Meillä oli kuitenkin koronapassilla yhteiskunta auki syys-joulukuussa. Olemme uuden Omikron-variantin vuoksi nyt tässä tilanteessa ja sen vuoksi rajoitukset pistettiin päälle. Ja kyseinen variantti on sen verran lievä, että silläkään ei ole juuri merkitystä, vaikka olisi rokottamaton. Ellei sitten puhuta iäkkäistä riskiryhmäläisistä siinäkin tapauksessa. Siitä porukasta löytyy varmasti tällekin variantille haavoittuvaisia yksilöitä.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Kotikaupunkiinsa palannut Kasper Kotkansalo kiitollisena: "Olemme saaneet läheisen nipun lyhyessä ajassa"Lue lisää »
-
Oululaista historiaa tekevä Saija Tarkki kasvoi kärppäuransa aikana teinitytöstä perheenäidiksiLue lisää »
-
Marko Anttila pelasi ottelun varapaidalla − "Jos joku tietää, tuokaa se hallille"Lue lisää »
-
Liiga-kierros: SaiPalle ei löydy pysäyttäjää – perjantaina oli kotijoukkueiden iltaLue lisää »
-
Klotenin uutta toimintakulttuuria rakentava Lauri Marjamäki on noussut Sveitsissä lähes sateentekijän asemaan – “Intohimo valmentamiseen on palannut"Lue lisää »
-
Patrik Laine ja Mikko Viitanen tekivät lätkäkulttuurille valtavan palveluksen suorasanaisella mielenterveyspuheellaLue lisää »
Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?
- Viestiketjun aloittaja Baldrick
- Alkaa
- 9 174 960
- 81 180
Mielenkiinnolla odottelen miten täällä espanjassa tilanne kehittyy. Nyt ollaan puuhailemassa rajoitusten vähentelyä. Toki nopeasti tilanteet muuttuu mutta uskon että ei ihan helpolla määrätä uusia rajoituksia.
english.elpais.com
With Covid transmission falling, Spain’s regions consider lifting restrictions
Cantabria has lifted the use of the digital certificate and Catalonia and Andalusia are planning to follow suit. But experts warn measures are still needed to curb the sixth wave
english.elpais.com
176 ravintola-alan yrittäjää ja työntekijää Oulusta ja muualta Pohjois-Pohjanmaalta on allekirjoittanut avoimen kirjeen alueen päättäjille ja hallituspuolueiden edustajille.
Kirjeen mukaan alan toimijat haluavat kääntyä paikallisten päättäjien puoleen, koska eivät usko maan hallituksen kuulevan hätähuutoaan. Ravintoloiden toimintaa on rajoitettu voimakkaasti koronapandemian aikana.
:watermark(https://lorien-media-prod.s3.amazonaws.com/images/archive/2020/05/07/2020.05.07.09.06.40_watermark_kalevafi_logo.png,50,0,0)/https%3A//lorien-media-prod.s3.amazonaws.com/images/archive/2021/12/22/2021.12.22.13.31.34_neo-6414819.jpg)
www.kaleva.fi
Kirjeen mukaan alan toimijat haluavat kääntyä paikallisten päättäjien puoleen, koska eivät usko maan hallituksen kuulevan hätähuutoaan. Ravintoloiden toimintaa on rajoitettu voimakkaasti koronapandemian aikana.
Lähes 200 ravintola-alan toimijaa Oulusta ja Pohjois-Pohjanmaalta allekirjoitti hätähuudon päättäjille – "Jaksaminen on nyt lopussa"
176 ravintola-alan yrittäjää ja työntekijää Oulusta ja muualta Pohjois-Pohjanmaalta on allekirjoittanut avoimen kirjeen alueen päättäjille ja hallituspuolueiden edustajille.
www.kaleva.fi
Pirkanmaalla kielletään yleisötilaisuudet kahdeksi viikoksi. Samoin käy tietyille liikuntatiloille kuten uimahalleille. Kuntosalit pysyy auki. Toivottavasti pian saadaan hallinto-oikeuden päätöksiä, jonkun aikaa jo kestäny.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lausunnon mukaan alueen epidemiatilanne on edelleen vaikea ja edellyttää uusia rajoitustoimia terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi. Koronatartunnat leviävät alueella laajasti, ja tautiin liittyvä sairaalahoidon tarve on kasvanut. Ajankohtainen 14 vuorokauden ilmaantuvuus on yli 1 500 alueen 100 000 asukasta kohden ja noususuuntainen.
Tartuntatautilain 58 pykälän perusteella Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntien ja Punkalaitumen kunnan alueella kielletään kaikki sisätiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset.
Määräys on voimassa kaksi viikkoa ajalla 22.1.- 4.2.2022.
Tartuntatautilain 58 g -pykälän perusteella Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntien ja Punkalaitumen kunnan alueella suljetaan yleisölle avoimet tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetut tilat.
Määräys on voimassa kaksi viikkoa ajalla 22.1.- 4.2.2022.
Määräys sulkee yleisölle avoimet tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetut tilat. Päätös velvoittaa toimintaa harjoittavia ja tilojen hallinnasta vastaavia toimijoita. Tilojen sulkeminen kohdistuu alla lueteltuihin tartuntatautilain 58 g pykälän 4 momentin kohdissa tarkoitettuihin tiloihin.
• joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan käytettävät sisätilat;
• yleiset saunat sekä uimahallien, maauimaloiden ja kylpylöiden allastilat sekä niiden välittömässä yhteydessä olevat pukuhuonetilat;
• tanssipaikat sekä kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin tai muuhun vastaavaan ryhmäharrastustoimintaan käytettävät tilat;
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lausunnon mukaan alueen epidemiatilanne on edelleen vaikea ja edellyttää uusia rajoitustoimia terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi. Koronatartunnat leviävät alueella laajasti, ja tautiin liittyvä sairaalahoidon tarve on kasvanut. Ajankohtainen 14 vuorokauden ilmaantuvuus on yli 1 500 alueen 100 000 asukasta kohden ja noususuuntainen.
Tartuntatautilain 58 pykälän perusteella Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntien ja Punkalaitumen kunnan alueella kielletään kaikki sisätiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset.
Määräys on voimassa kaksi viikkoa ajalla 22.1.- 4.2.2022.
Tartuntatautilain 58 g -pykälän perusteella Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntien ja Punkalaitumen kunnan alueella suljetaan yleisölle avoimet tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetut tilat.
Määräys on voimassa kaksi viikkoa ajalla 22.1.- 4.2.2022.
Määräys sulkee yleisölle avoimet tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetut tilat. Päätös velvoittaa toimintaa harjoittavia ja tilojen hallinnasta vastaavia toimijoita. Tilojen sulkeminen kohdistuu alla lueteltuihin tartuntatautilain 58 g pykälän 4 momentin kohdissa tarkoitettuihin tiloihin.
• joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan käytettävät sisätilat;
• yleiset saunat sekä uimahallien, maauimaloiden ja kylpylöiden allastilat sekä niiden välittömässä yhteydessä olevat pukuhuonetilat;
• tanssipaikat sekä kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin tai muuhun vastaavaan ryhmäharrastustoimintaan käytettävät tilat;
Epidemiatilanne jatkuu sairaanhoitopiirin arvion mukaan vaikeana Kanta-Hämeessä ja uhkaa terveydenhuollon kantokykyä. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä tilanne ei ole yhtä vaikea, mutta kokoontumisrajoituksia on arvion mukaan edelleen välttämätöntä jatkaa alueella.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt 20.1.2022 sairaanhoitopiirien ja alueellisten koronakoordinaatioryhmien suositusten mukaisesti päätökset, joilla jatketaan alueilla nyt voimassa olevia kokoontumisrajoituksia lähiviikkoina. Päätökset tulevat voimaan edellisten päätyttyä 24.1.2022. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin aluetta koskeva päätös on voimassa 20.2.2022 asti ja Kanta-Hämeen aluetta koskeva päätös 23.2.2022 asti.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella voimassa on siis edelleen kokoontumisrajoitus, jonka mukaan sisätiloissa voi järjestää enintään kymmenen henkilön ja ulkotiloissa enintään 50 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.
Etelä-Karjalan alueella voimassa on rajoitus, jonka mukaan sisätiloissa voi järjestää enintään 50 henkilön yleisötilaisuuksia. Ulkotilaisuuksien osallistujamäärää ei ole rajoitettu aluehallintoviraston päätöksellä.
”Rajoituksia puretaan tai lievennetään siinä vaiheessa, kun tiukat rajoitukset eivät ole enää välttämättömiä”, kertoo ylitarkastaja Oona Mölsä Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. ”Seuraamme ilman muuta tiiviisti alueellista epidemiatilannetta ja mahdollisia muutoksia epidemian torjuntatoimien valtakunnallisessa ohjauksessa. Pyrimme omalta osaltamme viestimään myös ennakoivasti, jos päätöksiimme tulee muutoksia.”
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt 20.1.2022 sairaanhoitopiirien ja alueellisten koronakoordinaatioryhmien suositusten mukaisesti päätökset, joilla jatketaan alueilla nyt voimassa olevia kokoontumisrajoituksia lähiviikkoina. Päätökset tulevat voimaan edellisten päätyttyä 24.1.2022. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin aluetta koskeva päätös on voimassa 20.2.2022 asti ja Kanta-Hämeen aluetta koskeva päätös 23.2.2022 asti.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella voimassa on siis edelleen kokoontumisrajoitus, jonka mukaan sisätiloissa voi järjestää enintään kymmenen henkilön ja ulkotiloissa enintään 50 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.
Etelä-Karjalan alueella voimassa on rajoitus, jonka mukaan sisätiloissa voi järjestää enintään 50 henkilön yleisötilaisuuksia. Ulkotilaisuuksien osallistujamäärää ei ole rajoitettu aluehallintoviraston päätöksellä.
”Rajoituksia puretaan tai lievennetään siinä vaiheessa, kun tiukat rajoitukset eivät ole enää välttämättömiä”, kertoo ylitarkastaja Oona Mölsä Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. ”Seuraamme ilman muuta tiiviisti alueellista epidemiatilannetta ja mahdollisia muutoksia epidemian torjuntatoimien valtakunnallisessa ohjauksessa. Pyrimme omalta osaltamme viestimään myös ennakoivasti, jos päätöksiimme tulee muutoksia.”
Pohjois-Pohjanmaan ulkotilojen kokoontumisrajoituksen lieventämistä harkitaan
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto harkitsee ulkotilojen kokoontumisrajoitusten lieventämistä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueen kunnissa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä on pyydetty antamaan kiireellisesti lausunto asiassa.
Pohjois-Pohjanmaan alueellinen koordinaatioryhmä päätti 18.1.2022 yksimielisesti suositella Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle, että Pohjois-Pohjanmaan alueen ulkotiloissa tapahtuvia yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia koskevia rajoituksia tarkasteltaisiin uudelleen.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa harkinnan tuloksesta sekä mahdollisista uusista toimenpiteistä perjantaina 21.1.2022.
Mahdollinen ulkotilojen kokoontumisrajoitusten lieventäminen nykyisestä (nyt korkeintaan 5 henkilöä) voi tulla voimaan nopeasti.
Mitä saatanan merkitystä tällä on talvella. Purkaisivat yleisörajoituksia. Nyt saa siis 5 henkilöä kokoontua ulkona, mitä hittoa.Pohjois-Pohjanmaan ulkotilojen kokoontumisrajoituksen lieventämistä harkitaan
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto harkitsee ulkotilojen kokoontumisrajoitusten lieventämistä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueen kunnissa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä on pyydetty antamaan kiireellisesti lausunto asiassa.
Pohjois-Pohjanmaan alueellinen koordinaatioryhmä päätti 18.1.2022 yksimielisesti suositella Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle, että Pohjois-Pohjanmaan alueen ulkotiloissa tapahtuvia yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia koskevia rajoituksia tarkasteltaisiin uudelleen.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa harkinnan tuloksesta sekä mahdollisista uusista toimenpiteistä perjantaina 21.1.2022.
Mahdollinen ulkotilojen kokoontumisrajoitusten lieventäminen nykyisestä (nyt korkeintaan 5 henkilöä) voi tulla voimaan nopeasti.
Via Dolorosa
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Україна
Hallitus ei tähän päivääkään mennessä ole vastannut ensimmäisekään avoimeen kirjeeseen koskien rajoituksia, tuli se sitten ravintoloitsijoilta taikka tapahtumien järjestäjiltä. Ainoa mantra mitä ollaan puhuvana päänä toistettu kahden vuoden aikana on "tiedostamme kyllä tilanteen", mutta oikeastaan mitään konkreettista ei missään kohtaan ole tapahtunut.176 ravintola-alan yrittäjää ja työntekijää Oulusta ja muualta Pohjois-Pohjanmaalta on allekirjoittanut avoimen kirjeen alueen päättäjille ja hallituspuolueiden edustajille.
Kirjeen mukaan alan toimijat haluavat kääntyä paikallisten päättäjien puoleen, koska eivät usko maan hallituksen kuulevan hätähuutoaan. Ravintoloiden toimintaa on rajoitettu voimakkaasti koronapandemian aikana.
Lähes 200 ravintola-alan toimijaa Oulusta ja Pohjois-Pohjanmaalta allekirjoitti hätähuudon päättäjille – "Jaksaminen on nyt lopussa"
176 ravintola-alan yrittäjää ja työntekijää Oulusta ja muualta Pohjois-Pohjanmaalta on allekirjoittanut avoimen kirjeen alueen päättäjille ja hallituspuolueiden edustajille.
Sen sijaan, että jättävät avoimen kirjeen, niin voisivat jokaiset maan ravintolat ja tapahtumanjärjestäjät ilmoittaa, että emme hyväksy rajoituksia ja yksinkertaisesti avata ovet maksaville asiakkaille.
Tällä sairaalamäärällä perustellaan näitä Pirkanmaan 2 viikon sulkujen jatkoa.
Tällä hetkellä Tays:n vuodeosastoilla on 37 koronapotilasta ja tehohoidossa kuusi
potilasta. Lisäksi muista syistä sairaalahoidossa on 12 koronaan sairastunutta
potilasta. Lisäksi terveyskeskussairaaloissa on vähintään 11 koronapotilasta (tietoa ei
ole saatu kaikista kunnista). Koska epidemia näyttää kiihtyvän, koronapotilaiden
määrän odotetaan edelleen nousevan tulevina viikkoina.
Tällä hetkellä Tays:n vuodeosastoilla on 37 koronapotilasta ja tehohoidossa kuusi
potilasta. Lisäksi muista syistä sairaalahoidossa on 12 koronaan sairastunutta
potilasta. Lisäksi terveyskeskussairaaloissa on vähintään 11 koronapotilasta (tietoa ei
ole saatu kaikista kunnista). Koska epidemia näyttää kiihtyvän, koronapotilaiden
määrän odotetaan edelleen nousevan tulevina viikkoina.
Kanta-Hämeestä alkaa kanssa kuulua positiivista sairaalahoidon osalta. Tuntuu että kohta alkaa kohtuu kovakin yleinen sairaalamäärien lasku. Kun vielä THL:n erottelee Covid ja ei-Covid potilaat.
Erikoissairaanhoidossa sekä perusterveydenhuollossa on tällä hetkellä yhteensä 18 koronapotilasta. Tehohoidossa heitä ei ole tällä hetkellä yhtään.
– Sairaalakuormitus on Kanta-Hämeessä pitkästä aikaa alhainen. Meiltä on kotiutunut pitkillä hoitojaksoilta olleita, eikä uusia ole tullut samassa suhteessa sisään, johtajaylilääkäri Sally Leskinen kertoo.
yle.fi
Erikoissairaanhoidossa sekä perusterveydenhuollossa on tällä hetkellä yhteensä 18 koronapotilasta. Tehohoidossa heitä ei ole tällä hetkellä yhtään.
– Sairaalakuormitus on Kanta-Hämeessä pitkästä aikaa alhainen. Meiltä on kotiutunut pitkillä hoitojaksoilta olleita, eikä uusia ole tullut samassa suhteessa sisään, johtajaylilääkäri Sally Leskinen kertoo.
Omikron-epidemia on nyt vallalla Kanta-Hämeessä – yli kolmannes koronatesteistä on positiivisia
Omikron-tartuntojen selvittämiseksi tietty määrä Kanta-Hämeen koronatesteistä on laitettu sekvensointiin ja vastaukset tulevat Fimlabista parin viikon viiveellä.
yle.fi
Viimeksi muokattu:
Maailmanlaajuinen uusi päivittäinen tartuntaennätys
Maailmassa on rekisteröity keskimäärin yli kolme miljoonaa uutta koronatartuntaa päivittäin viime viikon aikana, kertoo uutistoimisto AFP. Se on ennätysmäärä.Uusia tartuntoja on todettu keskimäärin 3 095 971 vuorokaudessa tammikuun 13. ja 19. päivän aikana. Tartuntojen määrä on noussut 17 prosenttia edeltävästä viikosta.
Tartuntojen nopea nousu johtuu helposti tarttuvasta omikronmuunnoksesta. Ennen omikronin yleistymistä maailman keskimääräinen päivittäinen tartuntaennätys oli noin 800 000 huhtikuun loppupuolella 2021.
Lähde: AFP
No ei kyllä yhtään mitään. Mitä lie nuo uudet lisätoimenpiteet.
Voisi kuvitella, että jotain rajoitusten purkuja lisää. Niin positiivisesti tuo sairaalamäärä nyt kehittyy.
Tästä @RäpyläRepe n avausviestistä #1 tulee siis huomenna aamulla kuluneeksi tasan kaksi vuotta. Nopealla laskutoimituksella koronakurimuksen etenemistä on seurattu tässä topicissa reilun sadan viestin päivävauhdilla.
Maaliskuun alussa 2020 aloin jo parissa viikossa kyrpiintymään median jatkuvaan tautiuutisointiin, mutta en pienesssä päässäni kuvitellutkaan, että hullunmylly jatkuu samalla intensiteetillä vielä talvella 2022, ja ties miten pitkälle eteenpäin.
Tänään puolestaan tuli meikäläisellä kuluneeksi tasan kuukausi kolmannesta Pfitzer-pistoksesta. Joten katsellaan nyt kevättä kohti milloin sen teho hiipuu ja omikron tulee kylään. Ja koska tulee virallinen tiedotus, että "ensi kesäkin on peruttu"?
Viimeksi muokattu:
Me toivotaan kaikki. Ja mieluummin jo ensi kesänä.
Nyt myös The Lancet kertoo, että pandemian loppu alkaa olla lähellä. Omikron-aallon arvellaan olevan ohi maaliskuun lopussa, jolloin suuri osa maailman väestöstä olisi saanut omikron-tartunnan. Sen jälkeen rokotteiden ja sairastetusta taudista saadun immuniteetin myötä maailmanlaajuisen immuniteetin pitäisi olla kaikkien aikojen ennätyslukemissa. The Lancet ennustaa, että sen jälkeen mennään useita viikkoja tai kuukausia matalalla viruksen leviämistasolla. Koronavirus kyllä palaa, mutta pandemia loppuisi maalis-huhtikuun vaihteessa.
Kun aiemmissa aalloissa oireettomien tartuntojen osuuden arvellaan olleen 40 prosentin luokkaa, omikron-aallossa oireettomien tartuntojen osuuden arvellaan olevan jopa 80-90 prosenttia. Maaliskuun loppuun mennessä yli 50 prosenttia maailman väestöstä arvellaan saavan tartunnan. IHMEn arviointien mukaan tammikuun puoliväliin mennessä maailmassa arvellaan olleen yli 125 miljoonaa omikron-tartuntaa päivässä sen jälkeen, kun omikron alkoi marraskuussa levitä. Eli yli 10-kertainen määrä deltan tartuntahuippuun verrattuna. Myös Etelä-Afrikan tartunnoista 90 prosenttia arvellaan olleen oireettomia.
Lisäksi siinä missä tartuntojen määrä on 30-kertaistunut tammikuun puoliväliin mennessä, vakavien tautitapausten määrä on vain kuusinkertaistunut. Oireettomien ja lievien tapausten määrä aiemmista aalloista on kasvanut merkittävästi ja samalla tartuntojen havaitsemisaste maailmalla on pudonnut 20 prosentista viiteen prosenttiin.
"By March, 2022 a large proportion of the world will have been infected with the omicron variant. With continued increases in COVID-19 vaccination, the use in many countries of a third vaccine dose, and high levels of infection-acquired immunity, for some time global levels of SARS-CoV-2 immunity should be at an all time high. For some weeks or months, the world should expect low levels of virus transmission."
COVID-19 will continue but the end of the pandemic is near
Kun aiemmissa aalloissa oireettomien tartuntojen osuuden arvellaan olleen 40 prosentin luokkaa, omikron-aallossa oireettomien tartuntojen osuuden arvellaan olevan jopa 80-90 prosenttia. Maaliskuun loppuun mennessä yli 50 prosenttia maailman väestöstä arvellaan saavan tartunnan. IHMEn arviointien mukaan tammikuun puoliväliin mennessä maailmassa arvellaan olleen yli 125 miljoonaa omikron-tartuntaa päivässä sen jälkeen, kun omikron alkoi marraskuussa levitä. Eli yli 10-kertainen määrä deltan tartuntahuippuun verrattuna. Myös Etelä-Afrikan tartunnoista 90 prosenttia arvellaan olleen oireettomia.
Lisäksi siinä missä tartuntojen määrä on 30-kertaistunut tammikuun puoliväliin mennessä, vakavien tautitapausten määrä on vain kuusinkertaistunut. Oireettomien ja lievien tapausten määrä aiemmista aalloista on kasvanut merkittävästi ja samalla tartuntojen havaitsemisaste maailmalla on pudonnut 20 prosentista viiteen prosenttiin.
"By March, 2022 a large proportion of the world will have been infected with the omicron variant. With continued increases in COVID-19 vaccination, the use in many countries of a third vaccine dose, and high levels of infection-acquired immunity, for some time global levels of SARS-CoV-2 immunity should be at an all time high. For some weeks or months, the world should expect low levels of virus transmission."
COVID-19 will continue but the end of the pandemic is near
Viimeksi muokattu:
Punainen Vaara
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
Onko kaikki kotimaiset "hepat" jo jengipettureita, että pitää hakea uusia ulkomailta? :D :D
Vähän tasaantuu Isossa-Britanniassa 7pv:n tartuntamäärän lasku, nyt enään 32,8% laskussa edelliseen 7pv:n verrattuna.
Sairaalamäärä 7pv:n mittarilla jo 7,2% laskussa. Viimeisin päivitys sairaalamääriin tuotu 16.1.2022.
Sairaalamäärä 7pv:n mittarilla jo 7,2% laskussa. Viimeisin päivitys sairaalamääriin tuotu 16.1.2022.
Denverin Munasyndi
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Joskus aikoinaan kommentoin sitä, että tässä ketjussa tuli 24h täyteen ilman uutta viestiä. Taisi olla vuoden 2021 alussa. Tokalla sivulla ei oltu silloinkaan.
Enää muuten tarvitaan vain noin 200 sivua lisää ja Jalkapallon Liveseurantaketju jää koronan jalkoihin. Aikamoista.
Oikeampi osoite noille pierutyynyille olisi eduskunnan sijaan SDP:n puoluetoimisto.
/img-s3.ilcdn.fi/f126778f8763471e06e730a140e356d1de48795a9068b4f5fa32c74da02a65d8.jpg)
www.iltalehti.fi
Helsinkiläisravintola aikoo viedä pierutyynyjä eduskuntaan
Helsinkiläisravintolan omistajat aikovat viedä eduskuntaan yhden pierutyynyn jokaista myytyä ruoka-annosta kohti. Tarkoituksena on herätellä päättäjiä huomaamaan, kuinka huonosti ravintola-ala voi korona-ahdingossa.
www.iltalehti.fi
Kerrankin maailmassa on tilanne, että kielitieteilijä sekä humanisti pääsee pätemään virallisissa asioissa. Olen muutoinkin huolissani siitä, ettei meitä humanisteja ole vielä otettu mukaan näihin asiantuntijapaneeleihin. Koronavirus tarjoaa lähes ikuisen aarreaitan monenlaiseen kielentutkimukseen sekä tekstilajitutkimukseen tai jopa tekstilingvistiikkaan.
Pandemia-ajan legenda analysoituna:
Meidän täytyy odottaa pari viikkoa.
Kaksi vuotta sitten luulit osaavasi suomea hyvin. Olit väärässä, koska pandemia-aika on tuonut lyhyille ja ytimekkäille lauseille sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä aivan uudenlaisen aseman. Tämäkin yksinkertainen esimerkki halkaistuna sisältää seuraavat asiat:
Me - kieleemme on jo vuosia sitten juurtunut voimakas me-diskurssi. Joskus ennen muinoin tieteellisessä kirjoittamisessa oli tapana, ettei kirjoittaja voinut viitata itseensä millään tavalla. Joskus tekstissä kuitenkin esiintyy tarpeita, jolloin kirjoittajan on tieteellisistä syistä vedottava omiin ajatuksiinsa. Ennen muinoin tällaisissa tilanteissa käytettiin muotoa "me", jolla viitattiin teknisesti ottaen kirjoittajaan itseensä. Nykyaikana pandemiassa on äärimmäisen yleistä käyttää jatkuvasti tätä tieteellisestä työstä tuttua passiivista "me"-muotoa, joka on sopivan abstrakti ja epämääräinen kertoakseen - ei mitään. Jos kukaan ei määrittele kenestä puhutaan, kun puhutaan meistä niin silloin käytännössä jokaisen kuulijan on automaattisesti lokeroitava itsensä kuulumaan mukaan määritelmään.
Täytyä - sanakirja tunnistaa tämän muodon voimakkaasti ja käytännössä tämän verbin käyttö sulkee pois vaihtoehdot. Täytyä tarkoittaa vaihtoehdottomuuden tilaa, jolloin täytymiselle ei ole mitään vaihtoehtoista todellisuutta. Pidemmällä päättelyketjulla ihmiselämässä on kuitenkin harvoja asioita, jotka hänen oikeasti asian varsinaisesta merkityksessä tehdä. Syöminen ja nukkuminen tulevat tällaisina ainakin mieleen, myös kuoleminen.
Odottaa - suomalaisten suosikkiharrastus on tunnetusti odottaminen, mutta jo verbi odottaa sisältää itsessään odotuksen. Verbi vaatii väistämättä tarkenteita, koska olisi mukava tietää, mitä odotamme. Jos olet kaupan kassalla ja niin ilman tarkkaa määrittelyä suurin osa ihmisistä pystyy päättelemään, että odotat pääsyä kassalle ja sitä kautta pääset jatkamaan matkaasi. Odottaminen on usein tylsää, mutta monesti yhteiskunnassa kuitenkin pakollista. Pandemia-ajan hienoin uutuus on se, että nyt odottamiselle ei enää tarvitse määritellä tarkkaa kohdetta. Ajattelumme vaatii, että odottamisen vastapuolella on toiminta, jota varten odotamme. Tässä ajassa parasta on ehdottomasti odottaminen ilman mitään toimintaa, koska odottaminen on tunnetusti kivaa toimintaa.
Pari - lukusana, joka linkittyy usein päässä kahdeksi, mutta sanan motimuotoisuus pandemia-ajassa on kerta kaikkiaan tuonut sen aivan uudelle tasolle. Pari ei nimittäin ole aivan eksaktisti kaksi vaan se voi olla myös neljä tai kolme. Jokainen suomalainen tuntee jo baarireissultaan legendaariseen "lähdetään parille", jossa sekä itse asia on määrittelemättä, mutta myös lukusana on hyvin joustava. Parille oluelle? Ei välttämättä. Se voi myös tarkoittaa kuutta tai seitsemää kaljaa, lonkeroa, viiniä tai sitten rehellistä viinaa sekaisin kaikilla mausteilla. Harva ymmärtää, kuinka monipuolinen sana on "pari". Viestin pituuden nimissä ei ole syytä syventyä muutamaan, koska sen määrittely on tapahtunut jo korkeimman oikeuden toimesta. Muutama on nimittäin 2 (kaksi) - 99 (yhdeksänkymmentäyhdeksän) - riippuen muista muuttajista.
Viikko - lauseessa on viisi sanaa, mutta ainoastaan yksi niistä on jokseenkin selkeä. Viikko nimittäin tarkoittaa suhteellisen kiinteästi seitsemää päivää ja varsinaista tulkinnan varaa ei löydy. Pandemia-ajassa parhaiten arvonsa säilyttänyt sana on ehdottomasti viikko, koska sen pituutta ei ole yritetty vielä kieliteknisesti määritellä uudestaan. Jotkut asiat todella ovat tässäkin ajassa muuttumattomia!
On selvää, että pandemian hallinta voisi olla jossakin määrin helpompaa globaalisti, jos emme rakastaisi niin paljon abstraktia kieltämme. Kyseessä on globaali ilmiö, joka toistuu lähes kielestä toiseen. Tekstilingvistiikka tai tekstilajitutkimus on yhden määritelmän mukaan pyrkimys kuvailla tekstiä tai kieltä sen autenttisessa puhutussa ympäristössä. Teksti ja kieli eivät elä tyhjiössä vaan niiden tehtävä on kuvata ympärillä olevaa todellisuutta. Kun tulkitsemme tekstiä puhummekin toisinaan tekstin "syvärakenteesta" eli kaikesta siitä, jota ei ole tekstiin kirjoitettu, mutta sen pystyy päättelemään tekstistä. Yksi pandemia-ajan keksintö on myös muuttunut käsitys "odottamisesta", koska verbi sisältää oletuksen siitä, että joko tekstin syvärakenteesta tai jostakin tosiasiallisesta kommunikointiyhteydestä olisi havaittavissa, mitä odotamme. Ihmisen ajattelu on usein kaksijakoista: asiat tapahtuvat päässämme vastapareina - odottamisen vastinpari on toiminta. Jos päädymme odottamaan, silloin meidän pitää myös tietää se hetki, jolloin odottamisen jälkeen alkaa toiminta. Tällaista ei kuitenkaan enää ole tarpeen määritellä, koska yhteiskunta pyörii hienosti ilman toimintaakin.
Päätin, että teen pandemia-ajan graduni tästä aihepiiristä juuri näillä samoilla ohjeilla:
Ennen kuin kirjoitan, odotan pari viikkoa, koska voihan olla, että jotain muuttuu kahden viikon aikana.
Kun olen aloittanut kirjoittamaan, odotan taas pari viikkoa, koska en voi olla ihan varma, kirjoitanko tuon ensimmäisen odotetun kahden viikon jälkeen oikein.
Kun olen odottanut kaksi viikkoa, jotta voin toimia ja jälleen odottanut tuotetun tekstin jälkeen kaksi viikkoa, jos vaikka kirjoitus muuttuisi, niin voin tehdä tulkinnan, etten ole edennyt.
Kun olen tulkinnut, etten ole edennyt, odotan vielä varmuuden vuoksi kaksi viikkoa, koska silloin olen varmasti edennyt, mutta ennen sitä on hyvä odottaa vielä kaksi viikkoa, jotta olen varma siitä, olenko edennyt vai enkö ole edennyt.
Tämähän on helppoa.
Pandemia-ajan legenda analysoituna:
Meidän täytyy odottaa pari viikkoa.
Kaksi vuotta sitten luulit osaavasi suomea hyvin. Olit väärässä, koska pandemia-aika on tuonut lyhyille ja ytimekkäille lauseille sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä aivan uudenlaisen aseman. Tämäkin yksinkertainen esimerkki halkaistuna sisältää seuraavat asiat:
Me - kieleemme on jo vuosia sitten juurtunut voimakas me-diskurssi. Joskus ennen muinoin tieteellisessä kirjoittamisessa oli tapana, ettei kirjoittaja voinut viitata itseensä millään tavalla. Joskus tekstissä kuitenkin esiintyy tarpeita, jolloin kirjoittajan on tieteellisistä syistä vedottava omiin ajatuksiinsa. Ennen muinoin tällaisissa tilanteissa käytettiin muotoa "me", jolla viitattiin teknisesti ottaen kirjoittajaan itseensä. Nykyaikana pandemiassa on äärimmäisen yleistä käyttää jatkuvasti tätä tieteellisestä työstä tuttua passiivista "me"-muotoa, joka on sopivan abstrakti ja epämääräinen kertoakseen - ei mitään. Jos kukaan ei määrittele kenestä puhutaan, kun puhutaan meistä niin silloin käytännössä jokaisen kuulijan on automaattisesti lokeroitava itsensä kuulumaan mukaan määritelmään.
Täytyä - sanakirja tunnistaa tämän muodon voimakkaasti ja käytännössä tämän verbin käyttö sulkee pois vaihtoehdot. Täytyä tarkoittaa vaihtoehdottomuuden tilaa, jolloin täytymiselle ei ole mitään vaihtoehtoista todellisuutta. Pidemmällä päättelyketjulla ihmiselämässä on kuitenkin harvoja asioita, jotka hänen oikeasti asian varsinaisesta merkityksessä tehdä. Syöminen ja nukkuminen tulevat tällaisina ainakin mieleen, myös kuoleminen.
Odottaa - suomalaisten suosikkiharrastus on tunnetusti odottaminen, mutta jo verbi odottaa sisältää itsessään odotuksen. Verbi vaatii väistämättä tarkenteita, koska olisi mukava tietää, mitä odotamme. Jos olet kaupan kassalla ja niin ilman tarkkaa määrittelyä suurin osa ihmisistä pystyy päättelemään, että odotat pääsyä kassalle ja sitä kautta pääset jatkamaan matkaasi. Odottaminen on usein tylsää, mutta monesti yhteiskunnassa kuitenkin pakollista. Pandemia-ajan hienoin uutuus on se, että nyt odottamiselle ei enää tarvitse määritellä tarkkaa kohdetta. Ajattelumme vaatii, että odottamisen vastapuolella on toiminta, jota varten odotamme. Tässä ajassa parasta on ehdottomasti odottaminen ilman mitään toimintaa, koska odottaminen on tunnetusti kivaa toimintaa.
Pari - lukusana, joka linkittyy usein päässä kahdeksi, mutta sanan motimuotoisuus pandemia-ajassa on kerta kaikkiaan tuonut sen aivan uudelle tasolle. Pari ei nimittäin ole aivan eksaktisti kaksi vaan se voi olla myös neljä tai kolme. Jokainen suomalainen tuntee jo baarireissultaan legendaariseen "lähdetään parille", jossa sekä itse asia on määrittelemättä, mutta myös lukusana on hyvin joustava. Parille oluelle? Ei välttämättä. Se voi myös tarkoittaa kuutta tai seitsemää kaljaa, lonkeroa, viiniä tai sitten rehellistä viinaa sekaisin kaikilla mausteilla. Harva ymmärtää, kuinka monipuolinen sana on "pari". Viestin pituuden nimissä ei ole syytä syventyä muutamaan, koska sen määrittely on tapahtunut jo korkeimman oikeuden toimesta. Muutama on nimittäin 2 (kaksi) - 99 (yhdeksänkymmentäyhdeksän) - riippuen muista muuttajista.
Viikko - lauseessa on viisi sanaa, mutta ainoastaan yksi niistä on jokseenkin selkeä. Viikko nimittäin tarkoittaa suhteellisen kiinteästi seitsemää päivää ja varsinaista tulkinnan varaa ei löydy. Pandemia-ajassa parhaiten arvonsa säilyttänyt sana on ehdottomasti viikko, koska sen pituutta ei ole yritetty vielä kieliteknisesti määritellä uudestaan. Jotkut asiat todella ovat tässäkin ajassa muuttumattomia!
On selvää, että pandemian hallinta voisi olla jossakin määrin helpompaa globaalisti, jos emme rakastaisi niin paljon abstraktia kieltämme. Kyseessä on globaali ilmiö, joka toistuu lähes kielestä toiseen. Tekstilingvistiikka tai tekstilajitutkimus on yhden määritelmän mukaan pyrkimys kuvailla tekstiä tai kieltä sen autenttisessa puhutussa ympäristössä. Teksti ja kieli eivät elä tyhjiössä vaan niiden tehtävä on kuvata ympärillä olevaa todellisuutta. Kun tulkitsemme tekstiä puhummekin toisinaan tekstin "syvärakenteesta" eli kaikesta siitä, jota ei ole tekstiin kirjoitettu, mutta sen pystyy päättelemään tekstistä. Yksi pandemia-ajan keksintö on myös muuttunut käsitys "odottamisesta", koska verbi sisältää oletuksen siitä, että joko tekstin syvärakenteesta tai jostakin tosiasiallisesta kommunikointiyhteydestä olisi havaittavissa, mitä odotamme. Ihmisen ajattelu on usein kaksijakoista: asiat tapahtuvat päässämme vastapareina - odottamisen vastinpari on toiminta. Jos päädymme odottamaan, silloin meidän pitää myös tietää se hetki, jolloin odottamisen jälkeen alkaa toiminta. Tällaista ei kuitenkaan enää ole tarpeen määritellä, koska yhteiskunta pyörii hienosti ilman toimintaakin.
Päätin, että teen pandemia-ajan graduni tästä aihepiiristä juuri näillä samoilla ohjeilla:
Ennen kuin kirjoitan, odotan pari viikkoa, koska voihan olla, että jotain muuttuu kahden viikon aikana.
Kun olen aloittanut kirjoittamaan, odotan taas pari viikkoa, koska en voi olla ihan varma, kirjoitanko tuon ensimmäisen odotetun kahden viikon jälkeen oikein.
Kun olen odottanut kaksi viikkoa, jotta voin toimia ja jälleen odottanut tuotetun tekstin jälkeen kaksi viikkoa, jos vaikka kirjoitus muuttuisi, niin voin tehdä tulkinnan, etten ole edennyt.
Kun olen tulkinnut, etten ole edennyt, odotan vielä varmuuden vuoksi kaksi viikkoa, koska silloin olen varmasti edennyt, mutta ennen sitä on hyvä odottaa vielä kaksi viikkoa, jotta olen varma siitä, olenko edennyt vai enkö ole edennyt.
Tämähän on helppoa.
Jokohan eräs nimimerkki uskaltaa tulla tunnustamaan taas sen, että kaikki muut olivat oikeassa siinä ettei nämä rajoitukset lopu kahdessa viikossa kuten joku väitti.
Täysin pimeää touhua kun Tays:ssa ei ollut mitään vastaavaa tarvetta neljä vuotta sitten kun influenssan takia potilaita oli pelkästään Tays:ssa lähemmäs kaksisataa.
Rajoitusten pitäisi aina olla erittäin vahvasti perusteltuja kun puututaan perusoikeuksiin kuten elinkeinonvapauteen. Nyt tilanne on se, että rajoituksista vapauttamista pitäisi perustella hyi helvetti miten sairaaksi tämä maa on mennyt näiden vassareiden takia.
Koronauupumus vaivaa myös niitä, jotka tekevät päätöksiä rajoituksista ja huolehtivat, että niitä noudatetaan.
Kouvolan turvallisuuspäällikkö ja kaupungin valmiusryhmän jäsen Johanna Tauriainen kertoo, ettei väsymys ole unohtanut häntäkään.
– Olen tehnyt jo kaksi vuotta työkseni koronaa. Olisi kiva tehdä jotain muutakin.
Vaikka rajoitukset tuntuvatkin kiistanalaisilta, niille on silti tärkeä paikkansa, sanoo Tauriainen.
– Omikronin leviämistä ei voi estää, mutta sitä voi hidastaa. Jos kaikki sairastuvat kerralla, sairaalat kuormittuvat ja kriittisiltä alueilta loppuu työvoima.
yle.fi
Kouvolan turvallisuuspäällikkö ja kaupungin valmiusryhmän jäsen Johanna Tauriainen kertoo, ettei väsymys ole unohtanut häntäkään.
– Olen tehnyt jo kaksi vuotta työkseni koronaa. Olisi kiva tehdä jotain muutakin.
Vaikka rajoitukset tuntuvatkin kiistanalaisilta, niille on silti tärkeä paikkansa, sanoo Tauriainen.
– Omikronin leviämistä ei voi estää, mutta sitä voi hidastaa. Jos kaikki sairastuvat kerralla, sairaalat kuormittuvat ja kriittisiltä alueilta loppuu työvoima.
Rajoittaja ja rajoituksien kohde kertovat uupumuksestaan koronaan – ravintolapäällikkö ohjattiin hakemaan töitä McDonald'sin kassalta
Turhautuminen on jo yleinen reaktio koronaviruksen uusiin käänteisiin ja niiden tuomiin rajoituksiin. Silti vieläkin pitäisi jaksaa sinnitellä.
yle.fi
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy