Jos itse ajattelen Suomen toimia koronan suhteen, niin minusta niitä pitää tarkastella ajankohdan mukaan.
Ensimmäinen aalto keväällä 2020 oli sellainen, että kenelläkään ei ollut suurempia tietoja viruksesta. Kun havaittiin, miten pahaa jälkeä virus teki mm. Italian Bergamossa, oli ihan aito huoli siitä, mitä Suomessa tapahtuu. Silloin ajateltiin, että virus kulkee kesään mennessä koko kansan läpi, ja rajoituksilla vain madalletaan tautihuippua. No, lopulta rajoitukset tehosivat todella hyvin, ja tauti hiipui melkein kokonaan. Kesällä tauti oli melkein kokonaan poissa.
Sitä, kuinka vaarallinen tuo alkuperäinen wuhanilainen lopulta oli, on vaikea sanoa. Sairaalaan tuo vei viikolla 13/2020 kuitenkin yli 160 henkeä, mikä oli vain vähän vähemmän kuin laajemmalle levinnyt alfa-variantin aiheuttama aalto keväällä 2021. Testien perusteella tuolla viikolla sairastui vajaa 600 henkeä, mutta sen tiedetään olevan alakanttiin.
Alfa-variantin aiheuttama aalto on sitten toinen merkittävä ajankohta. Se vei pahimmassa vaiheessa sairaalaan 178 henkeä viikon aikana (viikko 12 / 2021). Silloin testauskapasiteetti oli jo kattava, joten tilastoitu sairastuneiden määrä oli huomattavasti luotettavampi kuin vuotta aiemmin. Noihin aikoihin tartuntoja todettiin hieman alle 5000 viikossa. Sairaalaan otettujen potilaiden osuus sairastuneista oli noihin aikoihin noin 4%. Se oli korkea luku.
Tämän jälkeen tapahtui kaksi hyvinkin merkittävää asiaa. Rokotteet tulivat ja väestö saatiin suojattua kahdella piikillä varsin kattavasti syksyyn mennessä. Kesällä maahan levinnyt delta-variantti aiheuttikin uuden aallon, mutta vaikka ymmärtääkseni konsensus onkin, että delta oli alfaa vaarallisempi, ei se rokotusten ansiosta kuormittanut sairaaloita enää samaan tahtiin. HUS julkaisi tuohon aikaan dataa sairaalaan joutuneista ja näiden rokotuskattavuuksista, ja rokottamattomat sekä vain yhden piikin saaneet dominoivat tilastoa.
Isompi muutos oli sitten omikronin tuleminen. Keväällä 2022 ehdittiin kirjata viikolle 10 noin 65 500 tartuntaa. Sairaalaan otettiin tuolloin 270. Verrattuna vuotta aiempaan, tartuntoja oli 14-kertaisesti, mutta sairaalassa potilaita vain 1.5-kertaisesti. Sairaalaan joutui enää 0.5% sairastuneista.
Jos haluaa jälkiviisautta harrastaa, niin minusta nuo ensimmäiset aallot vaikuttivat sen verran vaaralliselta, että en edelleenkään näe pahana, että niitä rajoitettiin. Sitten kun väestö oli rokotettu kahdesti, tilanne oli muuttunut niin paljon, että rakoituksille ei ole ollut oikeastaan mitään perusteita. Ja nykyinen yleisvaarallisten tartuntatautien listalla roikottaminen on jo lähinnä huono vitsi.
Kahdessa vuodessa tilanne on onneksi muuttunut. Nyt tauti on lähinnä yksi hengitystieinfektio muiden joukossa. Riskiryhmille mahdollisesti vaarallisimmista päästä ja perusterveille jokseenkin ärhäkkä ja v-mäinen flunssa.
Ensimmäinen aalto keväällä 2020 oli sellainen, että kenelläkään ei ollut suurempia tietoja viruksesta. Kun havaittiin, miten pahaa jälkeä virus teki mm. Italian Bergamossa, oli ihan aito huoli siitä, mitä Suomessa tapahtuu. Silloin ajateltiin, että virus kulkee kesään mennessä koko kansan läpi, ja rajoituksilla vain madalletaan tautihuippua. No, lopulta rajoitukset tehosivat todella hyvin, ja tauti hiipui melkein kokonaan. Kesällä tauti oli melkein kokonaan poissa.
Sitä, kuinka vaarallinen tuo alkuperäinen wuhanilainen lopulta oli, on vaikea sanoa. Sairaalaan tuo vei viikolla 13/2020 kuitenkin yli 160 henkeä, mikä oli vain vähän vähemmän kuin laajemmalle levinnyt alfa-variantin aiheuttama aalto keväällä 2021. Testien perusteella tuolla viikolla sairastui vajaa 600 henkeä, mutta sen tiedetään olevan alakanttiin.
Alfa-variantin aiheuttama aalto on sitten toinen merkittävä ajankohta. Se vei pahimmassa vaiheessa sairaalaan 178 henkeä viikon aikana (viikko 12 / 2021). Silloin testauskapasiteetti oli jo kattava, joten tilastoitu sairastuneiden määrä oli huomattavasti luotettavampi kuin vuotta aiemmin. Noihin aikoihin tartuntoja todettiin hieman alle 5000 viikossa. Sairaalaan otettujen potilaiden osuus sairastuneista oli noihin aikoihin noin 4%. Se oli korkea luku.
Tämän jälkeen tapahtui kaksi hyvinkin merkittävää asiaa. Rokotteet tulivat ja väestö saatiin suojattua kahdella piikillä varsin kattavasti syksyyn mennessä. Kesällä maahan levinnyt delta-variantti aiheuttikin uuden aallon, mutta vaikka ymmärtääkseni konsensus onkin, että delta oli alfaa vaarallisempi, ei se rokotusten ansiosta kuormittanut sairaaloita enää samaan tahtiin. HUS julkaisi tuohon aikaan dataa sairaalaan joutuneista ja näiden rokotuskattavuuksista, ja rokottamattomat sekä vain yhden piikin saaneet dominoivat tilastoa.
Isompi muutos oli sitten omikronin tuleminen. Keväällä 2022 ehdittiin kirjata viikolle 10 noin 65 500 tartuntaa. Sairaalaan otettiin tuolloin 270. Verrattuna vuotta aiempaan, tartuntoja oli 14-kertaisesti, mutta sairaalassa potilaita vain 1.5-kertaisesti. Sairaalaan joutui enää 0.5% sairastuneista.
Jos haluaa jälkiviisautta harrastaa, niin minusta nuo ensimmäiset aallot vaikuttivat sen verran vaaralliselta, että en edelleenkään näe pahana, että niitä rajoitettiin. Sitten kun väestö oli rokotettu kahdesti, tilanne oli muuttunut niin paljon, että rakoituksille ei ole ollut oikeastaan mitään perusteita. Ja nykyinen yleisvaarallisten tartuntatautien listalla roikottaminen on jo lähinnä huono vitsi.
Kahdessa vuodessa tilanne on onneksi muuttunut. Nyt tauti on lähinnä yksi hengitystieinfektio muiden joukossa. Riskiryhmille mahdollisesti vaarallisimmista päästä ja perusterveille jokseenkin ärhäkkä ja v-mäinen flunssa.