Eipä tämä Omikron 2 näytä kauheesti pahemmalta kuin Omikron 1.
Olli Vapalahti: Virus etenee vähän eri tahtiin eri maissa. Omikronviruksessa on kaksi päävarianttia, 1 ja 2. Nämä erkaantuivat toisistaan jo vuosi sitten ja omikron 1 lähti kiertämään maailmaa.
Meillä Suomessa omikron 1 kääntyi joulukuussa 1–2 viikossa pääkaupunkiseudulla valtavirukseksi. Suomessa omikron 1:stä erkaantui alavariantti BA.1.1., joka alkoi ensin levitä ripeästi ja se on yksi syy siihen, miksi omikron 2 ei meillä levinnyt aluksi nopeasti. Tällä hetkellä omikron 2 on kuitenkin jo muodostunut valtalajiksi.
Lasse Lehtonen: Uudellamaalla tilanne ei ole mennyt oleellisesti huonoon suuntaan, mutta ei myöskään parantunut. Meillä on vahva näkemys sairaalan puolella, että tämä omikron BA.2 pitkittää aaltoa. Se on jonkun verran, noin 1,5 kertaa tartuttavampi, kuin aikaisempi omikron 1.
Olli Vapalahti: Omikron 2:n suurin supervoima on, että se kiertää immuniteetin. Huolimatta siitä, että suurin osa väestöstä on rokotteella kaksi kertaa immunisoitu tai huolimatta edellistä infektioista on omikron infektoinut ihmisiä eteenpäin.
Esimerkiksi omikronpotilaiden nenästä ei ole löytynyt suurempaa virusmäärää kuin aiemmillakaan varianteilla.
Ehkä toinen omikron 2:n supervoima on entistä lyhyempi itämisaika. Kun väestössä on aikaisempaa immuniteettia, oireet ovat taudissa olleet lieviä. Tämä on johtanut siihen, että suurin osa ihmisistä levittää virusta tietämättään ja huomaamattaan eteenpäin.
Ilkka Julkunen
: Toistaiseksi ei ole tarkkaa tietoa siitä, kumpi omikron-varianteista on tartuttavampi, mutta selvää on, että kumpikin variantti leviää väestötasolla helposti ja on jossain määrin sattumanvaraista, kummasta viruksesta tulee valtavirus epidemian aikana.
Ovatko omikron 2:n aiheuttamat oireet pahemmat kuin omikron 1:n?
Olli Vapalahti
: Tutkimuksissa ei ole tullut esiin mitään merkittäviä eroja. Viruksena nämä ovat hieman erilaisia, mutta vasta-aine tautiin on samantapainen ja rokotteet suojaavat samalla tavalla vakavaa tautia vastaan. Kliinistä eroa ei ole nähty esimerkiksi Tanskassa, Britanniassa tai Etelä-Afrikassa tehdyissä tutkimuksissa.
Kuinka pitkään koronavirusta on syytä pitää tartuntatautilain mukaan vaarallisena viruksena?
Olli Vapalahti: Juridisella asemalla ei ole suurta merkitystä. Meillä on mainittu kaikenlaisia patogeenejä tartuntatautilaissa. Tärkeintä on, että viranomaisilla on tarvittaessa mahdollisuus tehostaa seurantaa tai lisätä toimenpiteitä, mutta suunta on se, että viruksen merkitys vähenee yhteiskunnassa. Pitää ottaa huomioon kuitenkin, että viruksen evoluution hiipumiseen liittyy edelleen epävarmuustekijöitä.
Omikron alavariantti BA.2 etenee Suomessa ja maailmalla. Virus on tarttuvampi kuin aiempi omikronvirus ja se selittää osin korkeat tartuntaluvut. Virusmuunnos on pitkittänyt epidemiaa kevään aikana. Kysyimme asiantuntijoilta, miten virusmuunnos vaikuttaa nyt Suomessa.
yle.fi