Näinhän ei nyt kuitenkaan ole, kun esimerkiksi Belgiassa ja jopa Suomessakin on merkitty mm. hoitokotikuolemia koronakuolleiksi, vaikka koronatestiä ei ole edes tehty.
Totta, että Belgia vetää omaa linjaansa. Toisaalta ainakin Italiassa ja Yhdysvaloissa vuorostaan on raportoitu, että koronaan viittaavia kuolemia ei rekisteröidä koronakuolemiksi. Esim. kotona kuolleita ei näytetä laskevan, kuten NY Times oheisessa rerortaasissaan käy läpi:
Why We Don’t Know the True Death Rate for Covid-19. Se lopullinen lukema varmistunee vasta paljon jälkeenpäin.
Suomessa kuolinsyyn kirjaa aina hoitava lääkäri (tai kuoleman kirjaava lääkäri). Tämä on täysin subjektiivinen valinta, sillä ilman kuolinsyytutkimusta kuolinsyytä ei avata eikä sitä voi muuttaa kuin korjauskäsittelyllä. THL:n Jussi Sane tuossa jokin aika sitten kertoikin, että Suomessa ei ole kuolinsyihin yleistä linjausta. Lääkäri voi kirjata syyksi koronaviruksen tai jonkin muun syyn, joka kenties kuoleman aiheuttaa, esim. bakteerikeuhkokuumeen, joka monilla iskee lopussa. Suomessa joillakin alueilla on toki epävirallisesti pyydetty huomioimaan mahdolliset koronakuolemat, että voidaan kiinnittää huomiota mahdollisiin piikkeihin kuolleisuuksissa.
Vasta tutkijat myöhemmin tekevät valistuneita arvioitaan kuolinsyistä ja todelliset laajemmat vaikutukset paljastuvat. Nythän on kuitenkin jo selvää, että yleiskuolleisuus nousee korkeissa ikäryhmissä.
Mielenkiintoisia tilastoja näkyi muuten tältä viikolta Suomesta. Esimerkiksi Oulussa kaikki sairaalahoitoa vaatineet tapaukset ovat olleet alle 70-vuotiaita - ainoa kuollut 69-vuotias. 50-59-vuotiaita 7 kpl, 60-69-vuotiaita 7 kpl , 40-49-vuotiaita kolme ja 30-39-vuotiaita yksi. Eli otanta on todella pieni, mutta mielenkiintoinen jo nyt alustavana. Suomessa eilisen 3489 korontartunnassa suurin osa on todettu muuten 50-59-vuotiaiden ryhmässä (724 kpl). Lähteenä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen.