Minulla ei ole varsinaisesti henkilökohtaisia kummittelukokemuksia. Pienenä sitä saattoi kuvitella kaikenlaista herkkänä ihmisenä, mutta ei ole mitään kummitushommia kyllä jäänyt mieleen. Olen aika skeptinen siis näiden suhteen. Uskon kyllä joidenkin kokemusten aitouteen, mutta yleensä lienee jokin luonnollinen selitys taustalla.
Sen sijaan mielenkiintoinen juttu tapahtui tavallaan minulle, mutta en itse varsinaisesti kokenut sitä. Varmaan kesä 2006 oli kyseessä. Pysäköin autoni pihakadulle. Jäin sitten syystä tai toisesta hetkeksi autoon istumaan, ehkä noin pariksi minuutiksi. En kuunnellut radiota tai tehnyt mitään sen kummempaa, kunhan istuin. Olikohan jokin ajatus menossa, en muista.
No, joka tapauksessa, vaimo oli neljännen kerroksen parvekkeella huomannut että tulin. Kun menin kotiin sisään, vaimo kysyi ihan ohimennen, että kenen kanssa minä autossa juttelin. Sanoin, että en kenenkään, tulin ihan yksin. Vaimo alkoi oikein inttämään, että et varmasti ollut, hän näki että pelkääjän paikalla istui joku. Oli ensin ihmetellyt, että mitä minä siellä autossa istun mutta oli sitten huomannut että jaa, jonkun kanssa juttelee.
Erikoinen tapaus. Kun en satu harrastamaan tuota autossa istuskelua, jostain syystä tuolloin jäin ajatuksia keräämään. Ja samalla vaimo näkee hahmon autossa.
No, ehkä oli näköharha mutta parempi puolikas on edelleen varma asiasta.
