Olen ajatellut irtauttaa itseni tästä ketjusta kirjoittajana ja siirtyä muutenkin "kesähöllennys"-moodiin koronauutisoinnin seuraamisen osalta, mutta tehdäänpä nyt vielä yksi koonti omista ajatuksista tällä hetkellä.
Tautikuolleisuus alkaa vähitellen selvitä ja asettua globaalisti 0,5%-1% välille. WHO:n alkuperäinen arvio 2-4% oli siis reilusti yläkantissa, mutta toisaalta THL:n ensimmäiset 0,1%-0,2% arviot olivat melko raskaasti alakantissa. Sääennusteissa on jännä ilmiö, että mikäli Ilmatieteen laitoksen ja Forecan ennusteet poikkeavat merkittävästi toisistaan, niin toteutuva lämpötila on hämmästyttävällä varmuudella melko tarkkaan puolivälissä. Sama kaava näyttäisi tässäkin tapauksessa toimivan. Se, mihin tautikuolleisuus eri maissa tulee asettumaan, riippuu monesta tekijästä: demografia, terveydenhuolto, riskiryhmien eristämisen onnistuminen yms. Suomen tautikuolleisuudesta oma toiveikas veikkaukseni on, että luku tulee pitkällä tähtäimellä asettumaan lähemmäs puolta kuin koko prosenttia. Joka tapauksessa koronavirus on influenssaviruksia selvästi ikärasistisempi: tautikuolleisuus on alhaisemmissa ikäryhmissä samankaltainen tai jopa alhaisempi kuin influenssassa, mutta n. 70 v. ja vanhempien kohdalla tilanne muuttuu merkittävästi ja kuolleisuus kasvaa huomattavasti korkeammaksi. Tämähän toki jo pitkään on ollut tiedossa.
Ruotsin tilanne on aika karmea ja ei näytä juurikaan helpottumisen merkkejä edes kesää kohti mentäessä. Olin itsekin jossain vaiheessa epävarma siitä, voisiko Ruotsin strategia hämmästyttävästi pitkällä aikavälillä toimia paremmin, mutta nyt jo näyttää melkeinpä varmalta, että ei voisi. Suurin virhe ruotsalaisilla on ollut arvioida vain viruksen tämänhetkistä vakavuutta vs. mahdollisten rajoitustoimenpiteiden aiheuttamat harmit taloudelle ja ihmisten hyvinvoinnille. Siellä on jätetty huomioimatta se seikka tarpeeksi hyvin, että nyt koronavirusta on lähdetty torjumaan aivan ennennäkemättömällä tarmolla: rajoitustoimia on otettu hyvin laajasti muualla käyttöön, rokotetta kehitetään huikean nopealla tahdilla, kuten myös lääkkeitä ja muita hoitokeinoja, mikä on aiemmin ollut vain unelmaa, jos esimerkiksi otetaan vaikka hi-virus tai sikainfluenssa. Näistä torjunnan muodoista seuraa vääjäämättä se, että tautikuolleisuus tulee ajan kuluessa laskemaan. Strategia, jossa tautia otetaan avoimesti heti alussa vastaan, tulee lähes varmasti olemaan huonompi sekä kuolleisuuden että vakavan vaiheen pitkittyessä myös talouden kannalta.
Suomen tilanne on tällä hetkellä hyvä ja paljon parempi mitä uskalsin maaliskuussa odottaa. Hallituksen toimiin olen 95-prosenttisen tyytyväinen, erityisesti viestinnällisesti hallitus on mielestäni onnistunut erinomaisesti. Nyt pitäisi panostaa vielä enemmän alueellisten rajoitusten mahdollistamiseen sekä Ruotsin rajojen (Tornio ja laivaliikenne) tiiviimpään ja mahdollisesti hyvinkin pitkäaikaiseen sulkemiseen. Perustuslaki ei saa nyt olla tulppana asioissa, joista suuri enemmistö sekä kansasta että päättäjistä ovat lähtökohtaisesti samaa mieltä.
Sitten vielä muutamat tulevaisuuden ennustukset, näitä saa ottaa talteen ja naureskella sitten kun on selvinnyt että asiat menivätkin ihan toisin...
1. Syys-lokakuussa Pohjoismaihin iskee toinen aalto, joka palauttaa ison osan maaliskuisista rajoituksista mutta ei aiheuta yhtä paljon samanaikaisia tartuntoja tai kuolemia. Myös Ruotsissa otetaan tiukat rajoitukset käyttöön ja samalla potkaistaan Tegnell sekä Löfven ulos nykyisistä tehtävistään. Syksystä ja talvesta tulee rajoitusten ja viruksen paluun pelon takia pitkä ja ankea lähes joka puolella Eurooppaa, vaikka kuukausittaiset kuolinluvut jäävät kevään pahimmista kuukausista jälkeen.
2. Rokote saadaan globaaliin levitykseen ennätysajassa kevääksi 2021. Suomi saa rokotteen käyttöönsä vastaa syksyllä, mistä seuraa jälkipyykkiä hallitukselle ja viranomaisille. Rokotetta saadaan jaetuksi vauraissa maissa kaikille halukkaille, mikä hillitsee epidemiaa niissä. Kehitysmaissa kuitenkaan ei ole tarpeeksi varoja ja infrastruktuuria saada rokotetta levitettyä, minkä johdosta tauti jää kiertämään erityisesti Afrikassa.
3. Rokotteen kehittämisen jälkeen elämä länsimaissa alkaa palata lähelle normaaleja raiteita ja media kyllästyy uutisoimaan koronasta, koska ketään ei enää jaksa kiinnostaa montako ugandalaista tai kambodzalaista tautiin päivittäin kuolee. Kytevä virus tulee tekemään myös uusia "singahduksia" Eurooppaan, joista ei kuitenkaan muodostu laajamittaisia katastrofeja laajalle levinneen rokoteohjelman takia.
4. Pitkällä aikavälillä Euro valuuttana häviää, Schengen-sopimuksesta luovutaan, kättely ja poskisuudelmat tervehdyksinä jäävät historiaan, lentomatkailusta tulee vain eliitin huvia ja perustulo otetaan käyttöön.
