No, marjojenpoimijoiden ansiot ovat suoraan verrannollisia siihen, kuinka paljon niitä kerätään. Tämä nyt on melko loogista ja toimii monella muullakin alalla, jossa suoritetta mitataan välittömästi tuotettuina hyödykkeinä. Vaikea ajatella tilannetta siten, että viljelijä maksaisi perseensä pellolla repineelle sissille saman tuntipalkan kuin jollekin satunnaiselle torspolle, joka valittelee selkäänsä ja lonnii ympäriinsä, mutta roikkuu mukana, koska tuntipalkka.
En kyllä itse aikoinaan kokenut mitenkään vääränä sitä, että jäin paskoille palkoille mansikkamaalla. Totesin, ettei ole mun hommani ja kysyin tilalta toista duunia. Onnekseni löytyi ja tein sitten metsänraivuuta. Ei sekään herkkua ollut, mutta sopi luonteelleni paremmin. Seuraavana kesänä menin katukivihommiin, jossa tehtiin urakkahommia, ja joskus ne kusivat sateen vuoksi, joskus vaikean maaston takia, mutta pelisäännöt olivat selvät. Jos ei pää kestänyt, kotiin sai lähteä, ei siinä sen kummempaa ollut.
Saako antipatiasi viljelijöitä kohtaan sinut vikittelemään kommunismia?