Kun minä olin nuori niin...

[Uleåborgir]

Muistan, kun nuorena yhtenä aamuna kaivoin sen singulariteetin navastani, luulin sitä nöyhdäksi. Sit se rupes niinku älyttömästi laajenemaan ja sillee ja siitä sit niinku alko sitten se, mitä kutsutaan historiaksi.

Meikän nuoruudessa ei ollut napoja, kun ei ollut edes aikaa eikä ulottuvuuksia, tiloja tai suhteita.

 

[Freddie Freeloader]

Meikän nuoruudessa ei ollut napoja, kun ei ollut edes aikaa eikä ulottuvuuksia, tiloja tai suhteita.

Se oli kato silviisii, että ensin oli se yksi napa eli singulariteetti (eli meikäläisen). Sitten tuli toinen (vissiin teikäläisen) ja kappas vaan, saatiin aikaan bipolariteetti. Sen jälkeen onkin läpi maailmanhistorian pyöritty niiden kahden ympärillä, ne saavat vaan aina uusia nimiä. Yin ja Yang, oikea ja väärä, sosialismi ja kapitalismi, valkoiset ja punaiset, Tappara ja Ilves, Mercedes ja BMW ja sitä rataa...

 

[Uleåborgir]

Se oli kato silviisii, että ensin oli se yksi napa eli singulariteetti (eli meikäläisen). Sitten tuli toinen (vissiin teikäläisen) ja kappas vaan, saatiin aikaan bipolariteetti. Sen jälkeen onkin läpi maailmanhistorian pyöritty niiden kahden ympärillä, ne saavat vaan aina uusia nimiä. Yin ja Yang, oikea ja väärä, sosialismi ja kapitalismi, valkoiset ja punaiset, Tappara ja Ilves, Mercedes ja BMW ja sitä rataa...

Viimein nyt olisi oltava selvää kaikille, mistä bipolaarihäiriö johtuu. Se johtuu Freddie Freeloaderin ja mun napojen välisen avaruuden myrskyistä. Taidanpa selevittää assian juurta jaksain seuraavalla kerralla kun näen kallonkutistajaa.

 

[Freddie Freeloader]

Viimein nyt olisi oltava selvää kaikille, mistä bipolaarihäiriö johtuu. Se johtuu Freddie Freeloaderin ja mun napojen välisen avaruuden myrskyistä. Taidanpa selevittää assian juurta jaksain seuraavalla kerralla kun näen kallonkutistajaa.

Siinäpä se maailmanhistoria lyhykäisyydessään..

Sevverran fokusoin, että viittasin bipolariteettiin noinniinkuin fysikaalisena ilmiönä (joka sivumennen sanoen antaa itsensä ilmi monessakin arkipäiväisessäkin luonnonilmiössä, mm. ilman sitä ei meillä olisi tuotettua sähköä, jota pitkin näitä aakkosia juuri lähettelemme). Bipolaariteetti psykologian termein ei ole osaamisaluettani.

 

[Uleåborgir]

Siinäpä se maailmanhistoria lyhykäisyydessään..

Sevverran fokusoin, että viittasin bipolariteettiin noinniinkuin fysikaalisena ilmiönä (joka sivumennen sanoen antaa itsensä ilmi monessakin arkipäiväisessäkin luonnonilmiössä, mm. ilman sitä ei meillä olisi tuotettua sähköä, jota pitkin näitä aakkosia juuri lähettelemme). Bipolaariteetti psykologian termein ei ole osaamisaluettani.

Ei soo ihmises, se on korkeemmas navas. Kaikkinainen liikenne edellä jo mainittujen napojen välillä aiheuttaa häiriöitä vääjäämättä jonnekin, bipolaarihäiriöitä kaikille tieteen aloille. Mutta jos vääjätään, saavutetaan sopusointu. Mutta kun ei vääjätä. Jätetään vääjäämättä. Vääjätään jättämättä vääjäämättä.

Kun minä olin nuori, ei "sitähän sä kysyit" ollut mitenkään ihmeellinen hokema.

 

[Freddie Freeloader]

... Jätetään vääjäämättä. Vääjätään jättämättä vääjäämättä...

Tämäkin on muuten asia, joka on kieltämäti kaivanut mieltäni jo poikapolosta asti. Että miksi sanovat usiat, jotta "vääjäämätön kohtaloni on ollut [tähän voipi kirjoittaa mitä hyvänsä avaruuslentämisestä Ilveksen valmentamiseen]..."? Tai miksi on seurauksena "vääjäämätön lopputulos [siitä/tästä/tuosta]"?

Millaiseksiköhän se kohtalo olisi muotoutunut, jos se olisikin ollut vääjätty? Puuttuuko yhteiskunnastamme vääjääjien ammattikunta, joka voisi saattaa monet nykyään vääjäämättömän kohtalon kokevat palveluksillaan kokonaan uusille urille elämässään?

 

[Rod Weary]

Kun minä olin nuori, nämä keskustelut pysyivät asiassa eivätkä menneet muutaman väsyneen naaman väliseksi lässytykseksi.

 

[Surukuku]

Kun minä olin nuori, nämä keskustelut pysyivät asiassa eivätkä menneet muutaman väsyneen naaman väliseksi lässytykseksi.

Kun minä olin nuori, nämä lässytykset olivat kutakuinkin samansisältöisiä, joskin reippaammin poliittisesti värittyneitä, mutta niitä pääsi helposti karkuun, kun vaihtoi kuppilaa tai kotibileitä - eikä nytkään tarvitse kuin vaihtaa foorumia tai vaikka vain ketjua.

Kun minä olin varhaisnuori, eräs John F. vielä hengitti ja kun em. henkilö lakkasi hengittämästä kohta eräs Ajatusten Tonava, Karpaatien Nero [sic] nousi erään itäeurooppalaisen valtion päämieheksi.

Kun minä olin nuori, Robert, Martin Luther ja eräs Ernesto myöskin hengittivät - vielä - ja Suomessa hallitsi "Herra Tasavallan Kekkonen", kuten eräältä toimittajalta kerran lipsahti.

 

[scholl]

uimahalleissa uitiin. Ei silloin olisi tullut kellekään perheelle mieleen mennä uimahalliin terapiaan. Tosin silloin ei ollut näitä nykyajan ongelmia, vaan kaikilla kesti pää.

- Espoonlahden halli on rakenteeltaan hyvässä kunnossa, mutta viikonloppuisin täällä on väljää ja rauhallista, sillä perheet hakeutuvat mieluummin Keski-Espooseen, Tapiolaan ja Kirkkonummelle lämpimämpien terapia-altaiden perässä. Meillä kävijät ovat enimmäkseen kuntouimareita. Kun halli joskus peruskorjataan, toivomme mahdollisuuksia palvella paremmin myös perheuimareita, Ari Jaakkola sanoo.

lähde: http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/uima-altaan_valiseina_petti/?ref=tf_iOKboksi_news_p1

 

[douppi]

Kun minä olin nuori, niin lätkässä mistään pelikirjoista ollut tietoakaan. Kyllä on laji muuttunut niistä ajoista, ja paljon.

 

[Evil]

uimahalleissa uitiin. Ei silloin olisi tullut kellekään perheelle mieleen mennä uimahalliin terapiaan. Tosin silloin ei ollut näitä nykyajan ongelmia, vaan kaikilla kesti pää.

Kyllä mie kuitenkin epäilen, että tässä on fysio- eikä psykoterapiasta kyse.

 

[scholl]

Kyllä mie kuitenkin epäilen, että tässä on fysio- eikä psykoterapiasta kyse.

mitä fysioterapiaa perheet tarvitsevat? 70 luvulla ja 80 luvun alussa käytiin ensin vaikka juoksemassa tai hiihtämässä ja sen päälle uimassa. Alle kouluikäiset lapsetkin hiihtivät pitkiä lenkkejä. Myöhemmin 80 luvun puolivälissä muistan, että usein hiihdettiin syksyisin vaikkapa 20 kilsan päähän rullasuksilla uimahalliin. Ei silloin ollut mitään tarvetta perheillä edes fysioterapiaan, vaan ihmiset harrastivat urheilua, jotta kunto kasvaisi.

 

[Uleåborgir]

Tämäkin on muuten asia, joka on kieltämäti kaivanut mieltäni jo poikapolosta asti. Että miksi sanovat usiat, jotta "vääjäämätön kohtaloni on ollut [tähän voipi kirjoittaa mitä hyvänsä avaruuslentämisestä Ilveksen valmentamiseen]..."? Tai miksi on seurauksena "vääjäämätön lopputulos [siitä/tästä/tuosta]"?

Millaiseksiköhän se kohtalo olisi muotoutunut, jos se olisikin ollut vääjätty? Puuttuuko yhteiskunnastamme vääjääjien ammattikunta, joka voisi saattaa monet nykyään vääjäämättömän kohtalon kokevat palveluksillaan kokonaan uusille urille elämässään?

Vääjääminenhän tarkoittaa väistämistä, periksi antamista, osuutensa tai syyllisyytensä kieltämistä ynnä muuta sellaista. Vääjääjiä on yhteiskunnassamme kosolti, ehkä polttopalloammattilainen voisi tienatakin vääjäyksellä noin konkreettisessa työssä sekä poliitikko vääjäämällä vastuutaan. Tämä on helppoa tehdä jääväämällä itsensä. Työnvääjääjiä ja asepalveluksen vääjääjiä on myös.

Kohtalon vääjääminen on sinänsä mahdotonta. Tietenkin asia riippuu siitä, katseleeko kohtaloa reaaliaikaisena jatkumona, vai ajatteleeko kohtalon helpommaksi määritellä ihmisen tomumajan jo lakattua toimimasta. Ainakin minä aion vääjätä kuoloa mahdollisimman pitkään. Ehkä lääketiete on keksinyt tujummat vääjäysaineet sitten kun minun olisi aika kohdata sellainen, joka olisi ollut vääjäämätöntä minun nuoruudessani.

 

[Freddie Freeloader]

Vääjääminenhän tarkoittaa väistämistä, periksi antamista, osuutensa tai syyllisyytensä kieltämistä ynnä muuta sellaista. Vääjääjiä on yhteiskunnassamme kosolti, ehkä polttopalloammattilainen voisi tienatakin vääjäyksellä noin konkreettisessa työssä sekä poliitikko vääjäämällä vastuutaan. Tämä on helppoa tehdä jääväämällä itsensä. Työnvääjääjiä ja asepalveluksen vääjääjiä on myös...

Ahaa, no nyt alan ymmärtää. Vääjääjiä siis on kuin onkin keskuudessamme, mutta he vääjäävätkin itsenä takia eikä muiden hyödyksi, kuten oli olettamani. Esimerkiksi Jarkko Ruutu täyttää hyvinkin tuon kuvailemasi vääjääjän toimenkuvan.

Silloin, kun minä olin nuori, niin ihmisillä oli vielä huumorintaju. Helsinkiläisilläkin.

 

[Kai-Sakari]

Kun minä olin nuori, monet täällä esiintyvät nimimerkit olivat jo vanhoja. Uskaltaisikohan sitä vielä yökerhoon?

 

[Sinner]

Kun minä olin nuori/lapsi, oli meillä kaikilla muksuilla kiivas kiinnostus tulitikkuihin. Monet olivat ne heinästä ja ehkä paperistakin tehdyt notskit joita kallioilla sytytimme. Ihme ettei kertaakaan levinnyt mihinkään. Teimme jopa vessapaperista nuotion meidän vessanpönttöön, joka tukkeutui. Ihmeekseni en saanut selkääni. Pienellä virityksellä koko tikkuaskin kerralla sytyttämistä kutsuttiin "ämmänpieruksi".

 

[Evil]

Kun minä olin nuori/lapsi, oli meillä kaikilla muksuilla kiivas kiinnostus tulitikkuihin.

Kun minä olin nuori, sellaisia palovaroitin-vimpaimia ei ollut. Ei ainakaan yksityiskodeissa, on niitä voinut jossain teollisuushalleissa olla. Ei ollut myöskään pyöräilykypäriä eikä autoissa turvavöitä takapenkeillä. Monissa autoissa ei ollut etupenkeilläkään. Kuitenkin oli koko ajan ihan turvallinen olo. Nykyisin, vaikka on kaikki insinöörin kehittämät laitteet ja haarniskat, niin vähän väliä pelottaa.

 

[Isaskar]

Kun minä olin nuori, niin itärajan takana asui köyhiä ihmisiä. Nyt ne työntyvät rahatukkoineen Suomen puolelle ja valtaavat maata pala kerrallaan. Kontiolahden ampumahiihtostadion on jo menetetty.

 

[Stonewall]

Kun olin pieni sai kioskilta 5 pennin irtokarkkeja. Markalla sai jo melkein liikaa. Samaten papatteja myytiin yksittäin, ja hinta oli samaa luokkaa, eikä niin pientä naperoa ollutkaan etteikö niitä olisi hänelle voinut myydä. Silloin ei saanut haukkua Neuvostoliittoa, eikä kehua Amerikkaa, mutta kaikki halusivat Karjalan takaisin. Silloin oli myös hyviä suomalaisia kestävyysjuoksijoita ja mäkihyppääjiä, hiihtäjiä. Naiset saattoivat ottaa kolmoisvoiton hiihdossa milloin vain halusivat. Jääkiekossa saatiin aina turpaan "suurilta mailta", mutta punakoneen meno oli kaunista jääkiekkoa, jotain muuta kuin NHLn taktisesti köyhä rännikiekko. Silloin pressan vaaleissa äänestettiin Kekkosta, jota oikeasti myös arvostettiin. Silloin oli kommunisteja, jotka ajoivat Ladalla. Esko-Juhani Tennilä piti raivoisia puheita. Vennamo höykyytti kokoomusta tervehtien mm Kanervaa aina kysyen "Vieläkö on taantumus voimissaa?" Ei osannut Kanerva koskaan vastata. Monet menivät töihin Ruotsiin. Enoni meni, ja tuli joka lomalla uuden ja isomman auton kanssa. Kaipa nyt on silti asiat paremmin, enokin on takaisin ja lätkässä ollaan itsekin yksi suurista.


Sent from my Nokia Lumia

 

[Pavlovin Koira]

Jalkapallossa pelattiin Euroopan Cupia, UEFA Cupia ja Cup-voittajien Cupia. Kovia jengejä olivat mm. FC Porto, Steaua Bukarest ja Ajax Amsterdam, joinakin vuosina myös IFK Göteborg (muistan kun päihitti kerran Barcelonan helposti). Lädit oli suljettu noiden karkeloiden ulkopuolelle faniensa hulinoinnin takia. Tanska oli huippumaa fudiksessa.

 

[Eino_Mies]

Kun minä olin nuori, ihmisillä saattoi olla vaikeuksia, vastoinkäymisiä ja ongelmia. Nykyään ihmisillä on vain haasteita, mutta ei missään tapauksessa vaikeuksia, vastoinkäymisiä ja ongelmia.

 

[PeteX]

Tytöt pitivät löysiä puseroja peittääkseen muotonsa ja pojilla ei ollut pipoa päässä alle -15C lämpötilassa. Lisäksi presidentti oli synonyymi Kekkoselle ja Aira Samulin oli vasta keski-iässä.

 

[Kummeli]

Kun minä olin nuori, niin olin pieni.

 

[pettter]

Kun minä olin nuori, tietokoneita räpläsivät vaan nörtit. Ja nörttiys oli nolo juttu.

 

[Salama15]

Pienenä olin ryppyinen ja notkea... Ja kioskilta sai yhden pennin nallekarkkeja!

Kun olin nuori ei pipo kuulunut varustukseen vaikka korvat olisi varisseet hangelle, PUNK tuli Suomeen kauhistuttamaan vanhempia ja sen vastavoimana Rockabilly joka kauhistutti kaikkia! Eikä jääkiekkoilija saanut siihen aikaan yhtään sen enempää piparia kuin kukaan muukaan finninaama, silloin kun NHL oli jotain liki tuntematonta eikä kukaan pelannut "ammatikseen" (paitsi tamperelaiset palomiähet)!