Sen verran villejä väitteitä ja sekavaa tietoa Omikronista pyörii mediassa ja täälläkin, että tähän väliin pieni faktatarkastus.
Väite 1: Etelä-Afrikan tartuntamäärät ovat jo nyt laskussa.
Tämä on yksiselitteisesti fiktiota. Kuka tahansa toimittaja pystyisi tarkistamaan vaikkapa Worldometeristä muutamalla klikkauksella Etelä-Afrikan tartuntamäärien tilanteen. Valitettavasti tämä tuntuu ainakin ilta-pulujen toimittajille olevan ylitsepääsemätön haaste.
South Africa Coronavirus update with statistics and graphs: total and new cases, deaths per day, mortality and recovery rates, current active cases, recoveries, trends and timeline.
www.worldometers.info
Tartuntamäärä 7-päivän liikkuvalla keskiarvolla on edelleen jyrkässä nousussa. Todennäköistä toki tämän myötä on, että myös laskukäyräkin tulee olemaan jyrkkä sen jälkeen kun huippu on saavutettu, koska törmätään tietynlaiseen (tilapäiseen) laumaimmuniteettiin, jossa virus on jo käynyt läpi enemmistön populaatiosta. Mutta vielä tämä "piikkaus" ei ole tapahtunut.
Etelä-Afrikan yhdessä provinssissa (Gauteng), jossa tartunnat lähtivät ensimmäisenä eksponentiaaliseen kasvuun, saattaa olla tilanne, jossa tartuntamäärien huippu olisi jo takanapäin. Tätäkään ei kuitenkaan voi vielä varmuudella sanoa. Gautengissa asuu n. 15 miljoonaa ihmistä ja koko Etelä-Afrikassa n. 60 miljoonaa ihmistä, joten tilanne on ehkä verrattavissa Suomeen ja Uusimaahan. Jos Uusimaassa Omikron alkaa leviämään kovalla vauhdilla, sama tilanne tullaan hyvin todennäköisesti näkemään muissa maakunnissa viiveellä.
Väite 2: Omikron ei aiheuta Etelä-Afrikassa ongelmia sairaalakuormitukselle eikä lisää kuolemia.
Tämä pitää tällä hetkellä paikkansa, mutta sekä sairaalatapaukset että koronakuolemat ovat kuitenkin nousussa, joten kannattaa odotella mitä lähipäivinä ja -viikkoina tapahtuu.
Väite 3: Koska Etelä-Afrikassa on hyvä tilanne, Omikron on harmiton variantti.
Tätä johtopäätöstä ei voi vetää. Etelä-Afrikan tilanne on toki juuri nyt hyvä, mutta tähän voivat vaikuttaa monet muut asiat kuin se, että Omikron itsessään olisi lievempi kuin vaikkapa Delta:
- Vakavien tapauksien kehittyminen tartunnan toteamisesta kestää jonkin aikaa, minkä myötä uusimmat kymmenien tuhansien tartuntojen päivät eivät vielä näy sairaalaluvuissa tai koronakuolemaluvuissa juuri mitenkään. Etelä-Afrikassakin on vielä alle kuukausi aikaa Omikron-epidemian alkamisesta, joten ei kannata mennä asioiden edelle.
- Etelä-Afrikassa on ollut jo aiemmin kolme laajaa korona-aaltoa, joiden tuottama aiempi immuniteetti vaikuttaa siten, että uudet infektiot iskevät heikompina. Gautengissa yli 70% on tutkimusten mukaan saanut infektion jo aiemmin. Lisäksi rokotusaste on nyt myös siellä parempi kuin aiempien aaltojen kohdalla. Koko maassa on siis hyvin pieni osuus sellaisia ihmisiä, jotka olisivat samaan aikaan rokottamattomia ja eivät olisi aiemmin saaneet tartuntaa.
- Etelä-Afrikassa on kesä, joka voi esim. d-vitamiinitasojen ja muun terveystilanteen kautta aiheuttaa sen, että tartunta kehittyy pienemmällä todennäköisyydellä vakavaksi. Suomessakaan Delta ei aiheuttanut kesällä juuri mitään ongelmia, mutta nyt talvella tilanne on ollut toinen, vaikka rokotekattavuus on parempi.
Väite 4. Omikron on lievempi variantti viruksesta kuin Delta.
Tähän ei vaan yksinkertaisesti voi antaa vielä varmaa vastausta. Kannattaa muistaa, että huolelliset tieteelliset tutkimukset vaativat aikaa ja tarkkuutta. Vieläkään ei ole täysin varmaa tietoa edes siitä, onko Delta vakavampi kuin aiemmat variantit. Kysymys on vaikea jo senkin takia, että edes koko maailman väestöstä on vaikea löytää sellaista populaatiota tutkimuskohteeksi, joka ei olisi rokotettu tai muuten millään tavalla altistunut virukselle jo tähän asti. Uudelleeninfektioiden tapauksessa on hyvin paljon todennäköisempää, että Omikron-infektio on lievempi kuin aiempi Delta-infektio, mutta tämä johtuu todennäköisemmin tartunnan saaneen henkilön immuunipuolustuksen terävöitymisestä eikä siitä, että varianttien vakavuudessa olisi eroa. Voi hyvin olla, että joulukuussa saatu Omikron-infektio olisi puolestaan vakavampi kuin vaikkapa seuraavan vuoden elokuussa saatu Delta-infektio. (Tämä hypoteettisena esimerkkinä, koska tuolloin Deltaa tuskin enää kierrossa on.)
Pitääkö Omikronin leviämisestä nyt sitten olla huolissaan?
- Rokotettujen perusterveiden: ei, yhtään sen enempää kuin tähänkään asti.
- Rokottamattomien tai riskiryhmäläisten: sikäli kyllä, että koronavirukselle altistuminen tulee todennäköisesti Suomessa lähiviikkoina olemaan todennäköisempää kuin koskaan aiemmin (jos ei nyt jotain isoja rajoituksia yhtäkkiä laiteta pystyyn). Tuoreen rokotuksen hankkiminen on varmasti näille ryhmille erinomaisen hyvä idea ja sitä odotellessa kannattanee vähentää kontaktit minimiin.
- Populaatiotasolla: Jos koko Suomi altistuisi Omikronille vaikkapa 2-3 viikon sisällä, tulisi tästä todennäköisesti massiivinen kuormitus sairaaloille, mitä varmaankin on järkevää pyrkiä estämään joillakin kevyillä rajoitustoimilla. Onneksi tätä estämään tulee jo muutenkin vuodenvaihde ja koulujen lomat. Jos taas tartunnat hajaantuvat vaikkapa parin kuukauden ajalle, niin jopa Suomen surkeilla terveydenhuoltoresursseilla pitäisi pystyä hoitamaan tilanne kunnialla. Ja pitkällä tähtäimellä tosiaan Omikron voi olla hyvinkin positiivinen asia sekä Suomelle että globaalisti. Kokonaan ei Omikron-aallon myötä varmastikaan koronasta eroon päästä, mutta pitäisin aika todennäköisenä että tämän talven ja ensi kevään suurimmat koronaharmit tulevat aika pitkälti keskittymään siihen, mitä lähiviikkojen aikana tapahtuu.
