Mainos

Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?

  • 9 201 146
  • 81 140

Creed Bratton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
En pidä kotimaisten ihmisten matkailua kotimaassaan mitenkään pahana asiana. Reunaehtona tietysti on se, että after ski jää nyt väliin.

Jos sinne Hullu Poron ravintolaan tungetaan 100 ihmistä enemmän kuin on edes asiakaspaikkoja, niin viruslingoksi se helposti muuttuu. Niin taisi käydä vuosi sitten eikä asian suhteen ole tapahtunut muutoksia sen jälkeen. Edelleen tarttuu hyvin tiheässä ihmismassassa.

Mua ihmetyttää todella paljon tämä vouhkaus afterskistä ja viikko 8 hiihtolomista. Käsittääkseni viikolla 8 Lappiin painelee LAPSIperheet, koska lapsilla on lomaa kouluista.

Kaiken järjen mukaan tulevalla viikolla afterskit eivät ole tukossa, koska lapsia sinne ei pitäisi päästää ja kuvittelisin, että aikuisten pitäisi keskittyä huolehtimaan lapsista afterskin sijaan.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mua ihmetyttää todella paljon tämä vouhkaus afterskistä ja viikko 8 hiihtolomista. Käsittääkseni viikolla 8 Lappiin painelee LAPSIperheet, koska lapsilla on lomaa kouluista.

Kaiken järjen mukaan tulevalla viikolla afterskit eivät ole tukossa, koska lapsia sinne ei pitäisi päästää ja kuvittelisin, että aikuisten pitäisi keskittyä huolehtimaan lapsista afterskin sijaan.
Hyvä pointsi! En itsekään huomioinut ja ajatellut tätä noin kun after skistä aikaisemmin kirjoittelin.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tuo Ruotsin esimerkki perustuu mielestäni tilastoharhaan. Ruotsissa testattiin viime vuonna toukokuun loppuun asti aivan tolkuttoman vähän, sen lisäksi että rajoitukset olivat löysiä. Tämä tarkoittaa että havaitsematta jäi todella suuri osuus tartunnoista. Jos katsotaan koronakuolleisuutta niin se Ruotsissakin oli huipussaan huhtikuussa ja laski melko tasaisesti kesää kohti. Ja nyt toinen aalto sielläkin piikkasi aika tasan vuodenvaihteessa.

Kyllä. Kuten sanoin itsekin, niin kevät oli Ruotsissakin todella voimakkaasti alidiagnosoitu. Pointtini oli kuitenkin se, että kesällä, kun testauskapasiteetti oli normalisoitunut, epidemia otti selvän kiihdytyksen. Yksi syy oli Jällivaaran tilanne, joka oli suoraan sanoen varsin haastava. Mielenkiintoiseksi tuon tekee se, että Jällivaara on pohjoisessa, ja siellä valon ja UV-säteilyn määrä on korkea. Ilmeisesti tauti levisi ensin kaivoksella, ja sen verran laajalle, että se aiheutti sitten epidemian.


Varsinaisesti tuo ei siis todista mitään puolesta tai vastaan, sillä on ihan mahdollista, että kesä vaikuttaa leviämiskykyyn, mutta vaikutus on kuitenkin vähäinen, ja epidemian syntyminen on edelleen mahdollista, jos muut "vaatimukset" täyttyvät.

Eteläisellä pallonpuoliskolla on tosiaan ollut muutama maa, joissa epidemioiden ajoitus on mennyt tätä normaalia tendenssiä vastaan, kuten esim. Uruguay ja Etelä-Afrikka. Toisaalta esim. Australiassa ei ole nyt heidän kesäaikana epidemia alkanut ollenkaan. Kuitenkin jos katsotaan isoa kuvaa niin pohjoisella pallonpuoliskolla epidemiat ovat keskittyneet talvikuukausille ja kesällä saatiin hyvin monessa paikassa hengähdystauko.

Oma veikkaukseni on, että tämä selittyy sillä, että melkein joka paikassa tauti painettiin keväällä niin ahtaalle. Sitä ei yksinkertaisesti ollut kesällä liikkeellä niin paljoa, että tauti olisi voinut kiihdyttää laajamittaiseksi epidemiaksi. Ruotsi oli poikkeus, koska se ei saanut keväällä painettua tautia alas.

Suomessa tautitapausten määrän kehityksellä laskemani R-luku oli heinäkuun puolivälistä alkaen noin kuukauden ajan selvästi korkeampi kuin se on nyt. Mutta koska lähtötilanne oli parempi, ei tuo kesän tilanne tunnu "miltään". Toki, kun tilanne oli rauhallinen, yksittäiset tapaukset tai lisääntynyt matkustajatuonti korostuvat, joten ei tuostakaan voi yhtäläisyyksiä vetää.

Kausivaihtelua aiheuttaa monen tekijän summa, yksi on varmasti se paljonko ihmiset viettävät aikaa ja kohtaavat toisiaan sisällä. Sitten muita tekijöitä ovat ihmisten d-vitamiinitasot ja hengityselinten kunto, jotka ovat kesäaikaan parempia, ja toisaalta se, että itse virus voi kesällä uv-säteilyn tai korkeamman ilmankosteuden ansiosta tarttua heikommin. Itse lämpötilalla tuskin on isommin merkitystä.

Kyllä. Lämpötilakin on joissain teorioissa esiintynyt. Muistan kuulleeni väitteen, että +8 astetta olisi viruksen kannalta optimaalisin. Sanoisin kuitenkin maailmalta tehtyjen havaintojen perusteella, että jos kausivaihtelua esiintyy, on se sen verran merkityksetöntä, että sen varaan ei kannata laskea. Ihmisten käyttäytyminen, jossa on (kuten totesit) myös kausivaihtelua, on varmasti se keskeisin. Itse epäilen, että koulujen pitkä kesäloma voi vaikuttaa yllättävän paljon.

Näiden tekijöiden vaikutusta on hankala erotella toisistaan, mutta yhteisvaikutus on aika selvä eli se, että koronavirus on kausiluonteinen. Tutkimuksetkin tätä jo aika hyvin tuntuvat tukevan, täällä yksi:


Pitää lukea tuo ajatuksella. Itse olen lukenut vain näitä vanhempia julkaisuja, joissa WHO toteaa, ettei kausivaihtelua pidetä todennäköisenä.

Suomessa kausivaihtelu tuntuu melkeinpä enemmän kuin missään muualla, koska sijaitsemme täällä erityisen pohjoisilla leveysasteilla. Jossain Ecuadorissa ei tätä vaihtelua ole lainkaan, ja vaikka Floridan tai Kanarian saarten leveysasteilla vaikutus on hyvin pieni.

Toki näin. Ecuador on nimensä mukaisesti Päiväntasaajan seudulla. Itse mielestäni mainitsin aiemmassa viestissäni, että leveyspiirit ratkaisevat tässä.

Kausivaihtelu ei tietenkään tarkoita, etteikö yksilön olisi _mahdollista_ saada tartunta kesällä tai etteikö jotain epidemiaakin voisi syntyä, jos joukolla käyttäydytään holtittomasti. Hyvä esimerkki tästä taisi olla se Novak Djokovicin ja kumppanien tennisturnaus viime kesänä, jossa koronavarotoimet olivat nollissa ja matsien ohella biletettiin kuin pandemia olisi vain pahaa unta. Yllättäen turnauksen jälkeen aika moni pelaaja ja muu osallistuja olikin sitten tartunnan saanut.

Juuri näin.

Eli jos tämän summaisi: Itse viruksen leviämiskykyyn vuodenaikojen vaihtelulla voi olla marginaalinen vaikutus, mutta kokonaiskuvan kannalta merkittävintä on edelleen ihmisten kontaktien määrä. Ja jos tässä esiintyy kausivaihtelua, se voi näkyä virusepidemioiden esiintymisen ajankohdissa.
 

Creed Bratton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jos nyt vähän tätä aihetta vielä pohtii, niin jossain määrin osoitan edelleen sormella hallitusta/eduskuntaa. Paska osui tuulettimeen about vuosi sitten ja nyt vasta saadaan (ymmärtääkseni?) tuo rajoilla tapahtuva testaus toimimaan.

Jos tuo oltaisiin saatu esim 3 kuukautta aikaisemmin voimaan eli marraskuussa, niin oman logiikan mukaan tuo virusvariantti oltaisiin mahdollisesti saatu pysäytettyä rajoille. Nythän sille ei enää voi mitään, mutta jos nyt halutaan jotain syyllisiä etsiä niin mielestäni alle vuodessa nuo rajat olisi pitänyt saada kuntoon.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jos nyt vähän tätä aihetta vielä pohtii, niin jossain määrin osoitan edelleen sormella hallitusta/eduskuntaa. Paska osui tuulettimeen about vuosi sitten ja nyt vasta saadaan (ymmärtääkseni?) tuo rajoilla tapahtuva testaus toimimaan.

Jos tuo oltaisiin saatu esim 3 kuukautta aikaisemmin voimaan eli marraskuussa, niin oman logiikan mukaan tuo virusvariantti oltaisiin mahdollisesti saatu pysäytettyä rajoille. Nythän sille ei enää voi mitään, mutta jos nyt halutaan jotain syyllisiä etsiä niin mielestäni alle vuodessa nuo rajat olisi pitänyt saada kuntoon.

Olen itse alkanut pohtia, että taustalla on liiallinen optimismi. Näistä maahantulon rajoituksista käytiin kovasti keskustelua kesällä, mutta silloin yleinen mielipide tuntui olevan, että jos rajoituksia tulee (tai ne mahdollistava laki tulee eduskunnan käsittelyyn), se on kuolinisku Lapin turismille. Ja kun tilanne ei sillä hetkellä ollut ajankohtainen, niin olisi kuulemma ollut typerää panikointia alkaa reagoida siihen ennakkoon.

Sama tuntuu pätevän muihinkin rajoituksiin ja ne mahdollistaviin lakipykäliin. Niistä keskustellessa pintaan nousevat vain haitat, ja hyödyt sivuutetaan. Ja ennakkoon valmistelua ei haluta, koska nykytilanne ei tuollaista edellytä.

Itse en tuota ajatusmaailmaa ymmärrä, koska lakien mahdollistamia toimia ei ole pakko ottaa käyttöön, jos tilanne ei sitä vaadi. Mutta ennalta voidaan varautua, koska se nopeuttaa täytäntöönpanoa ihan helvetisti, jos kaikki on valmiina silloin kun tilanne räjähtää silmille.

Joku kirjoitti joskus osuvasti: noin ajattelevat ihmiset ovat todennäköisesti sitä mieltä, että vessaan saa mennä vasta siinä vaiheessa, kun on jo housuissa. Ennakointi on panikointia.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Ei. Kuka tahansa ei voinut mennä millä syyllä tahansa läpi. Työmatkaliikenne, tavarankuljetus, ja muu välttämätön liikenne kyllä. Liikennettä oli edelleen paljon, mutta mökkiläiset, känniset ääliöt, ja huonosti valehtelevat käännytettiin tiesuluilta. Fiksuimmat eivät edes menneet urpoilemaan, vaan uskoivat rajoituksia. Mikään totaalirajoitus ei ollut missään vaiheessa tavoitteenakaan:

Tuossa on lista Perustuslakivaliokunnan päätöksistä 2020. Voitko osoittaa sen torpatun ehdotuksen totaalisulkemisesta?


Tuolla 18.3.2020 päivätyllä päätöksellä hyväksyttiin poikkeuslakien käyttöönotto:


Yksittäisiä parran pärinöitä Uudenmaan sulkemisesta oli;
25.3.2020

Mutta 27.3.2020 Perustuslakivaliokunta puoltaa mietinnössään valmiuslain käyttöönottoasetusta, päätös oli yksimielinen.


Päätös:


VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Perustuslakivaliokunnan päätösehdotus:
Valmiuslain 118 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta 27.3.2020 annettu valtioneuvoston asetus saa jäädä voimaan.
Helsingissä 27.3.2020

Nyt olisi mielenkiintoista tietää, että mistä löytyy mainitsemasi esitys totaalisulkemisesta, ja sen hylkäämisestä?

Tämä on kyllä tässäkin ketjussa käyty läpi moneen kertaan.

VN 140/2020, joka olisi de jure sulkenut Uudenmaan annettiin 25.3. PeV käsitteli tätä asetusta samana ja seuraavana päivänä, jolloin julkisuudessa viitattiin käyttöönotto- ja soveltamisasetusten tekniseen ongelmaan. Todellisuudessa kyse oli sekä näiden asetusten erottamisesta että sisällöllisistä seikoista. Tämä on se kaipaamasi sulkuasetus, joka ehti olla voimassa kaksi päivää. Löytyy Finlexistä kai numerolla kumottunakin, itse käytän Edilexiä, muttei siihen voi avoimesti linkata.

PeV ei antanut asiasta lausuntoa, koska asetus kumottiin kaksi päivää myöhemmin asetuksilla VN 145/2020 ja VN 146/2020, joista jälkimmäinen (soveltamisasetus) muutti sisältöä olennaisesti. Asetuksen sisältö muuttui tuolloin muiltakin osin, mutta oleellisesti siihen lisättiin 2 § 6 momentti, jonka perusteella poliisi ei voinut estää kenenkään liikkumista rajan yli eikä millään tavoin todisteellisesti tarkistaa syytä, jolla rajan yli mentiin.

Perustelumuistiossa tämä todetaan seuraavasti:

"Pykälän 6 momentissa säädettäisiin siitä, että poliisi ei saa estää 3 momentissa säädettyyn välttämättömään syyhyn vetoavan liikkumista. Asetusta joudutaan soveltamaan tilanteissa, joissa henkilön itsensä välttämättömäksi arvioima matka on jo alkanut ja soveltamisharkinta tehdään kesken matkan. Tuossa tilanteessa henkilöllä ei ole käytettävissään oikaisukeinoa hänen mielestään perusteettoman viranomaisharkinnan oikaisemiseksi. Koska kyseessä on ihmisten keskeiseen vapauteen puuttuminen, rajoitusta on perusteltua soveltaa tavalla, joka mahdollistaa matkan jatkamisen. Matkustamista ei siten voida keskeyttää, mutta asetuksen 3 §:ssä tarkoitettu seuraamusmahdollisuus on olemassa. Matkan mahdollinen oikeudenvastaisuus tulisi siten selvitettäväksi jälkikäteen, mikäli valvovan viranomaisen harkinta antaisi aiheen rangaistusmääräyksen esittämiseen."

Näitä sakkoja ei määrätty tällä perusteella jälkikäteisesti ensimmäistäkään.

Media oli tästä asiasta vähintään yhtä pihalla kuin täälläkin käydystä suorastaan legendaarisesta keskustelusta liittyen siihen, miten Suomen kansalainen saa liikkua maan rajan yli. Kivenkovaan väitettiin, että ei saa - mediaa myöten. Valitettavalla tasolla myös yksittäiset viranhaltijat syyllistyivät virkavelvollisuuden rikkomiseen, osin ehkä epäselvistä ohjeista johtuen, mutta myös siksi, miten asiasta kirjoitettiin. Yleisesti ottaen olisi tietysti toivottavaa, ettei yksittäinen poliisi tai rajavartija ottaisi ohjeitaan lehdistä vaan esihenkilöiltään.

Tähän on turha vastata millään "no mutta porsaanreikien käyttäjiä on aina". Siitä ei ole kyse, vaan siitä, miten asetus de jure rakennettiin, miten sitä jouduttiin muuttamaan ja millainen oikeustila siitä seurasi.
 
Viimeksi muokattu:

Saarinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Niiden ketkä tuijottelevat vain välittömiä kuolinlukuja ja väittävät edelleen Koronan olevan pelkkä flunssa, kannattaa lukea tämä juttu:

Muutama lainaus jutusta:

“It is now clear that beating an initial infection from this virus is not the end of the story. For a significant proportion of people, Covid-19 is turning out to be a long-term illness."

“With more than 100 million Covid-19 cases worldwide, the health burden left by long Covid could be enormous. In the UK alone, there could be hundreds of thousands of patients who endure symptoms for many months, putting further pressure on an already stretched healthcare service."

“This will not only impact the lives of those who are suffering, but also has the potential to create an ongoing economic burden if they find themselves unable to work."
 

TrafficIsland

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Pointtini oli kuitenkin se, että kesällä, kun testauskapasiteetti oli normalisoitunut, epidemia otti selvän kiihdytyksen. Yksi syy oli Jällivaaran tilanne, joka oli suoraan sanoen varsin haastava. Mielenkiintoiseksi tuon tekee se, että Jällivaara on pohjoisessa, ja siellä valon ja UV-säteilyn määrä on korkea. Ilmeisesti tauti levisi ensin kaivoksella, ja sen verran laajalle, että se aiheutti sitten epidemian.

Voisikohan tuon Jällivaaran asettaa samaan hölmöilykategoriaan kuin Adria Tour -turnauksen? Eli tartuntoja oikein kaivamalla kaivettiin ulkomailta, ja saatiin leviämään ravintoloissa?


Edelleen painottaisin sitä, että myös Ruotsissa koronakuolemat laskivat selvästi kesää kohti mentäessä. Ja oletettavasti myös tehohoitoa vaativat tapaukset.


Oma veikkaukseni on, että tämä selittyy sillä, että melkein joka paikassa tauti painettiin keväällä niin ahtaalle. Sitä ei yksinkertaisesti ollut kesällä liikkeellä niin paljoa, että tauti olisi voinut kiihdyttää laajamittaiseksi epidemiaksi. Ruotsi oli poikkeus, koska se ei saanut keväällä painettua tautia alas.

[...]

Eli jos tämän summaisi: Itse viruksen leviämiskykyyn vuodenaikojen vaihtelulla voi olla marginaalinen vaikutus, mutta kokonaiskuvan kannalta merkittävintä on edelleen ihmisten kontaktien määrä. Ja jos tässä esiintyy kausivaihtelua, se voi näkyä virusepidemioiden esiintymisen ajankohdissa.

Kyllä, painettiin ahtaalle, mutta jo toukokuussa Suomessa avattiin yhteiskuntaa aika laajalti, eikä ryöpsähdystä tapahtunut, vaan pikemminkin laskusuhdanne jatkui. Myöskään maskeja ei käytetty kuin murto-osa siitä mitä nyt talvella on tehty. Toki siitä ihan samaa mieltä, että koko Euroopan hyvä tilanne auttoi myös Suomea viime kesänä.

Minusta ei voi nykytiedon valossa sanoa että koronaviruksen kausivaihtelun vaikutus olisi marginaalinen. Sanoisin että se on melko lähellä influenssan kausivaihtelua. Ei varmaan kukaan ole sitä mieltä, että influenssan osalta olisi vain marginaalinen merkitys sillä, onko kesä vai talvi :) Koronavirus vaan on niin paljon hanakampi tarttumaan, että se leviää kesälläkin, jos tarpeeksi hölmöillään.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
“It is now clear that beating an initial infection from this virus is not the end of the story. For a significant proportion of people, Covid-19 is turning out to be a long-term illness."

Artikkeli vahvistaa käsityksiäni. Valitettavasti tietää jo ennalta, että tämä kuitataan ainakin joissain tapauksissa sillä, että influenssa vie myös heikkoon kuntoon, ja suorituskyky on monella vielä kuukausien päästä heikompi, eikä siitä soiteta mediaan huomion kaipuisena...
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Apa

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ei varmaan kukaan ole sitä mieltä, että influenssan osalta olisi vain marginaalinen merkitys sillä, onko kesä vai talvi :) Koronavirus vaan on niin paljon hanakampi tarttumaan, että se leviää kesälläkin, jos tarpeeksi hölmöillään.

Olemme asioista pohjimmiltaan varmasti hyvin samaa mieltä. Kausi-influenssan osalta tuo epidemian ajankohta johtuu osittain siitä, että alkuun Aasiassa epidemia leviää tehokkaasti yleensä kiinalaisen uudenvuoden aikana, ja siitä sitten tauti leviää ympäri maailmaa. Toki kausiluonteisuus auttaa asiassa täälläkin, ja talvi on monesta syystä hyvä levittäjä. Siinäkin ihmisten käyttäytyminen näyttelee varsin suurta osaa.

Mutta pandeemiset influenssavirukset eivät olekaan enää niin vuodenaikariippuvaisia. Syynä tähän on se, että ihmisillä ei ole niille juuri minkäänlaista vastustuskykyä. Sen vuoksi en hirveästi laske koronankaan kausivaihtelun varaan, ainakaan ennen sitä, että ihmisillä on kunnolla rokotesuojaa. Sen jälkeen kausiluonteisia epidemioita voi hyvinkin esiintyä, jos joku variantti pystyy kiertämään ihmisen rokotesuojaa.

Hämeen Sanomissa on ihan hyvä artikkeli influenssaepidemioiden kausiluonteisuudesta.

 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Päivän lukuun ei voi muuta todeta, kuin että saatanan telakka.

Rauma 17, Pori n. 60. Kirjataankohan nämä ulkomaalaiset työntekijät näytteen analysoivan laboratorion mukaan Poriin, vai onko tuolla joku muu rypäs?

632, joista yli 500 kolmen maakunnan (Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta) alueella.
 

SgtMarkov

Jäsen
Päivän Hesarissa oli taas joku juttu liikenteen matkustajamäärien rajoittamisesta. Eli bussit, junat, ratikat ja metrot. Niin mietin vaan että miten tuotakin valvotaan ja miten se toteutetaan? Samat tyypit kuitenkin tuolla teiden varsilla ja asemilla ovat päivittäin kulkemassa töihin ja kuka minnekin. Bussikuskeja kiinnostaa varmasti ihan helvetisti pitää lukua kyydissä olijoista, ja jostain istuimien huputtamisesta ei ole mitään hyötyä. Kun jos penkkejä ei ole niin silloin jengi pakkautuu käytäville ja seisomapaikoille.

Olisi kiva kuulla nämäkin ratkaisut jonkun asiasta päättävän suusta.
 

Clubittaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
632 on melko miehekäs lukema. Osan mielestä epidemia ei edelleenkään ole kiihtymässä pahasti ja rajoituksia on syytä purkaa.

Viikon aikana raportoitu 120 000 testiä. Massatestaaminen sinänsä hyvä, mutta aiheuttaa toki lainatun tyyppisiä kommentteja.

Jännä nähdä vaikutus sairaalakapasiteettiin esim telakan tapauksissa ja junnujen massatestailussa.
 

Orvo Muusi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
632 on melko miehekäs lukema. Osan mielestä epidemia ei edelleenkään ole kiihtymässä pahasti ja rajoituksia on syytä purkaa.
Olen tätä mieltä. Oulussa tartunnat alhaisella tasolla ollut jo pitempään enkä näe mitään syytä miksei kiekkopeleissä voisi käydä samoilla rajoituksilla kuin syksyllä. Saati harrastaa.
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
632 on melko miehekäs lukema. Osan mielestä epidemia ei edelleenkään ole kiihtymässä pahasti ja rajoituksia on syytä purkaa.
Kiihtymässä, mutta ei mielestäni mitenkään erityisen pahasti (katsellaan ensin ne klassiset kaksi viikkoa). Ehkä koronaa vastaan eturintamassa taistelevan opettajan keinovalikoimaan voisi kuulua jotain muutakin, kuin pelkät kulahtaneet sarkasmit.
 

Huono pakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä
Kannattaisi nyt kuitenkin muistaa, että nämä muutamat laajat ryppäät rumentavat lukuja huomattavasti. Suurimassa osassa maata tilanne on kuitenkin ihan hallinnassa ja vakaa.

Ilman ryppäitä luku olisi ollut ihan tavallinen viime aikojen lauantailuku.
 
Viimeksi muokattu:

Saarinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Yli kuudensadan lukemia tällä viikolla ekaa kertaa(?) pandemian aikana ja näistä todennäköisesti jo yli puolet uutta "doupattua" virusmuunnosta. Joo, ei tässä tosiaan mitään hätää. Kattellaan, kattellaan vaan.

Suomi on taiteillut yllättävän hyvin Koronan kanssa tähän saakka, mutta tätä junaa ei tulla enää vanhoilla toimintatavoilla pysäyttämään. Kohti toista poikkeusolokevättä ollaan vahvasti menossa. Siinä minun veikkaukseni. Vaikka täällä ei ilmeisesti näitä negatiivisia skenaarioita saakaan ennustella, vaan ainostaan hyssytellä, ettei mitään hätää, homma hallinnassa.
 

ruoto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Real Madrid,Skellefteå AIK
Rauma 17, Pori n. 60. Kirjataankohan nämä ulkomaalaiset työntekijät näytteen analysoivan laboratorion mukaan Poriin, vai onko tuolla joku muu rypäs?

632, joista yli 500 kolmen maakunnan (Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta) alueella.
Joo kirjataan. Porissa ollut joku 3-5 per päivä,muut sitten tulleet rauman telakalta. Eli testattu Porissa, merkattu Poriin.
 

Teela

Jäsen
Rauma 17, Pori n. 60. Kirjataankohan nämä ulkomaalaiset työntekijät näytteen analysoivan laboratorion mukaan Poriin, vai onko tuolla joku muu rypäs?

632, joista yli 500 kolmen maakunnan (Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta) alueella.

Eilisessä Satakunnan Kansassa oli juuri tästä juttu, kuinka telakan ulkomaalaisten tartunnat kirjautuvat Porin lukuihin, koska näytteet analysoidaan Porissa. Näitä kuulemma siivoillaan pois tilastoista sitten pikkuhiljaa.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Eilisessä Satakunnan Kansassa oli juuri tästä juttu, kuinka telakan ulkomaalaisten tartunnat kirjautuvat Porin lukuihin, koska näytteet analysoidaan Porissa. Näitä kuulemma siivoillaan pois tilastoista sitten pikkuhiljaa.

Näin arvelinkin. Jyväskylän vaihto-opiskelijat kirjattiin samasta syystä ensin Tampereelle, ja sitten jossain kohdassa oli päivätilastoissa jotain tyyliin: JKL +40, TRE -20.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös