Kuten tässä ketjussa olen jo ilmoittanutkin, on pituusero hyväkseni 23 cm. Tuosta pituuserosta ja sukupuolen normaalisti suomista fyysisistä eduista huolimatta onnistuin eilen häviämään vaimolleni tasajaloilta pituutta ponnistettaessa.
Ex tempore-meiningillä kisa lähti käyntiin ulkoillessamme. Vaimoni hyppäsi alkuun yhden hypyn, jota minä lähdin saavuttamaan. Ensimmäinen hyppy oli totaalinen katastrofi, en pysynyt pystyssä. Vaimoani, hänen siskoaan ja ystäväänsä ei edes naurattanut, kai tilanne oli lähinnä nolo. No, mitäpä moisista, ajattelin ja kokeilin toisen kerran. Nyt säilytin jo tasapainoni, mutta vaimon hyppyyn en vielä yltänyt. Siitä sisuntuneena ärjyin ja ähisin jotain alkukantaista, ja piiskasin itseni viimeistä hyppyä varten. Jo vain, ylsin kymmenisen senttiä pidemmälle, kuin rouva sampio. Tämä järjestys ei ehtinyt pitkään ilahduttaa mieltäni, koska vaimoke hyppäsi heti perään parikymmentä senttiä pidemmälle. Tämän jälkeen päätin lähteä laskemaan mäkeä.
Kyllä minä hänet kädenväännössä voitan, ja taipuvaisempikin olen. Spagaatikin menee niin, että helähtää. Eikä minun miehisyyteni kärsinyt tippakaan, ei varmalla, vaikka todellisuudessa olin itkuun purskahtamassa.