En ole itse jaksanut niin tarkkaan seurata koronatilannetta tai jatkuvasti muuttuvia rajoituksia/ohjeistuksia enää pariin vuoteen, koska itselläni on muutakin elämää ja pystyn kyllä sopeutumaan tilanteeseen, mutta näin opettajana ihmetyttää hieman julkinen keskustelu varsinkin etäopetukseen liittyen. Etäopetus oli melko raskasta enkä ole missään nimessä sen kannalla, mutta jotenkin lehtiartikkeleista ja ihmisten puheista saa sen kuvan, että valittavana on ollut kolme vaihtoehtoa: "normaali" kouluarki, hybridimalli tai etäopetus. Todellisuushan on se, että nyt korona-aikana "normaali" kouluarki on sitä, että joka ryhmästä puuttuu useita oppilaita, opettajia on poissa ja sijaisia ei saa mistään. Resurssit oli venytetty äärimmilleen jo ennen koronaa, joten nyt kaikki karanteenissa/eristyksissä/sairaana olevat ovat oman onnensa nojassa, ja kohta myös opettajat ovat entistä suuremman burn outin partaalla, kun ylityöt lisääntyvät entisestään ja rajoitukset aiheuttavat ihan käsittämättömän määrän lisää töitä. Etäopetuksen kohdalla on kritisoitu sitä, että se asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan ja oppimistulokset huononevat, mutta jotenkin tuppaa unohtumaan se, että pahimmillaan tämän hetken lähiopetuksessa eriarvoisuus on edellämainituista syistä vielä suurempaa ja niillä, jotka sattuvat koronan tai karanteenin saamaan, myös oppimistulokset sitten tietyltä hetkeltä aivan olemattomia. En siis itse missään nimessä toivo, että jouduttaisiin menemään etäopetukseen, mutta jotenkin julkista keskustelua seuratessa on alkanut tuntua siltä, että vasta nyt korona-aikana on tajuttu päiväkotien ja koulujen arvo lasten ja nuorten "päivähoitopaikkana" ja kasvatuskeskuksena, ja nuo tasa-arvo- ja oppimistuloskysymykset ovat ihan toissijaisia, puhumattakaan sitten kyseisten laitosten työntekijöistä.
Noh, helppoja ratkaisuja tähän tilanteeseen ei tietenkään ole. Tuntuu vähän siltä, että jopa terveysalan ammattilaiset ovat usein keskenään eri mieltä siitä, miten pitäisi toimia. Siihen nähden aika paljon kuraa on kaadettu hallituksen päälle, joka joutuu taiteilemaan eri mielipiteiden ja lakiviidakon läpi kieli keskellä suuta. Osa ratkaisuista on tietenkin ollut huonoja, mutta itse olen vielä kokonaiskuvaan ihan tyytyväinen. Pelottaa ajatellakin sitä vaihtoehtoa, että vallassa olisi ollut vielä edellinen hallitus, joka vähemmän akuuteissa, vähemmän nopeasti muuttuvissa ja vähemmän kriittisissä tilanteissa onnistui mm. keskeyttämään autokaupan sekä tukien maksun koko maassa ja melkein halvaannutti koko Suomen lentoliikenteen, koska omien sanojen mukaan "tehtiin tällainen laki ja katsotaan miten se toimii". Tuolla asenteella oltaisiin nyt korona-aikana räiskitty menemään ihan mitä sattuu.