Hajanaisia ajatuksia koronasta, rokotteesta ja tulevaisuudesta yleisesti. Pahoittelut jo etukäteen pitkästä ja osin pessimistisestä kirjoituksesta.
***
Koronaviruksen ensimmäinen aalto näyttää lientyvän Suomessa ja itse asiassa koko Euroopassa. Pidän ns. kesäefektiä entistä todennäköisempänä selityksenä, nyt kun rajoituksiakin purettiin jo hyvän aikaa sitten. Toki Suomi on säästynyt vähällä myös vertailussa muuhun Eurooppaan, joten jotain on ilmeisesti tehty oikein. Itse käännän katseeni tästedes Australiaan, jossa influenssakausi alkaa yleensä kesäkuussa. Huippu tulee keskimäärin elokuussa.
En tiedä, ovatko ihmiset aidosti sisäistäneet, että vaikka nykyinen epidempia on laantumassa, Sars-CoV-2 tuskin katoaa kokonaan koskaan. Ei katoa influenssakaan eikä mikään* muukaan näin laajalle levinnyt virus. Pidän hyvin todennäköisenä, että korona palaa syksyllä ja itse asiassa joka sesonki.
(*Isorokko onnistuttiin hävittämään. Polion osalta ollaan lähellä.)
Rokotteen osalta toivoisin asiantuntijoilta hieman avoimempaa ja suorempaa keskustelua. Olen ymmärtänyt, että rokotteen mahdollisia sivuvaikutuksia vertaillaan aina suhteessa taudin vakavuuteen. Näin ollen kynnys koko väestön rokottamiselle on yleisesti hyvin korkealla, varsinkin jos tauti ei suurelle osalle ole erityisen vakava. Esimerkiksi lapsia ja nuoria tuskin tullaan rokottamaan vielä vuosiin ja nämä ryhmät tulevat saamaan immuniteetin todennäköisesti sairastamalla. Vanhuksille ja riskiryhmille rokotekynnys taas on matalampi, mutta rokotteiden teho olennaisesti huonompi, koska immuunipuolustus on laiskempi kehittämään vasta-aineita. Vaarana on, että rokote ei välttämättä suojaa juuri niitä ryhmiä, joille korona on vaarallisin. Hoivakodeissa tullee koronakuolemia jatkossakin.
Tästä huolimatta rokotteen löytyminen olisi erittäin posiitivista, koska jo pienikin boost helpottaisi yhteiskunnan avaamista huomattavasti. Hyvä uutinen on, että ymmärrykseni mukaan koronan kaltaiselle virukselle rokotteen kehittäminen on teknisesti helppoa (vrt. HIV).
Koronavirus on influenssan tavoin RNA-virus. Tämä tarkoittaa, että sillä on kyky muuntautua toisin kuin esim. tuhkarokkoviruksella. Näin ollen immuniteetti ei varmastikaan kestä koko elämää eikä välttämättä edes vuosia.
Nyt on toki huomattu, että koronan genomi om stabiilimpi kuin influenssan. Voisiko koronaepidemia ilmaantua vaikkapa vain joka toinen vuosi?
Itse laitan eniten toivoa parantuneen hoidon varaan. Syksyyn mennessä ollaan varmasti jo paljon parempia koronan käsittelyssä. Täsmälääkettä tuskin löytyy, mutta tulehdusta lievittävillä ja immuunijärjestelmää tehostavilla yleislääkkeillä voi saada paljon aikaiseksi. Jos kaikkein vaikeimmin sairastuneita perusterveitä opitaan säästämään turhilta kuolemilta, ongelman kokoluokka pienenee huomattavasti.