Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi valtioneuvostolle antamassaan tuoreessa lausunnossa, että sisärajavalvontaa ei nykyisessä tilanteessa voida enää perustella kansanterveydellisin syin.
Syynä on THL:n mukaan matkustajien vähäinen määrä, joilla on laitoksen mukaan ”lähes olematon merkitys” epidemian kehittymiselle Suomessa.
Rajoilla suoritettavien terveysturvallisuustoimenpiteiden vaikuttavuus on THL:n mukaan heikko ja se sitoo testaus- ja tartunnanjäljityshenkilökuntaa ja muuta kapasiteettia.
THL:n arvion mukaan myöskään hybridistrategian testaa-eristä-jäljitä-hoida -malli ei enää suuressa osassa maata pysty hidastamaan tartuntojen leviämistä.
Testaa-eristä-jäljitä-hoida -malli tulisikin THL:n mukaan korvata lääketieteellisin perustein tehtävillä testeillä, väestön ohjaamisella omaehtoiseen eristäytymiseen heti oireiden ilmaantuessa sekä altistuneiden perheenjäsenten ulkopuolisten kontaktien mahdollisimman kattavalla välttämisellä, kunnes sairastumisen riski väistyy.
Rokotteen kolmosannoskaan ei näyttäisi THL:n mukaan oleellisesti vähentävän tartuntojen ilmaantuvuutta.
– Rokotetehon alhaisuus omikrontartuntaa vastaan tarkoittaa, että rokotetut ovat muutamien viikkojen kuluttua rokottamisesta suunnilleen yhtä alttiita omikrontartunnalle kuin rokottamattomatkin, eikä rokottamalla juurikaan voida vaikuttaa omikronin kohdalla tartuntojen leviämiseen väestötasolla, THL toteaa lausunnossaan.
THL ottaa myös kantaa rajoitustoimiin. Sen mukaan äärimmäisin rajoitustoimin viruskiertoa voidaan saada vähennettyä, mutta sulkutoimet todennäköisesti pitkittäisivät tilannetta nostaen samalla vakavien tautitapausten riskiä laskevan rokotevasteen myötä myöhemmässä vaiheessa.
THL:n mukaan etenkin suurimman riskin tapahtumia on edelleen tarpeellista rajoittaa ainakin siihen asti että COVID-19 sairaalakuormitus lähtee selkeään laskuun.
Tartuntojen leviämisen hidastaminen merkittävästi vaatisi THL:n mukaan kuitenkin erittäin voimakasta väestötason kontaktien määrän rajoittamista, sillä omikron tarttuu helposti ja nopeasti. Laitos ei kuitenkaan kannata äärimmäisiä rajoitustoimia.
Vaihtoehtona laajoille rajoitustoimille THL ehdottaakin, että ihmisiä, joiden sairaalahoitoon joutumisen riski on pienempi, tulisi kehottaa omaehtoiseen eristäytymiseen ja kontaktien välttämiseen siihen saakka, kunnes he ovat saaneet rokotussuojansa parannetuksi.
Syynä on THL:n mukaan matkustajien vähäinen määrä, joilla on laitoksen mukaan ”lähes olematon merkitys” epidemian kehittymiselle Suomessa.
Rajoilla suoritettavien terveysturvallisuustoimenpiteiden vaikuttavuus on THL:n mukaan heikko ja se sitoo testaus- ja tartunnanjäljityshenkilökuntaa ja muuta kapasiteettia.
THL:n arvion mukaan myöskään hybridistrategian testaa-eristä-jäljitä-hoida -malli ei enää suuressa osassa maata pysty hidastamaan tartuntojen leviämistä.
Testaa-eristä-jäljitä-hoida -malli tulisikin THL:n mukaan korvata lääketieteellisin perustein tehtävillä testeillä, väestön ohjaamisella omaehtoiseen eristäytymiseen heti oireiden ilmaantuessa sekä altistuneiden perheenjäsenten ulkopuolisten kontaktien mahdollisimman kattavalla välttämisellä, kunnes sairastumisen riski väistyy.
Rokotteen kolmosannoskaan ei näyttäisi THL:n mukaan oleellisesti vähentävän tartuntojen ilmaantuvuutta.
– Rokotetehon alhaisuus omikrontartuntaa vastaan tarkoittaa, että rokotetut ovat muutamien viikkojen kuluttua rokottamisesta suunnilleen yhtä alttiita omikrontartunnalle kuin rokottamattomatkin, eikä rokottamalla juurikaan voida vaikuttaa omikronin kohdalla tartuntojen leviämiseen väestötasolla, THL toteaa lausunnossaan.
THL ottaa myös kantaa rajoitustoimiin. Sen mukaan äärimmäisin rajoitustoimin viruskiertoa voidaan saada vähennettyä, mutta sulkutoimet todennäköisesti pitkittäisivät tilannetta nostaen samalla vakavien tautitapausten riskiä laskevan rokotevasteen myötä myöhemmässä vaiheessa.
THL:n mukaan etenkin suurimman riskin tapahtumia on edelleen tarpeellista rajoittaa ainakin siihen asti että COVID-19 sairaalakuormitus lähtee selkeään laskuun.
Tartuntojen leviämisen hidastaminen merkittävästi vaatisi THL:n mukaan kuitenkin erittäin voimakasta väestötason kontaktien määrän rajoittamista, sillä omikron tarttuu helposti ja nopeasti. Laitos ei kuitenkaan kannata äärimmäisiä rajoitustoimia.
Vaihtoehtona laajoille rajoitustoimille THL ehdottaakin, että ihmisiä, joiden sairaalahoitoon joutumisen riski on pienempi, tulisi kehottaa omaehtoiseen eristäytymiseen ja kontaktien välttämiseen siihen saakka, kunnes he ovat saaneet rokotussuojansa parannetuksi.
THL: Koronaepidemiassa tapahtui oleellinen muutos – sisärajavalvonta ei enää perusteltua, testaa-eristä-jäljitä-hoida -malli remonttiin
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi, että rokotteen kolmosannos ei näyttäisi oleellisesti vähentävän tartuntojen ilmaantuvuutta: ”Ei ole omikrontartuntojen leviämisen kannalta juurikaan merkitystä”
www.is.fi
Viimeksi muokattu: