Tuo Ruotsin esimerkki perustuu mielestäni tilastoharhaan. Ruotsissa testattiin viime vuonna toukokuun loppuun asti aivan tolkuttoman vähän, sen lisäksi että rajoitukset olivat löysiä. Tämä tarkoittaa että havaitsematta jäi todella suuri osuus tartunnoista. Jos katsotaan koronakuolleisuutta niin se Ruotsissakin oli huipussaan huhtikuussa ja laski melko tasaisesti kesää kohti. Ja nyt toinen aalto sielläkin piikkasi aika tasan vuodenvaihteessa.
Kyllä. Kuten sanoin itsekin, niin kevät oli Ruotsissakin todella voimakkaasti alidiagnosoitu. Pointtini oli kuitenkin se, että kesällä, kun testauskapasiteetti oli normalisoitunut, epidemia otti selvän kiihdytyksen. Yksi syy oli Jällivaaran tilanne, joka oli suoraan sanoen varsin haastava. Mielenkiintoiseksi tuon tekee se, että Jällivaara on pohjoisessa, ja siellä valon ja UV-säteilyn määrä on korkea. Ilmeisesti tauti levisi ensin kaivoksella, ja sen verran laajalle, että se aiheutti sitten epidemian.
Ylilääkäri Ola Wulfin mukaan Jällivaaran tilanne on tiukka, mutta hallinnassa.
yle.fi
Varsinaisesti tuo ei siis todista mitään puolesta tai vastaan, sillä on ihan mahdollista, että kesä vaikuttaa leviämiskykyyn, mutta vaikutus on kuitenkin vähäinen, ja epidemian syntyminen on edelleen mahdollista, jos muut "vaatimukset" täyttyvät.
Eteläisellä pallonpuoliskolla on tosiaan ollut muutama maa, joissa epidemioiden ajoitus on mennyt tätä normaalia tendenssiä vastaan, kuten esim. Uruguay ja Etelä-Afrikka. Toisaalta esim. Australiassa ei ole nyt heidän kesäaikana epidemia alkanut ollenkaan. Kuitenkin jos katsotaan isoa kuvaa niin pohjoisella pallonpuoliskolla epidemiat ovat keskittyneet talvikuukausille ja kesällä saatiin hyvin monessa paikassa hengähdystauko.
Oma veikkaukseni on, että tämä selittyy sillä, että melkein joka paikassa tauti painettiin keväällä niin ahtaalle. Sitä ei yksinkertaisesti ollut kesällä liikkeellä niin paljoa, että tauti olisi voinut kiihdyttää laajamittaiseksi epidemiaksi. Ruotsi oli poikkeus, koska se ei saanut keväällä painettua tautia alas.
Suomessa tautitapausten määrän kehityksellä laskemani R-luku oli heinäkuun puolivälistä alkaen noin kuukauden ajan selvästi korkeampi kuin se on nyt. Mutta koska lähtötilanne oli parempi, ei tuo kesän tilanne tunnu "miltään". Toki, kun tilanne oli rauhallinen, yksittäiset tapaukset tai lisääntynyt matkustajatuonti korostuvat, joten ei tuostakaan voi yhtäläisyyksiä vetää.
Kausivaihtelua aiheuttaa monen tekijän summa, yksi on varmasti se paljonko ihmiset viettävät aikaa ja kohtaavat toisiaan sisällä. Sitten muita tekijöitä ovat ihmisten d-vitamiinitasot ja hengityselinten kunto, jotka ovat kesäaikaan parempia, ja toisaalta se, että itse virus voi kesällä uv-säteilyn tai korkeamman ilmankosteuden ansiosta tarttua heikommin. Itse lämpötilalla tuskin on isommin merkitystä.
Kyllä. Lämpötilakin on joissain teorioissa esiintynyt. Muistan kuulleeni väitteen, että +8 astetta olisi viruksen kannalta optimaalisin. Sanoisin kuitenkin maailmalta tehtyjen havaintojen perusteella, että jos kausivaihtelua esiintyy, on se sen verran merkityksetöntä, että sen varaan ei kannata laskea. Ihmisten käyttäytyminen, jossa on (kuten totesit) myös kausivaihtelua, on varmasti se keskeisin. Itse epäilen, että koulujen pitkä kesäloma voi vaikuttaa yllättävän paljon.
Näiden tekijöiden vaikutusta on hankala erotella toisistaan, mutta yhteisvaikutus on aika selvä eli se, että koronavirus on kausiluonteinen. Tutkimuksetkin tätä jo aika hyvin tuntuvat tukevan, täällä yksi:
The virus causing COVID-19 has spread rapidly worldwide. It remains unknown whether summer weather will reduce its spread and justify relaxing political interventions and restarting economic activities. We develop statistical models that predict the maximum potential of COVID-19 worldwide and...
www.pnas.org
Pitää lukea tuo ajatuksella. Itse olen lukenut vain näitä vanhempia julkaisuja, joissa WHO toteaa, ettei kausivaihtelua pidetä todennäköisenä.
Suomessa kausivaihtelu tuntuu melkeinpä enemmän kuin missään muualla, koska sijaitsemme täällä erityisen pohjoisilla leveysasteilla. Jossain Ecuadorissa ei tätä vaihtelua ole lainkaan, ja vaikka Floridan tai Kanarian saarten leveysasteilla vaikutus on hyvin pieni.
Toki näin. Ecuador on nimensä mukaisesti Päiväntasaajan seudulla. Itse mielestäni mainitsin aiemmassa viestissäni, että leveyspiirit ratkaisevat tässä.
Kausivaihtelu ei tietenkään tarkoita, etteikö yksilön olisi _mahdollista_ saada tartunta kesällä tai etteikö jotain epidemiaakin voisi syntyä, jos joukolla käyttäydytään holtittomasti. Hyvä esimerkki tästä taisi olla se Novak Djokovicin ja kumppanien tennisturnaus viime kesänä, jossa koronavarotoimet olivat nollissa ja matsien ohella biletettiin kuin pandemia olisi vain pahaa unta. Yllättäen turnauksen jälkeen aika moni pelaaja ja muu osallistuja olikin sitten tartunnan saanut.
Juuri näin.
Eli jos tämän summaisi: Itse viruksen leviämiskykyyn vuodenaikojen vaihtelulla voi olla marginaalinen vaikutus, mutta kokonaiskuvan kannalta merkittävintä on edelleen ihmisten kontaktien määrä. Ja jos tässä esiintyy kausivaihtelua, se voi näkyä virusepidemioiden esiintymisen ajankohdissa.
www.eduskunta.fi
www.eduskunta.fi
yle.fi
www.is.fi
www.eduskunta.fi
www.independent.co.uk
www.mtvuutiset.fi
