Kilpailua on enemmän, mutta kilpailukyvyn hokemisella voidaan myös esittää pakkona toimenpiteitä, jotka eivät sellaisia ole. Pörssiyhtiöiden kilpailukyky ei edelleenkään perustu mihinkään yrityksen kannattavuuteen vaan siihen, että voittoja on saatava koko ajan enemmän ja enemmän.
Kilpailukyvyyn vetoaminen on kieltämättä helppoa ja aina se ei ole perusteltuakaan, mutta tuo loppuosa on sitten jo ihan hirveetä soopaa, että sen rinnalla kaikki totalitarismi ja muut heitot kalpenevat kirkkaasti. Tai pitäisi kysyä, että missä ihmeen maailmassa sinä elät? Pörssiyritysten voitot ovat vuosikausia olleet surkeita.
Karkeasti voisi sanoa että pörssiyritysten tuottojen pitäisi olla hyvinä vuosina 10%:ssa ja huonoina 5%:ssä.
Jos katsotaan nyt YT:istä ilmoittaneita pörssiyrityksiä, niin tuossa on Finnairin osinkohistoria:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/osingot/osinkohistoria.jsp?klid=1112
Viimeksi voittoa on tehty vuonna 2008 ja silloin se oli 3,3%. Mistään ahneudesta on turha puhua, toiminta on verovaroilla rahoitettua hyväntekeväisyyttä. Tähän nyt jotain kansallisia perusteita sentään on.
Kemiran osingot viimeiseltä kolmelta vuodelta alle 4%:ssa, eikä tuohon 10%:iin ole päästy kertaakaan tällä vuosituhannella.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/osingot/osinkohistoria.jsp?klid=1031
Kartellista moneen kertaan syytetty Kesko on tähän kerran päässyt eli vuonna 2004. Muutoin tulokset ovat pyörineet siellä 4%:n tietämillä.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/osingot/osinkohistoria.jsp?klid=1027
Onko noista tuloksista nähtävissä että voittoa on saatava enemmän ja enemmän, vai olitko vain väärässä?
Sinä et vain suostu myöntämään tosiasioita eli sitä, että pörssiyhtiöiden toiminta on välillä hyvinkin raakaa ja epäinhimillistä - ei aina mutta välillä, koska pörssin toimintalogiikka ei noudeta ihmisten oikeudentuntoa.
Ei minulle ole minkäänlaista vaikeutta myöntää, että pörssiyhtiöt eivät ole mitään hyväntekeväisyysjärjestöjä. Heidän tehtävänsä on tuottaa voittoa omistajillleen. Jos se on raakaa ja epäinhimillistä, niin sitten pörssiyhtiöt ovat raakoja ja epäinhimillisiä. Minä jo aikaisemmin koitin selittää, että yhtiöt eivät ole mitään markkinataloudesta irti olevia entineettejä, joilla olisi omat sääntönsä. Ihmiset saavat vapaissa demokratioissa täysin vapaasti valita minkälaisia nallekarkkeja he ostavat. Kenenkään ei ole pakko karkkeja ostaa, eikä minkään firman ole yhtään sen suurempaa velvollisuutta työllistää sellaisten karkkien tekijöitä jotka eivät mene kaupaksi.
Mitä tuohon omaantuntoon tulee, niin ei ole olemassa mitään jaettua, yhteistä omaatuntoa. Siinä että Metso irtisanoo itsensä kannalta kannattamattomia työntekijöitä ei ole mitään väärää, vaikka siitä itku on tiettyjen ihmisten parissa noussutkin. Minusta kyse ei ole omastatunnosta vaan ymmärtämättömyydestä yritysten toiminnasta.
Sijoittajat eivät voi yksityistää voittojaan ja sosialisoida tappioitaan. Nämä nyt ovat räikeitä esimerkkejä mutta vain jäävuoren huippu.
Keinottelua on pankkikriisi? Koita nyt joku konkreettinen määritelmä tai kuvaus keksiä toiminnalle joka on mielestäsi väärin.
Sanakirjamääritys termille keinotella on "ansaita rahaa osakekurssien vaihteluilla ostamalla ja myymällä osakkeita pörssissä"
http://fi.wiktionary.org/wiki/keinotella
Tämäkö on väärin?
yksi kielteinen tekijä ovat ulkomaiset terveydenhuoltoyhtiöt, jotka tulevat tekemään bisnestä suomalaisten terveydellä.
Voi että perustelut ovat taas vahvat. Minä jo aikaisemmin sanoin, että veroparatiiseillä kikkailu pitäisi kieltää. Siitä olen samaa mieltä, että toivoisin että suomessa osattaisiin sen verran yritystoimintaa harrastaa, etteivät ulkomaalaiset olisi tehokkaampia ja veisivät markkinoita.
Ja eivätkö kaikkein eniten suomalaista yhteiskuntaa hyödytä yritykset, jotka työllistävät Suomessa ja maksavat veronsa Suomeen?
Kyllä, mutta niin kauan kun ihmiset saavat itse valita keneltä he palvelunsa ja tuotteensa ostavat, niin he pääsääntöisesti ostavat ne sieltä missä ne tehokkaimmin tuotetaan. Olisihan se edelleen kivaa, että tämä olisi Suomesta, mutta tämä ei ole mikään eettinen kysymys, vaan lähinnä voimme vain todeta tosiasian.
Eikö kommenttisi Tampereen konsulttifirman käyttöön ollut hyvin ideologinen?
Oikeastaan saat päättää itse. Valitettavasti turhan suuri osa ulkoistamisista on suoraa lain kiertämistä (tässä tapauksessa tämä ei todennäköisesti syynä ollut). Yritykset ovat valmiita maksamaan työvoimastaan jopa parikymmentä prosenttia enemmän kun vastineeksi voidaan kiertää jäykkää lainsäädäntöä (yrityksen suoran työllistämisen kustannus on keskimäärin 1,3 x työntekijänpalkka, mutta vuokrafirmojen palkkio on palkka x 2). Lasku ei ole ihan noin suoraviivainen, mutta se on lienee sivuseikka.
Mielestäni tällainen tilanne ei ole työntekijöidenkään etu, joten näkisin että jäykästä lainsäädännöstä kärsii sekä työnantaja, että työntekijä ja ainoa voittaja on vuokrafirma. Kai tämä jonkinlainen ideologinen näkemys sitten on, että etten tätä asiantilaa hyvänä näe vaan haluaisin järkeistää tilannetta.
Sinänsä minulle on itseisarvoisesti yksi ja sama mitä yksityiset firmat toisilleen maksavat, mutta kansantaloudellisesti pidän typeränä että järjestelmä on niin kankea että se kannustaa tuollaiseen kikkailuun.
Heh, tuomioistuimien yksityistäminen nyt ei sovi edes libertalisteille - se on hyvin heikko esimerkki.
Jos minä otan tarkoituksella esimerkin asiasta, jonka ulkoistaminen ei ole hyvä idea, niin eikö esimerkkini ole silloin loistava?
Terveydenhuoltoon ilmeisesti sopii mielestäsi hyvin, että ulkomaiset sijoittajat kuorivat voittoja samalla, kun terveyskeskuksissa ei ole tarpeeksi henkilökuntaa?
Pääasiassa yksityiset terveydenhoitofirmat toimivat työterveydenhuollossa ja henkilökunnan määrä ei ole määräävin kilpailuetu vaan tuo mainitsemani veronkierto. Mainitsin jo aikaisemmin myös, että terveydenhuollossa tilanne on monimutkainen. Julkisten tehokkuus on usein perseestä ja sen korjaaminen on usein lähes mahdotonta (ihmisiä ei voi irtisanoa, palkkarakenteet ovat kestämättömiä), mutta yksityisetkään eivät tee laadukasta työtä ellei heiltä sitä vaadita. Yksityistäminen ei ole ratkaisu ammattitaidottomuuteen, mutta taloudellinen ohjaus on ehkä toimivin tapa toiminnan ohjaamiseen jos se osataan oikein tehdä.
Sivumennen sanottuna minä olisin valmis leikkamaan yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksia, koska tuollaista tukea yksityiset eivät ansaitse.