Mie kuule JHag oon sitä mieltä, että Kartsu on ihqu ja siks mie siitä nätisti kirjoittelen.
Tämähän on edistystä, vastaat kysymykseen :D. Tosin teit kysymyksen itse, enhän mä sitä kysynyt miksi Nenää puolustat kolmatta kautta peräkkäin. Se jää mulle Roswell-tyyliseksi ikuiseksi mysteeriksi. Ihqu-jutut oli tarkoitettu jokaiselle, joka vakavissaan uskoo tämän palstan nickien keräämien mystisten perässähiihtäjien / myötäilijöiden (myös nickejä) olevan jollain tavalla merkityksellinen ilmiö reaalimaailmassa. Ilmestyskirjassakin todetaan, että lopun ajat ovat käsillä "kun nicki nickiä seuraa" (Joh 12:12). Tämä tulee heti heinäsirkkojen perään. Tämän palstan äärimmäinen voima ja merkityshän heilauttavat päivittäin jääkiekkomaailmaa ja tietääkseni Jatkoajan kirjoitukset käännetään nyt myös venäjäksi, jotta KHL:ssäkin tiedettäisiin missä oikeasti mennään.
Ja kylläpä se vaan on niin, että Petri Matikaisessa IFK:lle jäisi mustapekka käteen.
Tässä itse asiassa vastaatkin kysymykseeni: Tuleeko Matikainen saamaan sinulta yhtä varauksettoman tuen kuin Kojo on saanut? Ei näköjään! Missä logiikka? Tämähän vaikuttaa siltä, että olet Matikaisen suhteen valinnut jo etukäteen totaalivastustuksen linjan. Mistä tiedät syksyllä -10, että kaudella 11/12 koutsaava Matikainen on mustapekka? Kamoon nyt ! Tiedätkö mitä uskottavuudellesi tapahtuu, jos määrittelet henkilöiden menestyksen / menestymättömyyden pelkästään sen mukaan, onko hän mielestäsi kiva vaiko mälsä? Eikös kannattaisi kuitenkin katsoa, miten kaukalossa menee ja paljonko tulee pisteitä ennenkuin ylistää tai tuhoaa koutsin? Ja joskus voi tehdä hyvää, jos myöntää olleensa väärässä. En muista nähneeni sinulta koskaan itsekritiikkiä. Käykö Matikaisen kanssa niin, että olet kenkäämässä häntä samantien ja löydät vain huonoutta ja minä puolestani roikun Matikaisessa kolme kautta kuin hysteerinen nainen Hullujen Päivien viimeisessä tarjousmekossa parin kaltaisensa kanssa? Lupaan nyt jo, että P.Matikainen saa multa aivan saman kohtelun kuin Nenä ja kuka tahansa muukin ifk-koutsi. Se menee vaiheittain näin:
1) Ei tuomita etukäteen, vaikka valinta ei ollutkaan ihan just se, mitä halusi. Mielestäni faniutta puhtaimmillaan on loputon usko siihen, että HIFK voittaa. Olin erittäin tiukasti puolustamassa Nokan valintaa, enkä häpeä myöntää sitä ollenkaan, vaikka jostain naapurijengistä tullaankin naukumaan rotseilusta, jos ei hakkaa kivitauluun ensivaikutelmaansa uudesta koutsista/pelaajasta ja pidä siitä kiinni. Niinpä toivon Matikaisen onnistuvan ja uskallan nyt jo veikata -siis en yritäkään esittää tietäväni, puhtaasti veikkaan, että tunnetila-alueella Matikaisen HIFK ei jätä kylmäksi. En lähde vinkumaan etukäteen, että perseelleen menee, enkä myöskään uhoa, että nyt tulee kultaa. En pysty tähän, sillä en osaa katsoa tulevaisuuteen. Ja Nenän suhteen olin siis totaaliväärässä, ennustin HIFK:n menestyvän loistavasti hänen alaisuudessaan.
2) Katsotaan mitä tapahtuu, eikä työnnetä päätä pensaaseen. Jos uusi valmentaja ei pysty esittämään kohtuuajassa (kyllä ensimmäisellä joulutauolla nähdään jo kyseisen kauden suuntaviivoista niin paljon, että jotain voi jopa ennustaakin) tarpeeksi lupauksia antavia signaaleja koskien menestystä, pelityyliä ja joukkueen vetovoimaa, olen pomminvarmasti huolissani. Vaikka kuinka taklattaisiin ja rymyttäisiin. Jos Matikainen ryssii ekat playoffit, tulee täältä aivan samaa shittiä kuin Nokallekin. Puhumattakaan siitä, että hän osoittautuisi toisellakin kaudellaan luuseriksi ja saisi kolmannen kauden. Mua kiinnostaa vain se, mitä kaukalossa tapahtuu.
Kaikesta huolimatta, arvoisa BOL, ymmärrät varmastikin, että kommentointini koskien sinun kirjoituksiasi, kumpuaa suuresta kunnioituksesta ilman mitään henkilökohtaisuuksia. Kirjoitat hyvin, perustelet sanomasi, etkä pelkää seisoa mielipiteesi takana, vaikka se ei olisi yleisen konsensuksen mukainen. Arvostan näitä piirteitä ja löydän meistä paljon samankaltaisuutta. Syksyllä -08 täällä saitilla oli melko yksinäistä, kun osoitti huolestustaan Kojon otteista. Väitin silloin, että en näe tarpeeksi hyviä signaaleja ja ne puuttuvat niin fundamentaalisilta alueilta, että pelkään väistelyn ja pakittelun olevan pysyvä olotila tämän koutsin kanssa. Nyt voisi elvistellä olleensa oikeassa, mutta mitään aihetta riemuun ei ole, kun rakastamani joukkue tuhlasi kaksi kautta Nenä-kiekkoon.
Valmentajien "itkemisen" kritisointi on yksi surullisimmista paradokseista tällä palstalla. Lähtökohtahan on se, että valmentajat ovat ihmisiä, eivät robotteja, ja jokaisen luonteenpiirteet tulevat helposti pintaan painetilassa. Matsin jälkeen voi pikkutoimittajakin mennä muna pystyssä kyselemään kirvelevän tappion kärsineen koutsin fiiliksiä ja silloin voi päästä irti ties mitä sammakoita. Mielestäni näin se pitääkin olla! En mä halua nähdä kivinaamaisia koutseja, jotka vetävät zombeina: "Näin tämä ottelu meni, nyt kohti seuraavaa". Mitäs sitten sanottaisiin? "Eihän se edes välitä!" Koko tämä palsta perustuu itkemiseen, jos itkeminen määritellään tämän palstan omien standardien mukaan. Jokaisen kirjoittajan mielipide tietystä tuomiosta, taklauksesta, maalista ja muista tapahtumista perustuu tunneperäiseen analyysiin ja täällä tunteiden näkymistä pidetään hyvänä asiana. Joten millä lihaksilla ja näytöillä tälle palstalle kirjoittavat/itkevät tuomitsevat valmentajia, jotka myöskin eläytyvät tunteella? Onko Jatkoajan ideana se, että täällä saa itkeä ja naukua, mutta pelaajien ja valmentajien pitää olla robotteja? Kuvottavaa kaksinaismoralismia.
