Oma ohjelma, jota olen jo jonkun aikaa tehokkaasti noudattanut. Painoa tippui vain se kymmenisen kiloa, sillä lihasta on tullut tilalle etenkin jalkoihin. Ongelmana on vain se, että vanhat housut näyttävät hassuilta päältä...tulee ihan joku hoppari mieleen. Mutta pidän ne kyllä kaapissa muistuttamassa tästä asiasta...
1) (piilo)Sokeri pois
Puhdasta energiaa. Jos sokerilla mässää vähän väliä, niin rasvan poltto ei ala oikeastaan koskaan. Esim. teehen tai kahviin laitettuna pienistä murusista muodostuu "iso läski". Limsoista kevytvaihtoehdot sokeriversioiden sijaan, vaikka niitäkin juodessa epäily on melkoinen. Tämä on helpoin tapa aloittaa painon tiputus, ei vaadi yleensä kovin paljon vaivaa. Teen juomisen kiinalaiset väittävät olevan terveellistä ja pitävän painon kurissa, tiedä sitten...
2) Treenaa jalat (reidet) hyvään kuntoon
Oma huomioni: kun kehon suurimmat lihakset eli reidet ovat riittävän kokoiset, ne polttavat päivässä julmetun määrän energiaa. Eli lyhyenkin kävelyn vaikutus tehostuu tynnyrireisillä, kun taas ehkäpä taloudellisimmilla reisillä pitää kävellä enemmän. Nykypäivänä moni treenaa yläkroppaansa, mutta harvapa tekee päivittäin hauiksilla niin paljon hommia, että saisi niiden avulla painoa pois. Suurimman osan olen sen sijaan kuullut kävelevän päivittäin. Jalkojen kunnossa pitäminen tekee liikkumisesta myös helpompaa...
3) Iltasyönti pois.
Eli joku kahdeksan on hyvä aika lopettaa "iso" syöminen. Toki hedelmiä ym. terveysherkkuja voi popsia niin paljon kun napa sietää...tai näin olen itse tehnyt. Miehille tiukan kellonajan asettaminen on se helpoin tapa, naiset onnistuvat jotenkin selittämään itselleen, että "ei se haittaa, jos vähän ottaa". Se on kerrasta poikki, sanon suoraan sen! Lisäksi rasvattomien tuotteiden suosimista kannataa lisätä, mutta mielestäni täysi rasvattomuus on jo naurettavaa. Esim. maidon ja levitteiden vaihtaminen kevyempään suuntaan on jo riittävä askel.
4) Lisää liikkumista & venyttelyä
Venyttely/lämmittely ei ole akkojen touhua. Mihinkään yltiöpäisiin spagaateihin ei tarvitse ryhtyä, vaan "normaalit" venyttelyt riittävät. Normaaleja venyttelyitä en sen tarkemmin osaa kuvata, mutta siitä lienee opuksia olemassa (+ kysy ystäviltä). Sanotaan vartti ennen treenisuoritusta suoritettu lämmittely ja suorituksen jälkeen venyttely.
a) lisää treenin tehoa "herättämällä lihakset"
b) ehkäisee revähdyksiä
c) nopeuttaa palautumista ja vähentää mahdollisia kipuja
No pain, no gain. Eli jos pohjakunto on huonompi, niin kävely on hyvä tapa aloittaa (sauvakävelyn tehokkuus mysteeri). Sanotaan noin puoli vuotta kävelyä, hiljalleen tehostaen. Tempo niin reippaana, että hengitys menee puuskuttamiseksi, muttei kuitenkaan täysin hapoille. Sykemittari hyvä apu, eli luultavasti alue 140-150 on se optimaalisin? (joku voisi tarkentaa jälkimmäistä...). Kunnon kohennuttua nosto kevyeksi hölkäksi ja siitä edelleen rytmiä koventaen niin pitkälle kuin rajat riittävät. Muista pitää treenien lukumäärä alussa kohtuuden rajoissa, jokin 3 kertaa viikossa/45 min on sellainen määrä, jonka jokainen kykenee suorittamaan niin, ettei hommaan tympäänny. Esimerkiksi ajoittaminen saunapäiviin on hyvä vinkki - fiilis kun pääsee lenkin jälkeen lepuuttamaan raajojaan lämpöiseen saunaan on taivaallinen. Samalla sauna on hyvä paikka vähän ravistella jalkoja. Itsensä palkitseminenkin on syytä muistaa...
Jälleen aikataulun sitominen tiettyihin päiviin ja kellonaikoihin on hyväksi havaittu tapa. (Alussa monen ongelma on helkkarinmoinen innostus, liian kovat aikataulut ja siten lyhyt pinna. Jos viikossa ei ole tapahtunut mitään, niin homma kuukahtaa siihen. Tässä lajissa sitkeys tuottaa tulosta!). Venyttely suorituksen jälkeen on must - muuten alussa on kaikki paikat niin jökissä, että treeni tuntuu kidutukselta. Ja kukapa sitä päiväkausia kestävää kipua tahtoisikaan itselleen. Pienet jumit ja säryt ovat alussa OK, mutta niitä ei pidä pelätä. Menevät ohi, kun lihaskunto paranee.
(Erityisesti kannattaa huomioida työpaikka- ja hyötyliikunta, kuten vaikkapa portaat sekä polkupyöräily, jos mahdollista.)
Tässäpä näitä itselläni tepsineitä vinkkejä. Toki on varmasti tullut tehtyä paljon muutakin asioita, joita ei nyt muista, mutta nämä ovat jääneet mieleen. Painotan helvetinmoista itsekuria ja tahtoa, sillä ei se paino lähde itsestään. Jossain kohti tulee varmasti väsy ja vitutus (koettu), mutta eräänä päivänä sitä huomaa kunnossa tapahtuneen jotain ihmeellistä. Tai joku muu huomaa, kuten minulle kävi (voi sitä iloa). Joka tapauksessa korvien välin merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa. Jos tahtoo tosissaan, niin onnistuu varmasti. Ei se niin vaikeaa ole, ja mitään äärimmäisiä toimia ei vaadita.
Ja kun hyvään kuntoon on päässyt, ei sen ylläpitoon tarvitse rehkiä enää niin hirveästi treenipolulla. Niin oudolta kuin se kuulostaakin. Mutta aikaa saat tähän projektiin varata sen kaksikin vuotta näillä resepteillä, että olet adoniskunnossa. Toki kilot ehtivät karista pois jo aiemmin, mutta pyykkilaudan kaivaminen sieltä jostain ottaa aikaa ;)...
Tietenkin julmetun tiukkaa dieettiä vetämällä kilot karisevat varmasti tiukemminkin, mutta lyhyen treenisession (muutama kuukausi) ongelma on se, että et oikeastaan ehdi tottua uuteen tapaan elää. Etkä nauti liikkumisesta. Ajattelet painonpudotusta vain projektia, joka päättyy joskus ja sitten palataan entiseen malliin. Ja kilot palaavat kanssa. Kun parikin vuotta toimii ym. ohjeiden mukaan, niin sitkeimmällekin sissille jää siitä jotain päälle rutiiniksi elämän muihinkin vaiheisiin. Sittenpä painoa ei tarvitse lähteä erikseen pudottamaankaan, se pysyy siinä sopivissa lukemissa pikku heilahteluilla (plussa joulun aikaan ja tiputusta kesäaikaan).
Mutta loppujen lopuksi kyse on yksinkertaisesta yhtälöstä: kulutat enemmän kuin syöt. Jokaisen omaksi asiaksi jää miettiä, kuinka tuon yhtälön toteuttaa. Tsemppiä urakkaan!
