Aika vinhaa, että tämä epidemian toinen vaihe alkaa juuri Suomesta. Kohta tulee varmaan THL:ltä ohje, että arkut pitää kaivaa vähintään 5:n metrin syvyyteen.
Ei ne jenkit niitä aseita turhaan jonottanut.
Nimeni on Riku Vaara ja toimin apulaiskomissaariona Lapin pikku kunnassa. Heräsin muutama viikko sitten koomasta typötyhjässä sairaalassa ja huomasin koronazombien hallitsevan maailmaa. Minun oli pakko löytää vaimoni Sara ja poikani Kalle ennen kuin olisi liian myöhäistä. Laitoin komissaarion hattuni päähän ja pakkasin revolverini ja lähdin matkaamaan kohti lähintä suurkaupunkia Rovaniemeä, jossa epäilin heidän oleskelevan. Rovaniemi oli kuitenkin tyhjä mutta tutustuin aasialaiseen pizzalähetti Glenniin ja jousipyssyjäbään, jotka tunsivat perheeni ja kertoivat heidän oleskelevan karavaanareiden joukossa. Paras kaverini ja työkaverini Santtu oli kuulemma heidän turvanaan ja helpotuin.
Perille päästyäni päätimme uuden ryhmämme kesken lähteä etsimään turvasatamaa etelästä. Päädyimme kuitenkin läheiselle maatilalle, jossa sain tietää, että työkaverini Santtu oli pannut vaimoani Saraa. Santulla oli myös koronavirus ja hän muuttuikin yön aikana koronazombiksi. Yhtäkkiä kaikkialla ympärillämme oli koronazombeja ja jouduimme lähtemään karkuun heitä. Päädyimme lopulta vankilaan, jonne päätimme asettautua. Naapurimme, Kemin kuvernööri, ei kuitenkaan tykännyt meistä ja päätyi rikkomaan vankilamme aidat tankilla, jolloinka uuteen kotiimme pääsi valtavasti koronazombeja ja jouduimme pakenemaan. Vaimoni Sara oli samaan aikaan synnyttänyt meille toisen lapsen, Julian. Poikani Kalle puolestaan päätyi ampumaan vaimoni Saran, koska myös Saralla oli todettu koronavirus. Kalle, Kalle minä huusin!
Nyt olemme pakomatkalla ja minulla on tunne, että vessapaperiryöstäjät vaanivat meitä ja jauhelihojamme. Minua kuitenkin lohduttaa unet tiikerikuningas Ezemiehestä, hän luo minuun suurta uskoa. Toisinaan näen painajaisia pesäpallojäbästä ja hänen mailastaan Luciasta. Toivottavasti nämä eivät ole enneunia.
Joudun lopettamaan kirjoitukseni tähän. Joku tulee.
Parhain terveisin,
Riku