Olen ollut useamman viikon hiljaiselolla korona-asioista. Venäjän ja Ukrainan välisen sodan tasaannuttua jonkinlaiseksi asemasodaksi voin taas vilkaista oman gradusotani keskeltä koronaa. Koronavirus on taas voimakkaassa kierrossa ja koskettaa meikäläistä jo henkilökohtaisesti: tällä viikolla posit napsahti ensin pikkuveljelle ja hieman myöhemmin äidille. Olen altistunut kovasti, mutta toistaiseksi oireita ei ole itselläni. Testiä en ole vielä tehnyt - varmaan jos oireita tulee niin täytyy sekin tehdä. Olen kolmesti rokotettu - niin on äitikin - mutta sai oireisen tartunnan kuitenkin. Toistaiseksi äidilläni aika harmiton pikkuflunssa - pikkuveljelläni oli paljon pahempi flunssa pari vuotta sitten, nyt selvisi kovin vähällä. Noh, tämä minusta.
Ongelma ei ole kadonnut mihinkään, vaikka keskustelu on hetkeksi hiljentynyt. Mediaan alkaa taas päästä läpi noita sairaalalukuja, jotka ovat korkeita - mutta samoin pääsee mediaan läpi myös sitä, kuinka rajoitukset ovat nyt viimeistä myöten purettuna. Tästä seuraa pointtini, jota olen hokenut kohta kaksi vuotta: huolissaan voi olla jokainen - ei huolehtimista voi kieltää. Olen aiemminkin hokenut sitä, että koronaviruksesta on tullut ikiliikkuja, jossa erilaisten indikaattoreiden liikkueessa uusiin suuntiin syntyy myös vastavoimaa sille eli aina joku haluaa aloittaa rajoittamisen uudestaan.
Suurin osa kansasta on jo onneksi ymmärtänyt tämän yskän nimen: jos alamme taas rajoittaa niin teemme uuden aallon johonkin uuteen paikkaan. Perusongelma säilynee ihan samanlaisena - rajoituksilla tai ilman. Aki Lindén on taas aktivoitunut huutamaan Twitterissä, kuinka terveydenhuollossa pitää olla huolissaan. Joo, pitää olla huolissaan, mutta huolehtiminen ei muuta yhtään tippaa sitä, miten maailma makaa: tartuntoja tulee ja menee. Tulee uusia kierroksia, lisää tartuntoja ja taas mennään. Työkalupakissa ei ole enää mitään - rokotuksia on jaettu niin paljon kuin niitä voi järkevästi jakaa, mutta kun ne eivät suojele tartunnalta niin uusia tulee. Jopa koronan sairastaneille. Kurkkasin mielenkiinnosta Tanskaa - 1600 ihmistä sairaalassa ja 35 teholla. Tämä on niin mittava muutos, että jokaisen kannattaa miettiä, mitä tuo luku ihan oikeasti sisältää. Se sisältää merkittävältä osalta ihmisiä, jotka ovat tulleet esim. leikkaukseen ja samalla on löytynyt koronavirustartunta. Niitä tartuntoja on niin valtava määrä, että absoluuttisten lukujen seuraaminen on enää ihan päätöntä hommaa.
Koitetaan kaikista maailman ongelmista huolimatta nyt viimein pysyä valitsemallamme tiellä ja hyväksyä tosiasiat kuten ne ovat: korona on osa yhteiskuntaa. Se ei lopu tai katoa. Jatkossakin näin tulee olemaan. Siksi pitää aina välillä muistutella ihmisiä siitä, että rajoitukset eivät tätä perusyhtälöä muuta yhtikäs mihinkään.
