Terveisiä taas Pohjois-Koreasta! Kyllä tässä alkaa vihdoin ja viimein näkyä Jalosen opit ja näkemykset kunnolla. Jalonen on tiukka mies, mutta omaa kuitenkin sen verran näkemystä, että ymmärtää, ettei voi pelata peliä pelaajien puolesta. Vaikka pelien aikana valmentajien pitää tietysti olla hereillä, suurin työ tehdään harjoituksissa. Siellä opetellaan erilaisia asioita, joita pelaajien pitää sitten ITSE kyetä suorittamaan käytännössä. Kyllä Jalonenkin on virheitä tehnyt, mutta seison edelleenkin aikaisemman väitteeni takana. Tuolloinhan sanoin, että esim. viime kevään pleijareiden pelisysteemiin on mitä luultavimmin vaikuttanut useiden avainpelaajien vemppailu. Wirtasen odotettiin olevan joukkueen tukipilareita keväällä: paskaksi meni. Lupaschukin kanssa samat sanat. Luttinen oli klesana, samoin Hirschovits. Söderholm oli koko kauden enemmän tai vähemmän paskana ja tämän kauden Södeen verrattuna luokattoman huono. Ilmeisesti Kankaanperälläkin oli jossain vaiheessa selän kanssa ongelmia ja Kurvisen loukkaantuminen lamaannutti kuin aaveeksi verrattuna aikaan ennen loukkaantumista. Noronen pelasi ihan hyvin, mutta ihan hyvä ei IFK:ssa riittänyt pitämään päätä pinnan yläpuolella. Eniten petti kuitenkin henkinen kantti. Ja se, ettei nuoret pelaajat, jotka runkosarjassa onnistuivat kelvollisesti pystyneet pelaamaan edes samalla tasolla, tasonnostosta nyt puhumattakaan.
Em. seikat eivät riitä yksin selittämään, miksi kaikki meni päin helvettiä viime keväänä. Mutta pitäessään paikkaansa, ovat kuitenkin sellaisia tekijöitä, jotka ovat myös vaikuttaneet valmentajan peluuttamiseen, varsinkin kun vedettiin tiukassa tahdissa. Rautakorven kiekko oli muutenkin IFK:lle se kaikkein vittumaisin vastustaja ja kaikki tietävät, että pleijareissa sillä kiekolla mentiin pitkälle. Yhtään Rautakorpea väheksymättä, mutta eihän se nyt mitään viihdyttävää ollut. Tehokasta kyllä ja sehän riittää.
Kaikkein suurimmaksi sulaksi Jalosen hattuun lasken edelleenkin sen, että edareista on päästy joko kokonaan eroon tai sitten jäljelle jääneet on saatu tekemään duunia. Villen tulo on varmasti auttanut tähän kauteen lähdettäessä, mutta uskon, että siellä on jätkät kasvaneet myös aikuisiksi. Kapteenina on nyt mies, jonka sanaa kuunnellaan ja jolla on kompetenssia avautua ihan jokaiselle. Kaikki kunnia Kimille pelaajana, mutta eroa näillä jannuilla on kuin yöllä ja päivällä. Millä lihaksilla Kimi olisi voinut saada jengiin mitään rotia, kun omatkaan näytöt eivät (monesta syystä) mitään huikeita aiemmin ole olleet? Mutta ei me Kimiin kaaduttu ja hän pelasi sillä tasolla kuin odotettiinkin (jollei jopa paremmin). Joltain Södeltä ei varmasti saatu niin paljon apuja kuin jos häneltä olisi omat pelit sujuneet paremmin ja olisi ollut terveenä. En tässä siis ole syyttämässä ketään, vaan totean vain, että liikkuvia osia oli niin paljon, ettei kukaan oikein ollut oikeasti valmis voittamaan. Mä en ikinä unohda sitä, kun Kerho kavensi av:lla Hämelinnassa tilanteeksi 2-3. Sillä hetkellä jo näki, että me oltiin niin hävitty se sarja.
Nyt joukkueessa on pelaajia, jotka ovat olleet Jalosen mukana jo pidempään. Työn tulokset eivät näy hetkessä, vaan vaadittiin pidempi aika. Toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Lisäksi joukkueeseen on Jalosen aikana hankittu pelaajia, jotka Kojo itse tuntee. Mutta siitä huolimatta, vaikka olisit kuinka koutsin tuttu, joukkue on aina uusi. Nyt kuitenkin runko on ollut niin pitkään kasassa, että työ alkaa tuottaa hedelmää.
Arvioitaessa Jalosen aikaa IFK:ssa on myös otettava huomioon, että eka kausi oli Penan kokoama ja Jalosella itselläänkin meni pasmat sekaisin, kun jengissä surffasi kaikenlaisia juoponretaleita, joilla oli suuria auktoriteettiongelmia. Voidaan siis sanoa, että ekana vuonna myös Jalonen meni shokkiin ja se näkyi kyllä keväällä. Lisäksi avainpelaajien loukkaantumiset (mm. Kuhta, Loppi) jätti joukkueen aika ohueksi. Walsh ei ollut vahvistus ja Haverinen joutui urakoimaan Heikkisen kanssa isoja minuutteja ykkösessä, vaikka ei todellakaan olisi ollut siihen valmis. Tässä nyt muutamia asioita, mitkä meni ns. vituixi. Viime vuosi oli jo parempaa, mutta henkisellä puolella JOUKKUEESSA oli niin pahoja puutteita, ettei edes niillä kyetty peittämään raihnaisten pelaajien aiheuttamia rajoituksia. Valmentaja kuitenkin muokkaa pelisysteemiä joukkueen voimavarojen mukaan. Jos jalat on paskana ja pää jumissa, ei siinä valmentajalle kauhean montaa variaatiota jää käytettäväksi, joita kannattaa edes yrittää toteuttaa. Jälkikäteen on helppo todeta, että olisi pitänyt ajella kaikkea ja pelata aktiivisemmin silläkin uhalla, että seuraavissa otteluissa joudutaan mahdollisesti vetämään ilman muutamaa runkopelaajaa. Mutta jälkiviisaus on helppoa ja turhaa. Hampaankoloon jäi jokaisella, mutta se ei välttämättä ole huono juttu. En usko, että em. syistä johtuen paukut olisi kuitenkaan riittäneet lopulta päätyyn asti. Uskon, että jokainen pelaaja muistaa viime kevään ja se voi olla kultaakin kalliimpi kokemus keväällä. Toivon niin.
Voin sanoa jo nyt, että mulle ainakin tulee Kari Jalosta ikävä :). Mutta hyvän perinnön hän kaikesta huolimatta IFK:lle jättää, josta soisi useamman olevan kiitollinen. Jalosen istuttamia hedelmiä syödään vielä monena vuonna, uskokaa pois.
