaan maaliviivan kohdalla enää juuri mitenkään. Ehkä sen verran, että itse taklaus kohdistui keskivartaloon ja oli niin puhdas kuin tuossa tilanteessa voi olla.
Kärpät-JYP sarjassa on taklattu n. 3 kertaa, yhdessä taklauksessa tuli loukkaantuminen ja ulosajo, nyt kukaan ei uskalla enää taklata. Blues sarjassa taklattiin yhdessä erässä enemmän kuin näissä 2 pelissä.
Katsokaa esim. Mikko Viitasen peliä, menee kulmaan ja pää pyörii katselee taakse, huomaa pelaajan tulevan taklaamaan pelaa kiekon sen mukaan, että pystyy ottamaan taklauksen HYVIN vastaan. (ehkä joskus kiekko jää sinne jalkoihin, mutta kumpi on sitä sankaruutta?)
Tottakai MIkollekin voi tulla horjahtamisia ja allejäämisiä yms. mutta ymmärtänette pointin.
Tämä kirjoitus ei ole sen kummemin Laselle (hieno mies ja rautainen ammattilainen) tai Mikollekkaan, mutta yleisesti taklausten vastaanottamisista. Sitä taklausta pitää miettiä myös joskus kiekon pelaamisen kustannuksella, ihan jo oman terveyden kannalta.