Totta. Tätä on mielenkiintoista seurata.
Muistan kuinka viime syksynä oli aika paljonkin puhetta, että tartuntamäärien lisääntyminen ei näy sairaalahoidon tarpeen lisääntymisenä. Jotkut jopa olettivat, että tauti on muuttunut vähemmän vaaralliseksi. No kyllä se sairaalahoidon tarve sitten kuitenkin viiveen jälkeen lisääntyi.
Onko tuota huomioitu nyt vai onko tässä vielä riski, että sairaalahoidon tarve lisääntyy viiveen jälkeen sen verran, että saadaan pientä paniikinomaista tunnetta ilmoille?
Olen näitä seuraillut huvikseni pitkin pandemiaa, ja sen jälkeen kun testauskapasitetti alkoi olla nykyisellä tasolla, sairaalaluvut ovat melko hyvin seuranneet kahden viikon aikana sairastuneiden määrää, mutta viikon viiveellä.
Viime vuonna syksyllä sairaalassa oli noin 2.5% kahden viikon aikana sairastuneista. Sitten kun joulukuussa muutettiin tilastointitapaa, tuo nousi noin 4.5% tuntumaan. Rokotusten eteneminen pudotti lukua jo keväällä, ja maaliskuusta alkaen luku oli noin 3%. Toukokuussa tuohon tuli selvä nousu, joka selittynee noilla sairaalaryppäillä. Oma tulkintani on, että alkuun noita "sairaalassa ja korona"-potilaita kirjattiin epähuomiossa "sairaalassa koronan vuoksi"-potilaiksi, ja sitten tätä korjattiin. Toki osa potilaista oli myös etenkin Hämeenlinnassa aidosti huonokuntoisia, joten tuossa kohtaa rypäs osui aidosti haavoittuvaan ihmisryhmään.
Nyt kun rokotukset ovat edenneet, ja tautia on enemmän nuorissa ikäluokissa, sairaalaprosentti on pudonnut entisestään. Nyt luku on enää noin 2%.
Tuo on vain omaa laskelmaani, eikä tuolla mitään tieteellistä pohjaa ole, mutta muistelen lukeneeni, että sairaalaan joudutaan keskimäärin noin viikon kuluttua sairastumisesta. Mielestäni tuossa prosentissa oli etenkin ennen rokotteita yllättävän vahva yhteys, vaikka toki heiluntaakin tuohon mahtui.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että nimenomaan delta-variantin kohdalla tautia kyllä esiintyy, mutta rokotteiden ansiosta se ei vie enää sairaalaan samalla prosentilla.
sairaanhoitajat.fi
www.mediuutiset.fi
yle.fi
