Kunnallisvaalit 28.10.2012

[Toejoen Veikko]

Viisaintahan olisi pakottaa niin pääkaupunkiseudun kunnat kuin kaikki niin maantieteellisesti kuin pinta-alaltaan pienet kunnat yhteen.

Mikä viisaus tuossa piilee? Olen hivenen kriittinen sen suhteen, että jokainen muutaman kymmenen asukkaan kunta tarvitsisi kunnanjohtajan assistentteineen ja kirjaston. Varsinkin, kun eivät taloudellisesti pärjää. Mielestäni olisi epäloogista soveltaa pakkoa taloutensa paremmin hoitaneisiin pääkaupunkiseudun kuntiin. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen maksavat "tasauksina" vuosittain pitkälti yli puoli miljardia euroa avustuksia taloutensa heikosti hoitaneisiin kuntiin.

 

[Sistis]

Kyllä vaalit meni muuten odotetusti, mutta keskustan kannatuksen koko maan tason odotus oli ns. "oikeasti" ehkä n. 16-17% ja PS:n 14-15%. Täytyy muistaa, että PS läksi vaaleihin n. 4000 ehdokkaalla ja 3 eniten ääniä saanutta puoluetta Kok, Sdp ja Kesk ovat vanhoja koko maan kattavia puolueita, ellei jopa kansanliikkeitä ja niillä kaikilla kolmella puolueella oli ehdokkaita n. 7000-9000 kpl. Oli odotettavissa, sanoo gallupit ennen vaaleja mitä hyvänsä, niin PS:n on vaikeampi kunnallisvaaleissa realisoida kannatuksensa äänestäjien ääniksi kuin muilla suurilla puolueilla, kun ei niillä ole perinteisiä ehdokkaita joka kuntaan ja kaupunkiin.

Wikipedian mukaan keskustalla oli ehdokkaita 8400, SDP:llä 7000, kokoomuksella 6900 ja perussuomalaisilla 4400 (luvut pyöristetty satojen tarkkuuteen). On kuitenkin huomioitava, että perussuomalaisia ehdokkaita oli kaikkinensa 299 kunnassa. Keskustalla oli 297 kuntaa, SDP:llä 293 ja kokoomuksella 291. Perussuomalaiset olivat siis ehdolla useimmissa kunnissa.

Näin ollen perussuomalaisilla oli paperilla etulyöntiasema muihin puolueisiin nähden nimenomaan puolueelle tulevien äänien haalimisessa. Siihen ei puolueen kirjoilla olevien henkilöiden määrä vaikuta.

Mutta kuten aiemmin sanoin, vaikuttaahan tuo lopputulokseen, jos puolueella ei ole niin pitkää historiaa ja perinteitä suurena puolueena toimimisesta. Siksi listoille pääsee huomattavasti helpommin näitä "hörhöjä", jotka mustaavat sitten asiallisten ehdokkaiden mainetta.

 

[Stonewall]

Mikä viisaus tuossa piilee? Olen hivenen kriittinen sen suhteen, että jokainen muutaman kymmenen asukkaan kunta tarvitsisi kunnanjohtajan assistentteineen ja kirjaston. Varsinkin, kun eivät taloudellisesti pärjää. Mielestäni olisi epäloogista soveltaa pakkoa taloutensa paremmin hoitaneisiin pääkaupunkiseudun kuntiin. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen maksavat "tasauksina" vuosittain pitkälti yli puoli miljardia euroa avustuksia taloutensa heikosti hoitaneisiin kuntiin.

Ehkä lause oli sitten huonosti muotoiltu. Tarkoitin sitä, että toisaalta pitäisi pakolla yhdistää metropolialue ja toisaalta pienet kunnat. Peruste on sama: turhien rakenteiden purkamiseksi. Toisaalta on lukuisia pieniä kuntia, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin.
Pääkaupunkiseutu ei muuten maksa lähellekään tarpeeksi "tasausta", joten sitä on turha itkeä, vaikka tottakai ymmärrän että vaikkapa Espoolaisia asia harmittaa. Tosiasia on, että pelkästään muutamien viime hallitusten maakunnista pääkaupunkiseudulle keskittämät tuhannet työpaikat ovat osalle menettäjille lähes korvaamattoman arvokkaita (Pelkästään Lapista on siirretty edellisellä vuosikymmenellä yli 2000 työpaikkaa pääkaupunkiseudulle). Toki on selvää, että pääkaupunkiseudulle joudutaan rakentamaan jonkinverran infraa valtakunnallisilla rahoilla, ja on hyvä että tasapuolisuuden tähden tilannetta tasataan, vaikka tuskin koskaan tarpeeksi. Viisainta olisi tietysti hajauttaa tärkeät toiminnot, muuten vuosikymmenten tai -satojen aikana kaikki munat kerätään samaan koriin.

Toki kunnissa on erityistapauksia. Kun kunta on tarpeeksi suuri maantieteellisesti ja kaukana muista kunnista, niin sen palvelut nyt eivät parane oikein mitenkään. Esim vaikkapa Utsjoen liittäminen Inariin ei muutaisi yhtään mitään (paitsi Saamelaisten asemaa, joten eipä tuotakaan liitosta tehdä). Erikoissairaanhoitoon olisi edelleen 450- 700 km. Perustuslaki kuitenkin vaatii kohtelemaan kansalaisia tasaveroisesti. Tämähän ei missään nimessä jokapaikassa pysty onnistumaan, mutta ellei perustulakia muuteta, niin hallituksen on vain kaivettava jossain muodossa kuvetta. Näiden kuntien omat rahat eivät riitä millään tempulla.

 

[#76]

Miksi muuten kunnallisvaalien osalta telkkarissa oli puolueiden puheenjohtajat tentattavina? Hehän eivät kuitenkaan omaa suoranaista käskyvaltaa kuntien ryhmiin, vaikkakin voivat tarjota moraalisia käskyjä. Toki tentin järjestämisen kannalta olisi voinut olla hankalampi järjestää esim. Helsinki-tentti tai muillle eri alueille omansa.

Kuntaliitokset nyt on yksi esimerkki, missä puoluejohto voi puhua yhtä ja paikallinen taso ihan jotain muuta.

Toinen mielenkiintoinen seikka on ulkoistamiset. Minusta kunnan tulisi olla vain milletahansa ehdotukselle ja mikäli tarkemmalla arvioinnilla ehdotus vaikuttaa järkevältä kunnan kannalta, niin ehdotukseen olisi syytä tarttua. Tuntuu oudolta, jos lyödään lukkoon kantoja, että vaikka jokin ehdotus olisi kuinka järkevä, niin periaatteellisista syistä ehdotusta ei voi hyväksyä.

 

[Toejoen Veikko]

Pääkaupunkiseutu ei muuten maksa lähellekään tarpeeksi "tasausta", joten sitä on turha itkeä, vaikka tottakai ymmärrän että vaikkapa Espoolaisia asia harmittaa. Tosiasia on, että pelkästään muutamien viime hallitusten maakunnista pääkaupunkiseudulle keskittämät tuhannet työpaikat ovat osalle menettäjille lähes korvaamattoman arvokkaita (Pelkästään Lapista on siirretty edellisellä vuosikymmenellä yli 2000 työpaikkaa pääkaupunkiseudulle).

Periaatteessa suhtaudun suopeasti siihen, että heikomman työnantajatilanteen alueille sijoitettaisiin valtion työpaikkoja suhteessa enemmän kuin ruuhka-alueille. Sen sijaan väittämä, että pk-seutu maksaa liian vähän on silkkaa paskaa, sillä jokainen euro on mielestäni perusteetonta tulonsiirtoa alueille, joissa asuminen on puoli-ilmaista.

Sama asia kuin euro-tukipaketeissa. Niin kauan kuin apua tulee, niin taloutta ei laiteta kuntoon.

 

[ms.qvist]

Toinen mielenkiintoinen seikka on ulkoistamiset. Minusta kunnan tulisi olla vain milletahansa ehdotukselle ja mikäli tarkemmalla arvioinnilla ehdotus vaikuttaa järkevältä kunnan kannalta, niin ehdotukseen olisi syytä tarttua. Tuntuu oudolta, jos lyödään lukkoon kantoja, että vaikka jokin ehdotus olisi kuinka järkevä, niin periaatteellisista syistä ehdotusta ei voi hyväksyä.

Monissa kunnissa ulkoistaminen on osittain senkin tähden mörkö, jos ulkoistamisia on aiemmin tehty ja havaittu niiden epäonnistuneen niihin on vaikeampi jatkossa ryhtyä esim. Päijät-Hämeen (pääasiassa Lähden) vanhushuollon ulkoistaminen, josta seurasi se, että kulut nousivat muutamassa vuodessa huomattavasti vrt. itse tuotettuihin palveluihin.

Ulkoistamista ei siis pidä tehdä vain ulkoistamisen tähden vaan vasta todellisessa tarpeessa ja tällöinkin ulkoistamiseen tulisi suorittaa ammattitaitoisesti ja tehdä kartoitus pitkäjänteisesti. Väitän, että monessa kunnassa ulkoistaminen on retuperällä ja ammattitaidottomasti hoidettu, jolloin seurauksena on se, että tulee epäonnistumisia - ja yhden kunnan räikeä epäonnistuminen vaikuttaa helposti ainakin lähialueiden kuntien toimintaan, pelätään tehdä samoja liikkeitä samoissa aikeissa esim. th-sektori tms. Nyt sairaanhoitopiirien aikakaudella virhearvioinneita voi tulla todella järkkyjä laskuja kunnille pidemmällä aikavälillä.

vlad.

 

[kovalev]

Jos vaalien tulosta tarkastelee ilman värilaseja...

Missähän sellainen taho on, joka näin tekisi?
Korvatunturillako?

 

[Pavlovin Koira]

Pääkaupunkiseutu ei muuten maksa lähellekään tarpeeksi "tasausta", joten sitä on turha itkeä, vaikka tottakai ymmärrän että vaikkapa Espoolaisia asia harmittaa. Tosiasia on, että pelkästään muutamien viime hallitusten maakunnista pääkaupunkiseudulle keskittämät tuhannet työpaikat ovat osalle menettäjille lähes korvaamattoman arvokkaita (Pelkästään Lapista on siirretty edellisellä vuosikymmenellä yli 2000 työpaikkaa pääkaupunkiseudulle).

Mitä työpaikkoja hallitus on siirtänyt pk-seudulle? Vissiin jäänyt uutisten seuraaminen huonolle tolalle kun on mennyt minulta ohi.

 

[Toejoen Veikko]

Missähän sellainen taho on, joka näin tekisi?

Toejoella.

Mitä työpaikkoja hallitus on siirtänyt pk-seudulle?

Tämä kiinnostaa minuakin. Ja oliko tätä siirtoa tekemässä myös Vanhasen I ja II sekä Kiviniemen hallitukset?

 

[Fordél]

Mitä työpaikkoja hallitus on siirtänyt pk-seudulle? Vissiin jäänyt uutisten seuraaminen huonolle tolalle kun on mennyt minulta ohi.

ELY-keskuksien kohdalla on ollut tarkoitus siirtää 13 sivistyspuolen asiantuntijaa Hämeenlinnasta ja Kouvolasta Helsinkiin.

Valtiokonttorin kohdalla on ensin siirretty toimintaa Hämeenlinnaan (parhaimmillaan 35 henkilöä), mutta nyt viimeisetkin työntekijät on siirretty takaisin Helsinkiin.

Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen lakkauttaminen siirtää tehtäviä Tuusulasta Helsinkiin 20 henkilön verran.

Mutta nämä esimerkit tietty hyvin pieniä siirtoja ja mikäs siinä jos ja kun säästöjä tulee.

 

[Pavlovin Koira]

ELY-keskuksien kohdalla on ollut tarkoitus siirtää 13 sivistyspuolen asiantuntijaa Hämeenlinnasta ja Kouvolasta Helsinkiin.

Valtiokonttorin kohdalla on ensin siirretty toimintaa Hämeenlinnaan (parhaimmillaan 35 henkilöä), mutta nyt viimeisetkin työntekijät on siirretty takaisin Helsinkiin.

Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen lakkauttaminen siirtää tehtäviä Tuusulasta Helsinkiin 20 henkilön verran.

Mutta nämä esimerkit tietty hyvin pieniä siirtoja ja mikäs siinä jos ja kun säästöjä tulee.

Stonewall kirjoitti että Lapista olisi 90-luvulla siirretty 2000 työpaikkaa pk-seudulle.

Hallitus voi suoraan siirtää vain valtion omia työpaikkoja ja niissä kait suunta on ollut enemmän maakuntiin päin. Sinänsä valtion työpaikat ovat aika huonoa aluepolitiikkaa, koska ne eivät tuota juuri mitään (tottakai veroeuroja paikkakunnalle jossa työntekijät asuvat, mutta kyse ei edes ole erityisen hyväpalkkaisista ihmisistä). Helsingin kaupungin mustasukkaisuutta valtion virastojen puolesta jossain määrin ihmettelen. Kyseiset virastot ovat kuitenkin kaupungin kalleimmilla tonteilla, joiden tuotto kaupungille voisi olla suurempikin jos ne vapauisivat julkishallinnon alta yksityiselle liiketoiminnalle. Samalla se voisi elävöittää kaupunkia, koska hallintokorttelit ovat varsinkin iltaisin aivan kuolleita alueita.

 

[Lelu26]

Oulussa hommattiin uusille valtuuteteulle iPadit, arvo 50000€ plus kulut päälle
Oulun uusille valtuutetuille ipadit | Yle Uutiset | yle.fi

 

[Saskatoon]

Helsingin kaupungin mustasukkaisuutta valtion virastojen puolesta jossain määrin ihmettelen. Kyseiset virastot ovat kuitenkin kaupungin kalleimmilla tonteilla, joiden tuotto kaupungille voisi olla suurempikin jos ne vapauisivat julkishallinnon alta yksityiselle liiketoiminnalle. Samalla se voisi elävöittää kaupunkia, koska hallintokorttelit ovat varsinkin iltaisin aivan kuolleita alueita.

Itse siirtäisin noita virastoja pois Helsingistä, juuri tuon takia ettei niitä ole järkeä pitää suurinpiirtein koko maan kalleimmilla tonteilla. Parempi noita olisi siirtää jonnekin Tampere/Hämeenlinna/Lahti-akselille, jotka ovat hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingistä, mutta toisaalta tarpeeksi kaukana.

 

[DAF]

Oulussa hommattiin uusille valtuuteteulle iPadit, arvo 50000€ plus kulut päälle
Oulun uusille valtuutetuille ipadit | Yle Uutiset | yle.fi

Fiksu veto, jos ja kun sisältänee sen, ettei kaupunki enää lähettele listoja paperisena. Sekä ekologinen eikä lopulta suunnattomasti kalliimpi. Helsingissähän on tämä tehty perse edellä puuhun, eli luottamushenkilöillä on omat läppärit, joilla ei pääse mihinkään muuhun kuin siihen järjestelmään, missä asiakirjat ovat, eikä järjestelmään toisaalta pääse mistään muualta. Tuloksena lähinnä turhaa kannettavaa entistä enemmän.

 

[Fordél]

Stonewall kirjoitti että Lapista olisi 90-luvulla siirretty 2000 työpaikkaa pk-seudulle.

Oukki doukki, tsori meni multa ohi, mutta jäädään odottamaan Stonewallilta selvennystä näihin lukemiin.

 

[Alamummo]

Perustuslaki kuitenkin vaatii kohtelemaan kansalaisia tasaveroisesti. Tämähän ei missään nimessä jokapaikassa pysty onnistumaan, mutta ellei perustulakia muuteta, niin hallituksen on vain kaivettava jossain muodossa kuvetta. Näiden kuntien omat rahat eivät riitä millään tempulla.

Varmaankin siksi olisi järkevää yhdistää muutaman tuhannen asukkaan kuntia isommiksi hallintokokonaisuuksiksi. Johan rahaa säästyy sillä, että viiden hallinnon sijaan on yksi.

Ja miten niin eivät pääkaupunkiseudun kunnat maksa tasausta? Tässä pari vuotta vanha uutinen siitä, miten valtavasta rahavirrasta on kyse. Tuskinpa tuo suuntaus on radikaalisti muuttunut. Helsingin verotuloja maakuntiin lähes 300 miljoonaa euroa

Edit: Muutenkin on rasittavaa seurata sitä, miten keskustajohtoiset minikunnat pyristelevät yhdistämistä vastaan ja mieluummin imuroivat tekohengitystä rahan muodossa esimerkiksi Helsingiltä. Helsingin suurimmat lähiöt menisivät heittäen parinkymmenen pintaan oheisessa luettelossa, jossa mediaanikunnissa asuu vain n. 5800 asukasta. Tarvitaanko tällaisia tehottomia miniyksiköitä oikeasti satoja kappaleita?
Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan – Wikipedia

 

[Stonewall]

. Sen sijaan väittämä, että pk-seutu maksaa liian vähän on silkkaa paskaa, sillä jokainen euro on mielestäni perusteetonta tulonsiirtoa alueille, joissa asuminen on puoli-ilmaista.

No ei se todellakaan ole pelkkää paskaa. Et ota huomioon sitä, että pääkaupunkiseutu on hyötynyt pääkaupunki-statuksesta ja kaikesta infran rakentamisesta vaikka kuinka kauan. Toki siitä voidaan aina keskustella, että mikä summa olisi lähimpänä oikeaa. Pelkästään viime vuosituhannen lopun ja uuden alun keskittämisestä pääkaupunkiseutu on kiistatta hyötynyt samalla kun "säästöjen" nimellä työpaikkoja on lakkautettu kautta muun Suomen. Kaiken lisäksi tämä on hullua, koska pääkaupunkiseutu ei olisi noita työpaikkoja varsinaisesti tarvinnut, kun yksityinenkin sektori vetää itsestäänkin. Toki tässä kuviossa mikään ei ole kaupunkien vika, vaan valtion huonon politiikan, mutta valtio haluaa tasauksen tehdä jostain syystä näin. Rahallisesti se on liian vähän, mutta ehkä siitä osa voisi tulla suoraan valtion budjetista.

 

[Alamummo]

^ Kerro nyt ensin ihan lähdeviittauksen kanssa, mitä ne pääkaupunkialueelle Lapista siirtyneet 2000 duunia ovat?

 

[Stonewall]

Mitä työpaikkoja hallitus on siirtänyt pk-seudulle? Vissiin jäänyt uutisten seuraaminen huonolle tolalle kun on mennyt minulta ohi.

Vuoden 1990 jälkeen valtion virkoja/toimia on lakkautettu tai siirretty muualle Pohjois-Suomesta yli 17 000 eli yhtä paljon kuin Kuusamossa on asukkaita. Samaan aikaa Uudellamaalla valtion virat ovat lisääntyneet vuosina 1995–2005 yli 6700 viralla. Lisäksi valtio on realisoinut omaisuuttaan myymällä pohjoissuomalaisten valtion yhtiöiden osakkeita yli 1,7 miljardilla eurolla ja saanut niistä lisäksi huomattavia osinkotuloja.

Eli tämähän ei ole tapahtunut siten, että on päätetty että viedäänpä tuolta pohjoisesta tuhkatkin pesästä, vaan jostain syystä säästöjä haettaessa niitä aina haetaan maakunnista. Erityisesti Helsinkiin valtion työpaikkoja sen sijaan synnytetään koko ajan lisää. Tietenkään tästä ei juuri uutisissa puhuta, koska varsinkin etelässä haluta edistää kansalaisten tasavertaista kohtelua.

Lähteenä Pohjois-Suomen maakuntaliittojen strategia-raportti 2011

 

[Pavlovin Koira]

Vuoden 1990 jälkeen valtion virkoja/toimia on lakkautettu tai siirretty muualle Pohjois-Suomesta yli 17 000 eli yhtä paljon kuin Kuusamossa on asukkaita. Samaan aikaa Uudellamaalla valtion virat ovat lisääntyneet vuosina 1995–2005 yli 6700 viralla.

Ja tuo on nettolisäys? Onhan niitä lakkautettu kaikkialta, valtiosektorin työpaikat ovat kaiken kaikkiaan vähentyneet, koko maasta. Se ei välttämättä ole edes pelkästään huono asia. Osa vähennyksistä on puhdasta sektorilta toiselle siirtymistä, esim. Posti ja Tielaitos olivat vielä 90-luvulla valtion työpaikkoja, nykyään niiden tehtävien hoitajat lasketaan yksityiseen sektoriin kuuluviksi.

Valtionhallinnon työpaikkoja on luonnollisesti eniten maan pääkaupungissa, eihän se muuten olisi pääkaupunki. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman mukaisesti valtiosektorin työpaikkoja vähennetään jatkuvasti, ei suinkaan lisätä. Itsekin edustan ko. sektoria (ja työpaikka H:gissä). Meillä on jo pitkän aikaa saatu täyttää vain noin puolet eläkkeellejäävien/muualle siirtyneiden jättämistä toimista.

ps. Hemmetin epätarkka lähdeviite. Jos joku kysyy yksittäistä tilastofaktaa, kuuluisi asiaan viitata sivunumerolla eikä edellyttää että kysyjä lukee koko raportin.

 

[C.Orr]

. Helsingin suurimmat lähiöt menisivät heittäen parinkymmenen pintaan oheisessa luettelossa, jossa mediaanikunnissa asuu vain n. 5800 asukasta. Tarvitaanko tällaisia tehottomia miniyksiköitä oikeasti satoja kappaleita?
Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan – Wikipedia

Ei tarvita, tästä syystä kuntauudistukselle on tarvetta. Kannattaa huomioida myös, että kuntien taloutta rasittaa jatkossa myös kokoajan heikkenevä huoltosuhde, jonka vuoksi kuntauudistukselle on välitön tilaus. Kuntien määrää karsimalla pystytään rationalisoimaan myös kuntien rahankäyttö oikeasti tärkeisiin asioihin.

 

[Stonewall]

Varmaankin siksi olisi järkevää yhdistää muutaman tuhannen asukkaan kuntia isommiksi hallintokokonaisuuksiksi. Johan rahaa säästyy sillä, että viiden hallinnon sijaan on yksi.

En minä tätä vastusta päin vastoin. Otin vain esimerkin, että meillä on erilaisia kuntia. Utsjoki on ainoa kunta, jossa enemistönä ovat saamelaiset, joten he eivät halua liittyä Inariin, koska sitten asema menisi. Samankaltainen tilanne voi olla Pohjanmaalla tai saaristossa ruotsin ja suomenkielisten kuntien kesken. Ja edelleen toki pidemmällä tähtäimellä yksi kunnanjohtaja tulee halvemmaksi kuin kaksi, mutta jos kuntalaiset ovat valmiita tuosta identiteetistään maksamaan, niin maksakoon.
Sitten on tosiaan vielä ongelmana maan pituus. Enontekiö on maantieteellisesti iso kunta, mutta ei siellä ketään asu. Palveluita he saavat kotikunnassaa tai joko Rovaniemeltä (320 km) tai erikoissairaanhoitoa Oulusta (470 Km). Vaikka he liittyisivät Rovaniemen tai Oulun kaupunkeihin niin palvelut eivät tuosta muutu mihinkään, koska välimatka säilyy. Kun naapuri Kolariin liittyminen ei tuo merkittäviä säästöjä, ja palvelut eivät muutu tippaakaan, niin vaikeaa nähdä miksi pitäisi pakolla pistää kunnat yhteen.

Toki jossain Pohjaanmaalla on pikkukuntia, joiden tilanne on aivan eri. Vaikkapa joidenkin Lestijärven ja Halsuan kannattaisi ilman muuta liittyä johonkin, mutta mikäli pakkoliitoksia ei tehdä metropolialueella, niin tuskinpa tuollakaan.

 

[Toejoen Veikko]

mm. = "muun muassa", tulkittavissa yhteydessään muotoon "muiden muassa"
Mistä tiedän? Suomessa v. 2011 käydystä poliittisesta keskustelusta. Kannattaa seurata.
Urpilainen Soinilleminen on vastuunpakoilua - HS.fi - Politiikka

Jaa. Minä ajattelin, että sinulla oli oikeasti jotain näyttöä asiasta. Urpilaisen yksipuolinen lausuma asiasta on aika kaukana "Suomessa käydystä poliittisesta keskustelusta". Se on Urpilaisen politikointia. Huomion siirtämistä muualle.

Perussuomalaisille ei ollut kysyntää hallituksessa. Varainsiirto Eurooppaan ja puolustuskyvyn murentaminen olivat molemmat niin isoja asioita, että perussuomalaisten 39 edustajaa ei riittänyt. Nykyisten hallituspuolueiden kesken oli huomattavasti helpompi rakentaa hallitus, koska kaikille sopi varainsiirto Eurooppaan sekä puolustuskyvyn murentaminen. Niille kyseessä ei ollut jousto, vaan omien mieltymien toteuttaminen.

 

[Stonewall]

Valtionhallinnon työpaikkoja on luonnollisesti eniten maan pääkaupungissa, eihän se muuten olisi pääkaupunki. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman mukaisesti valtiosektorin työpaikkoja vähennetään jatkuvasti, ei suinkaan lisätä.

Se ongelma on siinä, että leikkuri ei ainakaan tähän asti ole koskettanut pääkaupunkia tilastojen valossa. Jos jostain on leikattu, niin uusien virkojen määrä on ylittänyt lakkautettujen määrän. Samaan aikaan kuin muualta on leikattu, Helsingissä on lisätty virkoja. Enkä väitä, etteivätkö vaikkapa suoraan ministeriöihin lisätyt virat olisi sinällään perusteltuja. Virastoja toki olisi järkevää siirtää/perustaa muualle, kuten jossain häviävän pienissä määrin on tehtykin. Jatkossakin tilastot näyttävät mikä on säästöjen valtakunnallisen jakautumisen nettotulos. Epäilen, että pääkaupunkin edelleenkin hyötyy. Ja kuten sanottua tiettyllä tavalla tämä on luonnollista. On tietenkin valtiolta ovelaa pistää pääkaupunkiseudun kunnat maksamaan kaikesta tästä ns. ylimääräisestä tuesta. Kunnilla kun ei ole asiassa päätösvaltaa, niin asukkaiden purnaamistakin ymmärtää, mutta tasausmekanismi pitää toki olla olemassa.

 

[Toejoen Veikko]

No ei se todellakaan ole pelkkää paskaa. Et ota huomioon sitä, että pääkaupunkiseutu on hyötynyt pääkaupunki-statuksesta ja kaikesta infran rakentamisesta vaikka kuinka kauan.

Ja valtaosa infran rakentamisesta on maksettu pk-seutulaisten kukkarosta.

Pelkästään viime vuosituhannen lopun ja uuden alun keskittämisestä pääkaupunkiseutu on kiistatta hyötynyt samalla kun "säästöjen" nimellä työpaikkoja on lakkautettu kautta muun Suomen.

Missä määrin keskittäminen sitten on "väärin"? Kasvukeskusten väestö kuitenkin maksaa pitkän siivun valtion menoista.
Varuskuntien lakkauttamisessa olisin kuitenkin ollut suopeampi periferialle.