Mainos

Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?

  • 9 175 538
  • 81 180

Via Dolorosa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tämä tilannehan on perua siitä, että ravintoloita ei nykyisen lain mukaan voida sulkea kokonaan, kun taas urheilupaikat voidaan. Eikä vaalien järjestämisen takana ole mitään salaliittoa, vaan se tosiasia, että niiden siirtäminen siirtäisi koko projektia vuodella. Toki aina voi kysyä, että mitä sitten, mutta päätös siirrolle ei ole varmasti helppo em. seikka huomioon ottaen.
Ei ainakaan minulla ole mitään vaalien järjestämisestä vastaan, mutta samalla pitäisi urheilukatsomot avata yleisölle, koska molemmat ovat linjattu yhtä vaaralliseksi, tai tässä tapauksessa vaarattomaksi koronan osalta.

Se, että toteat vaalien siirtämisen vievän koko projektia vuoden eteenpäin, kuullostaa vähän epäreilulta alalle, jota on valmiiksi kuritettu eniten koko pandemian aikana ja jonka tulevaisuus ja toimeentulo on täysin riippuvainen yleisötuloista. Kerrotaanko näille tahoille sitten nyt, kun sitä rahaa pitäisi saada, että aina tulee ensi vuonna uusi kausi, te ette voi järjestää teidän juttua, mutta me voimme järjestää meidän juttumme.

Se ei yksinkertaisesti ole linjassa päätösten kanssa.
 
K

kiwipilot

Erinomaista pohdintaa nimim. @peterra , itsekin näen asian juuri noin. Meillä on nyt tässä tauti joka on virukselle ominaisen mutatoitumisen sekä 2020-luvun lääketieteen ansiosta muuttunut käytännössä nuhaksi. Toki joillekin - kuten niin monen muunkin sairauden kohdalla - tauti voi olla vakava. Näin tapahtuu influenssien sekä vaikkapa rs-viruksen kohdalla. Jopa norovirus voi olla kohtalokas väärälle ihmiselle. Näihin tauteihin ja pystymme suhtautumaan hyvinkin välinpitämättömästi, välillä liiankin kanssa. Koronaviruksen kohdalla tilanne on eri: pelko ja hysteria jatkuu edelleen eikä sitä auta hallituksen poukkoilu sekä vastuuministerin lähes hysteerinen pelonlietsonta sekä valehtelu.

Omassa työssäni korona näkyy kahdella tavalla: käymme arvioimassa koronapotilaiden kuntoa lääkärien pyynnöstä ihmisten kodeissa (voidaan kysyä onko tämä millään lailla ENSIhoidon tehtävä? Mielestäni ei). Jälkimmäinen on sitä turhaakin turhempaa: kuoliaaksi koronalla pelotellut ihmiset soittavat hätäkeskukseen pienenkin flunssan takia koska pelkäävät sairastavansa covid-19 -tautia. Valitettavasti Häken päässä puheluun vastaava vastuuta pakoileva virkamies ohjaa sitten ambulanssin kohteeseen jolloin jonkun oikeasti apua tarvitsevan avunsaanti hidastuu.

Sairaalamme päässä tilanne on ollut rauhallinen koko kahden vuoden ajan: osastohoidossa on ollut maksimissaan viisi potilasta kerrallaan, teholla yksittäisiä tapauksia hyvin harvakseltaan. Esim. talven 2016 influenssahelvettiin ei voi edes verrata. Ainoa asia mikä taloa kuormittaa on testaus, jäljitys sekä karanteenien asettaminen. Ei sairaiden potilaiden hoito.

Edit. Media voisi nyt tehdä miehen työn ja lopettaa dramaattisten uutiskuvien käytön. Joku tyvekkiin pukeutunut näytteenottaja ei nyt yksinkertaisesti enää kuulu koronakuvastoon kuin ehkä ministeri Kiurun pään sisällä. Aivan turhaa klikkien kalastelua ihmisten pelon kustannuksella.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU

Oadie

Jäsen
ketjua lukemalla on voinut päätellä pian kahden vuoden ajan, että rajoituksista koituu enemmän haittaa kuin hyötyä.
Jos pystyt mm. osoittamaan seuraavissa rajoituksissa hyödyt haittoja suuremmiksi niin uskon kantaasi:
- lasten harrastusten sulkeminen
- kuntosalien sulkeminen
- uimahallien sulkeminen
- tennis/padel/yms. sulkeminen
- jääkiekkokatsomo istumapaikoin (koronapassi, maskit)
- oireettomien lasten kotitestaus
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
@Walrus21 paljon asiaa tuossa. Tosin sen verran kyllä haluan ojentaa sinua, että täällä ei kyllä pääsääntöisesti naureskeltu norjalaisille ja tanskalaisille n. 1,5 kk takaperin vaan johdonmukaisesti ihmeteltiin paikallisten tautiviranomaisten laskelmia tartuntamääristä. Norja julkaisi, että tartuntoja tulee jopa 100 000 päivässä ja tuo taso jäikin tuhnuksi. Tanskalaiset julkaisivat oman arvionsa, että tartunnan lävistävät väestön kuukaudessa ja sielläkin päästään noihin tartuntamäärin. Jos tilannetta katsoo nyt niin sama johtopäätös kuin aiemminkin: ei ole realismia. Korkeita tartuntamääriä - kyllä - seuraukset eivät lainkaan sitä, mitä peloteltu. Näin jokaisessa maassa.
Jos laaditaan skenaarioita, niiden ääripäät harvoin toteutuvat. Minä kuitenkin viittasin etupäässä siihen, että samankaltaisia toimia tehdään käytännössä kaikkialla. Tällöin, jos asettuu kaikkia niitä vastaan, olettaa tietävänsä asian maallikkona paremmin kuin lukuisat kansainväliset asiantuntijat.

Kannattaa huomioida keskustelussa, että jokainen maa on vuorollaan yrittänyt mahdotonta
Mitä tämä "mahdoton" tarkoittaa? Taudin tukahduttaminen?

Nykyisten toimien tavoite ei ole taudin poistaminen keskuudestamme, vaan seurauksiin sopeutuminen ja niiden hallinta. Tämän voi päätellä jo siitä, että lokakuusta alkaen Suomessa ei ollut juuri lainkaan rajoituksia, vaikka tartuntoja oli koko ajan.

Jokainen haluaa omalta osaltaan yksinkertaisen ratkaisun monimutkaiseen ongelmaan, mutta jossakin vaiheessa kaikkien maiden on tehtävä samanlainen päätös. Koronaviruksen kanssa on alettava elää - ihan samalla tavalla kuin elämme influenssakautemme kanssa.
Väite antaa olettaa, että on vain kaksi ratkaisumallia: rajoitukset tai avoin yhteiskunta, jossa ei välitetä viruksen olemassaolosta. Realistisempaa on, että muuttuviin tilanteisiin reagoidaan aina kulloisenkin tilannearvion perusteella. Eli käytännössä siis asetetaan rajoitteita, jos tilanne näyttää huolestuttavalta.

Yhteiskunta muuttuu kyllä nopeasti, mutta ihmiset eivät vielä muutu niin nopeasti. Jos ihmisen perusluonne on sosiaalisuus niin sen ymmärtäminen ei ole mitään rakettitiedettä. Se on erittäin pieni vähemmistö ihmisistä, jotka ovat valmiita uhraamaan sosiaalisen kanssakäymisen vaihdossa turvallisuuteen. Tämä on globaali fakta.
Sittenhän hallitus toisensa perään kaatuisi, ja tilalle tulisi uusia hallituksia, jotka kannattaisivat täysin avointa yhteiskuntaa. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut juuri missään. Mistä arvioit tämän johtuvan?

Kansakunnat yksi kerrallaan kyllä huomaavat, että rajoituksin ei saada epidemiaa kuriin. Koulutetut, järkevät ihmiset myös ymmärtävät, ettei tällainen tilanne ole kroonisesti mahdollinen.
Milloin tämä tapahtuu? Pian on kulunut kaksi vuotta, mutta käytännössä edelleen mennään turvallisuus edellä.

Olen silti ylpeä itsestäni: olen vastustanut jokaista rajoitusta johdonmukaisesti vuodesta 2020 ja olen esittänyt huomattavan osan kaikista toistuvista pointeistani kymmeniä kertoja. Minä uskon empiriaan ja näyttöön: näyttö on yksiselitteinen - et pysty tukahduttamaan koronavirusta etkä juurikaan hillitsemään sen vaikutusta.
Mihin tämä perustuu? Ruotsissa kuoli moninkertainen määrä ihmisiä verrattuna Suomeen vuonna 2020. Ruotsi ei kuitenkaan ole sen enempää kuivilla kuin Suomikaan vuonna 2022. Virus mutatoituu, ja sen voi sairastaa uudestaan ja uudestaan.

Minusta tuollaisten laumasuojaskenaarioiden esittäjät ovat empiirisesti tarkasteltuna olleet väärässä.

Mitä enemmän siihen energiaa tuhlaat ja yrität tätä hillitä, sitä suurempi aalto odottaa sitä, että päästät irti.
Jokainen tulee kyllä liki varmasti taudin sairastamaan. Toinen asia on sitten se, tapahtuuko se kahdesti vai kolmesti rokotettuna, ja tapahtuvatko sairastamiset samanaikaisesti vai ajan kuluessa.

Yhteiskunnan sulkeminen ei ole koskaan ennen ollut välttämätöntä ja ihmisen historia kattaa jo aika pitkän tovin. Tämä on nykyaikainen kriisi, joka osoittaa meidän nykyisen järjestelmän heikkoudet.
Lähinnä se osoittaa sen, miten paljon yhteiskunta on kehittynyt: länsimaisessa valtiossa ihmishenkeä pidetään niin arvokkaana, että sitä ollaan valmis suojelemaan poliittisin toimin. Vertauskohtia voi hakea ei-niin-demokraattisista maista, kuten Venäjältä, jossa fokus menee tilastojen pimittämiseen ja seurausten vähättelyyn.

Yhteiskunnan täytyy - kuten sotatilanteessa konsanaan - hyväksyä joitakin tappioita. Se, missä vaiheessa me uskomme, ettei koronavirusta voi poistaa kierrosta, vielä taistellaan vastaan.
En tiedä, mistä olet keksinyt tuon "pois kierrosta"-logiikan, kun käytännössä missään ei sellaista oleteta. Perusoletus on, että taudista tulee aikanaan influenssan kaltainen riesa, jonka kanssa eletään ja jota vastaan taistellaan kausirokotuksin.
 

Huono pakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä
Kyllä tätä sirkusta seuratessa on kyllä todella luottavainen olo. Vasen käsi ei tiedä, mitä oikea puuhaa ja sitten pää puhuu vielä kolmatta versiota.

Kannattaisiko ihan oikeasti tehdä yhteistyötä vai onko nyt persoonat kasvaneet liian suuriksi ja pitää käydä sooloilemaan ihan omia kuvioita?

Kyllä tämän sekoilun pitää alkaa jo näkymään mm. demareiden kannatuksessa.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Tai keväällä 2022. Jos ei nyt pelkoa, kun suurin osa ihmisistä osaa jo suhtautua tähän varianttiin sellaisena kuin se on, eli lievänä, mutta valtaisa epävarmuus on sitten toinen juttu ja olisi hienoa, jos päästäisiinkin tulevaisuudessa sellaiseen tilanteeseen, että jos jossain alueellisesti ryöpsähtää, niin tiedetään keinot, osataan arvioida laajuus ja pituus ja yhteiskunnan eri toimijat tietävät jo lähdössä, että ei vaikuta heidän tekemisiinsä, tai vaikuttaa, mutta näin paljon. (Huom! Siinä mitassa kuin se on mahdollista olemassaolevan tiedon valossa.)
Minustakin olisi hienoa, jos tuollainen informaatio olisi jostain saatavissaa. Näin ei kuitenkaan ole, koska tiede ei anna varmoja vastauksia päivissä tai viikoissa, vaan monia toimia joudutaan punnitsemaan epävarmuuden vallitessa ja tutkimustulosten ollessa osin ristiriitaisia. Silloin vedetään yleensä varman päälle.

Tilannetta tammikuussa 2022 ei voida arvioida kattavasti lokakuun 2021 tiedoilla. Harmi kyllä. Minusta kannattaisi hyväksyä se tosiasia, että viruksen leviäminen ja sen seuraukset eivät ole aina jonkun vika. Se, että lokakuussa luvattiin jotain, on jo vanhentunutta tietoa uuden variantin ilmestyessä.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
@Walrus21 paljon asiaa tuossa. Tosin sen verran kyllä haluan ojentaa sinua, että täällä ei kyllä pääsääntöisesti naureskeltu norjalaisille ja tanskalaisille n. 1,5 kk takaperin vaan johdonmukaisesti ihmeteltiin paikallisten tautiviranomaisten laskelmia tartuntamääristä. Norja julkaisi, että tartuntoja tulee jopa 100 000 päivässä ja tuo taso jäikin tuhnuksi. Tanskalaiset julkaisivat oman arvionsa, että tartunnan lävistävät väestön kuukaudessa ja sielläkin päästään noihin tartuntamäärin. Jos tilannetta katsoo nyt niin sama johtopäätös kuin aiemminkin: ei ole realismia. Korkeita tartuntamääriä - kyllä - seuraukset eivät lainkaan sitä, mitä peloteltu. Näin jokaisessa maassa.

Toistan edelleen myös sen, mitä olen toitottanut aikaisemminkin, että tämä ei ole yhteiskuntien sulkemiskilpailu. Tappara.co:n puolelta löytyy loistava faktapohjainen käyttäjä nimimerkillä "iceman", joka on tuolla foorumilla jakanut laajasti tutkimustietoa koko epidemian ajan. Hänen kanssaan olen ottanut toistuvasti yhteen tässä koko pandemian ajan, koska faktatiedoista huolimatta, hän usein tahtomattaan päätyy siteeraamaan "juuri sopivia lähteitä." Kannattaa huomioida keskustelussa, että jokainen maa on vuorollaan yrittänyt mahdotonta - Yhdysvalloissa on ollut koko ajan liberaalia suhteessa muihin ja se on maksanut yhteiskunnalle - ja siellä paikallinen hallinto saa ihan yhtä varmasti rapaa kuin täälläkin.

Jokainen haluaa omalta osaltaan yksinkertaisen ratkaisun monimutkaiseen ongelmaan, mutta jossakin vaiheessa kaikkien maiden on tehtävä samanlainen päätös. Koronaviruksen kanssa on alettava elää - ihan samalla tavalla kuin elämme influenssakautemme kanssa. Yhteiskunta muuttuu kyllä nopeasti, mutta ihmiset eivät vielä muutu niin nopeasti. Jos ihmisen perusluonne on sosiaalisuus niin sen ymmärtäminen ei ole mitään rakettitiedettä. Se on erittäin pieni vähemmistö ihmisistä, jotka ovat valmiita uhraamaan sosiaalisen kanssakäymisen vaihdossa turvallisuuteen. Tämä on globaali fakta. Yhtä paljon kuin kehutaan Yhdysvaltoja tai kritisoidaan Saksaa niin voit olla varma, että paikalliset eivät ole yhtään sen vähemmän erimielisiä tästä kaikesta. Olin juuri kuukauden Saksassa joulutorilla ja voit olla varma, että tällaiset meikäläisen mielipiteet eivät ole Saksassa vähemmistö.

Kansakunnat yksi kerrallaan kyllä huomaavat, että rajoituksin ei saada epidemiaa kuriin. Koulutetut, järkevät ihmiset myös ymmärtävät, ettei tällainen tilanne ole kroonisesti mahdollinen. Kyllä - jokainen politiikko toivoo yhtä paljon kuin minä, ettei mitään tarvitse rajoittaa, mutta he kuitenkin joutuvat nuo päätökset tekemään. Tässä on kaksi vuotta osoitettu sormella ihmisiä, jotka ovat enemmän ja vähemmän vastustaneet rajoituksia. Minuakin on sanottu tässä kahden vuoden aikana lukuisia kertoja idiootiksi ja en ymmärrä tästä kaikesta yhtään mitään. Olen silti ylpeä itsestäni: olen vastustanut jokaista rajoitusta johdonmukaisesti vuodesta 2020 ja olen esittänyt huomattavan osan kaikista toistuvista pointeistani kymmeniä kertoja. Minä uskon empiriaan ja näyttöön: näyttö on yksiselitteinen - et pysty tukahduttamaan koronavirusta etkä juurikaan hillitsemään sen vaikutusta. Mitä enemmän siihen energiaa tuhlaat ja yrität tätä hillitä, sitä suurempi aalto odottaa sitä, että päästät irti. Yhteiskunnan sulkeminen ei ole koskaan ennen ollut välttämätöntä ja ihmisen historia kattaa jo aika pitkän tovin. Tämä on nykyaikainen kriisi, joka osoittaa meidän nykyisen järjestelmän heikkoudet.

Yhteiskunnan täytyy - kuten sotatilanteessa konsanaan - hyväksyä joitakin tappioita. Se, missä vaiheessa me uskomme, ettei koronavirusta voi poistaa kierrosta, vielä taistellaan vastaan.

Tuossa rajoittamisessakin toivoisin kompromisseja enemmän. Esimerkiksi on täysin ymmärrettävää, että ryhmäliikunnat on tauolla, mutta miksi harrastuksissa rajoitetaan noin voimakkaasti esim. kuntosaleja ja uimahalleja, jotka ihan hyvin voisi koronapassein ja kävijärajoituksin (samanaikaisesti siellä oleva ihmismäärä siis) mahdollistaa yksilöliikunta ja olla avoinna.

Ymmärrän hyvinkin myös ravintolarajoitukset. Mutta olisiko siinäkin joku järkevämpi juttu olemassa, kun tuo nykyinen 18/20 kiinnipistämiset. Sinnekin passilla ja vaikka kaikki auki 20 asti ja asiakasrajoitukset, niin ehkä estetään lomautukset, mahdolliset konkurssit ja alalta poistumiset, mutta kuitenkin se vilkkain iltaelämä varsinkin viikonloppuisin olisi tauolla. Silloinhan sitä jengiä eniten on ja paikat olisi täynnä. Todennäköisesti toimisi ihan yhtä hyvin ja tehokkaasti kun nykyisetkin rajoitukset.
 
Viimeksi muokattu:

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
Bile-Einari?

Eiköhän sieltä se Aki Lindén ole jonossa

Jospa ne valitsisi henkilön, joka ei ole kansanedustaja: Kirsi Varhila (Edit. on muuten kanssa porilainen, kuten Krista Kiurukin).
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Nyt kun minulla näköjään on aikaa oikein kirjoitella liikaa niin laitetaan nyt vielä hieman tästä yhteiskuntien sulkemiskilpailusta lisätietoa tähän. Haluan kuitenkin vielä nostaa erikseen, että kannattaa käydä lukemassa ajatuksella käyttäjän @BOL viesti:


Kävin joskus vuosia sitten yliopistolla varsin mielenkiintoisen kurssin kauppatieteissä - sen nimi oli vakuutustiede. Vakuutustiede on hienoa, mutta se ei ole nyt kovin iso asia tähän keskusteluun. Vakuuttamisen keskiössä on aina riski. Puhutaanpa hieman koronaviruksen hoidosta ja siihen liittyvistä yhteiskunnallisista riskeistä. Riskejähän tunnetusti voi käsitellä useammalla eri tavalla:

Riskin poistaminen
Aina kun on suinkin mahdollista, koko riski kannattaa pyrkiä eliminoimaan. Riski kannattaa ymmärtää arjessa hyvin laajasti, koska ihmisellä on monenlaisia riskejä läpi elämänsä - koulu, työ, toimeentulo, talous, henkilökohtaiset kriisit, tragediat, työttömyys, menetykset jne. jne. Lista on oikeasti aika pitkä ja kaikkeen ihmisen toimintaan liittyy kiinteästi riskejä. Jotkut riskit voimme poistaa helposti - kannattaa kuitenkin huomata, että riskejä on todella vaikea poistaa kokonaan. Esimerkiksi paras tapa poistaa riski auton hajoamisesta on jättää auto hankkimatta.

Riskin pienentäminen
Huomattavasti helpompaa kuin poistaa riskejä on minimoida niitä. Tämä on jopa maalaisjärjellä erittäin helppoa: minä tarvitsen autoa ja on olemassa riski siihen, että autoni hajoaa. Joten otan autolleni vakuutuksen sekä opettelen huoltamaan autoa jo etukäteen, jolloin riski auton hajoamiseen pienenee. Tutustun myös valikoimaan ennen valintaani, jolloin riski pienenee auton hajoamiselle sen suhteen, että olen valinnut huonon merkin. Riskejä voidaan pienentää todella monella eri tavalla, mutta aika harva lähtee auton tarpeessaan ajatuksesta, etten sitä nyt osta, kun tuo riski hajoamisesta on niin ilmeinen.

Riskin hajauttaminen
En tarvitse omaa autoa vaan tarvitsen auton käyttööni, joten ostan kolmen veljeni kanssa yhteisen auton ja sovimme auton käytöstä. Nyt hajoamisen riski ja kustannukset hajautuvat, joten minulla ei ole kovin suurta henkilökohtaista riskiä. Toki samalla, kun riski hajautuu niin päätäntävalta ja vastuu käytöstä on laajempaa, joten itse asiassa auton hajoamisen riski kasvaa pikku hiljaa. Jos käytän itse harvoin autoa ja tunnen omat tapani, hajauttaminen saattaa jopa kasvattaa riskiä.

Tämä riittänee riskeistä. Olemme joka tapauksessa jatkuvasti koko elämämme ajan tekemisissä erilaisten henkilökohtaisten ja yhteiskunnallisten riskien kanssa. Jostain syystä koronavirus on kuitenkin niin poikkeuksellinen, että riskiarviot eivät enää noudata mitään vakuutustieteen perusoppia. Koronaviruksen torjunnassa on jatkuvasti pyritty poistamaan riski kokonaan laihoin tuloksin. Sen sijaan riskin pienentäminen ei ole nauttinut juuri missään kansakunnassa kovin suurta luottamusta. Riskin poistaminen koronaviruksen osalta tarkoittaa karkeasti sitä, että toimintoa ei ole. Muutos Suomessa tapahtui syksyllä 2020, kun yhtäkkiä meillä haluttiin lähteä yhden kohderyhmän suosituksesta voimakkaaseen tukahduttamiseen. Tämä tarkoitti sitä, ettei ollut minkäänlaista mielenkiintoa pienentää riskiä vaan koko koronariski poistettiin - no miten se riski poistetaan? Ainoa tapa poistaa koronavirusriski on estää ihmisten kohtaaminen.

Riskien minimoimiseen sen sijaan löytyy jo nyt ihan valtava keinovalikoima, jota käytetään jo, mutta jostain syystä se ei kuitenkaan tunnu nauttivan kansakunnan poliittista luottamusta. Aloitetaan näistä koronariskiä merkittävästi pienentävistä toiminnoista:

1) rokotukset. Ota rokotukset niin kaikki riskit pienentyvät merkittävästi. Nykyhetkellä Suomessa n. 77 % koko kansasta on pienentänyt henkilökohtaista koronariskiään merkittävästi ottamalla rokotuksen tai kaksi. Tämä on kaikista paras tapa pienentää kaikkia muitakin riskejä - myös johdannaisia riskejä.
2) käytetään isoissa tapahtumissa maskeja (FFP2). Tämän edut ovat kiistattomat, koska hyvin istuva FFP2-maski vähentää henkilökohtaista riskiä merkittävästi.
3) satsataan terveydenhuoltoon ja varmistetaan, että terveydenhuolto on kestävällä pohjalla vastaamaan kriisiin.

Näillä toimenpiteillä riski saadaan olemattoman pieneksi kokonaisuutena yhteiskunnan kannalta, mutta tärkeintä on se, että näitä noudattamalla voimme pienellä riskillä pitää ravintolat, kulttuurin ja myös koululaitoksen ja työpaikat pyörimässä. Yhteiskunnan pyörittämisessä nämä ovat pieni ja halpa tapa pitää kaikista huolta. Riskiperusteinen malli sopii oikeastaan kaikkiin muihin paitsi aivan pieniin lapsiin, koska lasten suojeleminen flunssalta (huom. tutkimusnäyttö) ei ole perusteltua. Näitä riskejä ei tarvitse poistaa, pienentää eikä muutenkaan ajaa yhtään mihinkään.

Tästä huolimatta jatkuvasti tartumme järkevien toimenpiteiden sijaan tuohon riskien poistamiseen, joka on paitsi mahdotonta - tämän lisäksi se on tehotonta, kallista ja ennen kaikkea hyödytöntä. Kansalle pitää MIELESTÄNI nyt laajasti viestiä joka taholta, että riskiä on yhteiskunnan toimesta pienennetty niin paljon kuin se on inhimillisessä mielessä mahdollista. Tämän pienemmäksi riski ei tule huomenna, ylihuomenna, ensi vuonna eikä sitäkään seuraavana. Kerta toisensa jälkeen kuitenkin jokainen päätös aluehallintoviranomaisilta, hallitukselta jne. on käytännössä yksi päätös lisää pyrkimykseen riskien poistamiseen. Kun tiedämme varmuudella, että riskiä ei voida mihinkään inhimilliseen hintaan poistaa niin miksi sitä pitää kerta toisensa jälkeen vastoin kaikkia järkeviä suosituksia yrittää?

Riskeistä tullaan tähän jarrutteluun, jota on epidemian torjunnassa harrastettu tässä jo tovi. Jarruttelu on hyväksyttävää, jos sillä ostetaan aikaa johonkin oikeasti hyvään ja jaloon tarkoitukseen. Me jääkiekon ystävät hyväksymme, että pelataan vaikka kaksi kuukautta tyhjille katsomoille, jos tällä voitetulla ajalla sitten oikeasti tehdään jotain. JA tämän jälkeen alkaa hiljaisuus - hiljaisuus, joka kaikuu koko Suomen läpi - mitä meinaatte tälle voitetulla ajalla tehdä?

Jarrutuksesta ei ole hyötyä, jos voitettua aikaa ei käytetä yhtään mihinkään. Meillä on perinne jo, että lyödäänpäs tämmöset rajoitukset "pariksi viikoksi" ja sitten laitetaan jalat pöydälle ja odotellaan, josko tapahtuisi jotain ihmeellistä. Mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut, vaikka jalat on ollut pöydällä kohta kaksi vuotta. Jos aikaa on johonkin tarkoitukseen voitettava niin vähintä, mitä PITÄÄ VASTINEEKSI jokaisen kansalaisen saada on se, että kerrotaan, mihinkä tuo voitettu aika on käytetty. Rajoitukset päälle, rajoitukset pois. Sitten ollaan hiljaa. Kertokaa nyt viimein, mihin sitä aikaa tarvitaan ja miten meinaatte sen käyttää, ettei tulevaisuudessa tarvi taas tätä samaa leikkiä leikkiä? Mua kyllästyttää.
 

Via Dolorosa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tilannetta tammikuussa 2022 ei voida arvioida kattavasti lokakuun 2021 tiedoilla. Harmi kyllä. Minusta kannattaisi hyväksyä se tosiasia, että viruksen leviäminen ja sen seuraukset eivät ole aina jonkun vika.
Miksi maaliskuussa 2021 Kunnallisvaalit piti siirtää kesäkuulle, mutta tammikuussa 2022 Aluevaalit voidaan järjestää normaalisti, vaikka tartuntoja on lähes kymmenkertaisesti enemmän ja variantti paljon tarttuvampi?

Miksi urheilukatsomot ovat samaan aikaan kiinni, vaikka tilaisuus on luokiteltu saman tason uhaksi kuin äänestäminen?
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Minustakin olisi hienoa, jos tuollainen informaatio olisi jostain saatavissaa. Näin ei kuitenkaan ole, koska tiede ei anna varmoja vastauksia päivissä tai viikoissa, vaan monia toimia joudutaan punnitsemaan epävarmuuden vallitessa ja tutkimustulosten ollessa osin ristiriitaisia. Silloin vedetään yleensä varman päälle.

Tilannetta tammikuussa 2022 ei voida arvioida kattavasti lokakuun 2021 tiedoilla. Harmi kyllä. Minusta kannattaisi hyväksyä se tosiasia, että viruksen leviäminen ja sen seuraukset eivät ole aina jonkun vika. Se, että lokakuussa luvattiin jotain, on jo vanhentunutta tietoa uuden variantin ilmestyessä.
Niin eli käytännössä tämä tilanne ei tule muuttumaan, koska jossain sitä viruskuormaa aina on ja ainoa, mikä tiedetään varmaksi on, että se aiheuttaa vaaratekijän terveydenhuollon kantokyvylle. Mutta se ei kuitenkaan ole sellaista tietoa, että sen pohjalta voitaisiin esimerkiksi parantaa sitä TH:n toimintavalmiutta, vaikka tätä on takana jo kolmatta talvea. Mieluummin sitten vedetään mahdollisimman isosti ja varman päälle ja siinä katsantokannassa ei paina sen enempää räkäindeksit kuin eri toimialojen oma data siitä, että kuinka virusturvallisia heidän omat palvelunsa ovat. Eli epävarmuus jatkuu ja viruksen siedolle päivittäisissa toiminnoissa ei anneta yhtään painoarvoa, eikä oikeastaan sillekään, että muuttuuko virus kuinka paljon lievemmäksi.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Jos laaditaan skenaarioita, niiden ääripäät harvoin toteutuvat. Minä kuitenkin viittasin etupäässä siihen, että samankaltaisia toimia tehdään käytännössä kaikkialla. Tällöin, jos asettuu kaikkia niitä vastaan, olettaa tietävänsä asian maallikkona paremmin kuin lukuisat kansainväliset asiantuntijat.

Tässä ketjussa viitattu lukuisaan otteeseen, että näiden skenaarioiden tekeminen ja julkaiseminen ovat kaksi eri asiaa. Voit vastata itse kysymykseesi siitä, miksi jokaisen maan terveysviranomaiset vuorotellen julkaisevat ainoastaan pahimman skenaarion mukaiset luvut. Toki mediallakin on tässä osuutensa, mutta eiköhän tässä tavoitella ihan yleisesti sitä paniikkia. Kun ei ihan tiedetä mitä tehdään niin hyvä vähän sohaista sinne ja tänne. Kokeillaan, tuliskos tästä näin hyvä.

Taudin tukahduttaminen?

Nykyisten toimien tavoite ei ole taudin poistaminen keskuudestamme, vaan seurauksiin sopeutuminen ja niiden hallinta. Tämän voi päätellä jo siitä, että lokakuusta alkaen Suomessa ei ollut juuri lainkaan rajoituksia, vaikka tartuntoja oli koko ajan.

Nykyisten toimien tavoite on aivan selvästi tukahduttaa tauti. Minkäänlaista pyrkimystä ei ole pitää toimintoja edes osittain auki, vaikka se on erittäin mahdollista. Sairaanhoitopiirien ratkaisu leviämiseen on laittaa tapahtumat ja ravintolat kiinni, nähty jo kymmeniä kertoja. Tehosta ei löydy tutkimuksia ja empiirinen näyttö on hyvin kevyttä.

Väite antaa olettaa, että on vain kaksi ratkaisumallia: rajoitukset tai avoin yhteiskunta, jossa ei välitetä viruksen olemassaolosta. Realistisempaa on, että muuttuviin tilanteisiin reagoidaan aina kulloisenkin tilannearvion perusteella. Eli käytännössä siis asetetaan rajoitteita, jos tilanne näyttää huolestuttavalta.

Tästä päästäänkin jääkiekkoon: kumpi on parempi - reagoida pelissä muuttuviin tilanteisiin vai ennakoida tilanne? Yhteiskunta pysyy kaikista parhaiten ja varmiten auki, kun ennakoimme tilanteet. Kaikki tämä on tässä kahden vuoden aikana jo opittu ja erittäin hyvin ennakoitavissa. Jopa koronaviruksen tautipiikit voi katsoa jo kohta kalenterista. Täällä pohjoisessa koronavirus karkaa vuodessa kolmesti tai neljästi meidän näpeistä: 2020 homma karkasi maaliskuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Vuonna 2021 homma karkasi tutusti maaliskuussa, heinäkuussa, syyskuussa ja jälleen jouluna. Epidemia kulkee näin ihan luonnostaan. Reagointi tarkoittaa sitä, että suljemme yhteiskunnallisia toimintoja vuorotellen keskimäärin kolmen kuukauden välein. Se ei ole kestävä malli pyörittää yhtään mitään. On useita tapoja reagoida muuttuviin tilanteisiin - tämä nykyinen tapa on kestämätön. Ja kun olet nyt toistuvasti verrannut meitä esim. Englantiin ja Yhdysvaltoihin niin katsohan nyt sitten tämän päivän tilanne: ei siellä rajoiteta ihmisten kokoontumisia. Ja kyllä siellä pää punaisena "tukahduttajat" huutaa ihan niin kuin täälläkin, mutta siellä on tehty toisenlainen valinta kuin täällä. Aika näyttää, palaako Englanti ja Yhdysvallat rajoittamaan vai mennäänkö toiseen suuntaan - itse veikkaan, että jatkavat vapaalla linjalla. Ja samalle linjalle liittyy muitakin maita. Voin olla myös väärässä.

Toivottavasti nämä vastasivat kohtiin, joista olet eri mieltä. Mutta hienoa, että olet eri mieltä :) Ja myös tuot sen esille.
 

axe

Jäsen
Jääkiekkopalstalla hassuna jääkiekkovertauksena, että meillä on joukkue, jonka iso ongelma on se että sen maalivahti vuotaa pahasti ja sen takia voittojakaan ei tule. Maalivahtia ei voida tässä tapauksessa vaihtaa kokonaan uuteen ja parempaan, mutta jostain kummallisesta seurajohdollisesta syystä sitä molaria ei myöskään pyritä treenauttamaan paremmaksi. Hän on syytön heikkouteensa, mutta pyrkii tekemään parhaansa.

Maalivahdin lisäksi jääkiekkopeliin voi vaikuttaa myös muiden pelaajien yksilöllisten fyysisten ja henkisten ominaisuuksien kautta, on erilaisia pelitapoja, taktiikoita, mystisiä sisäisiä kemioita, lukemattomia erilaisia muuttujia, joilla voitaisiin yrittää voittaa. Valmennus ei kuitenkaan keksi muille pelaajille mitään muuta taktiikkaa kuin ainoastaan estää vastustajaa pääsemästä laukomaan, koska niistä tulee liian paljon maaleja.

Ilta ja peli toisensa jälkeen jokainen pelaaja pyrkii suojelemaan molariaan kiekolta, repii, raastaa, estää, puolustaa, puolustaa, puolustaa. Peli toisensa jälkeen. Silti aina jostain se vastustajan laukaus välillä menee läpi ja taas oma verkko heiluu. Ja hävitään edelleen koko ajan, koska kaikki panokset on siinä puolustamisessa ja vastustajan laukausten estämisessä, eikä pelissä tehdä mitään muuta.

Ville ja Petteri, joukkueen hyökkäyksen vankka tehopari, esittivät yhdessä joukkuepalavarissa, että jos koitettaisiin voittaa hyökkäämällä, että annettaisiin kolista omissa vaikka vähän enemmän mutta paikattaisiin se toisessa päädyssä. Nyt on nähty jo pitkään, että pelejä ei vain voiteta vaikka kuinka antaumuksella puolustettaisiin, joten mitä jos koitettaisiin toisella taktiikalla? Ja jos edelleen hävittäisiin, niin olisi ollut ainakin kivempi pelata, kun on saanut välillä hyökätäkin. Ville ja Petteri eivät myöskään ole joukkueen ainoat pelaajat, jotka ovat sitä mieltä, vaan käytännössä jokainen heistä on lähtenyt lajiin koska pelaaminen ja ennen kaikkea hyökkääminen ja maalien tekeminen on kivaa. Sitä varten pikkupoikana ulkojäillä aloitettiin, sen takia edelleen pelataan. Moni nyökyttelee Villen ja Petterin ehdotukselle, mutta osa kuitenkin pystyy nielemään harminsa nykyiseen tilanteeseen, on sitä mieltä että valmennus tietää mitä tekee ja on valmis täyttämään valmennuksen odotukset. Aina on pelattu valmentajille, niin tehdään jatkossakin. Pääasia että peruspalkka juoksee vaikka pinnarahoja nyt ei olekaan viime aikoina juuri kertynyt.

Valmennus ei oikein edes pohdi Villen ja Petterin ehdotusta, vaan on ehdottomasti sitä mieltä, että ei tässä mihinkään havaiji-kiekkoon lähdetä, vaan nyt vaan kaikki antaa itsestään vielä enemmän, puolustaa niin kuin ei ole koskaan puolustanut ennen, eikä päästä yhtä ainoata laukausta ohitseen kohti molariparkaa. Tästä se lähtee, äijät, taistellaan, syödään niitä kiekkoja!

Mutta kauanko pelaajat jaksavat ennen kuin koko pelimoraali rakoilee todella pahasti eikä läheskään kaikki viitsi tai edes halua enää antaa kaikkeaan siihen maalinestopeliin? Kauanko menee ennen kuin osa suorastaan luovuttaa?

Olen lähes Aisopoksen veroinen.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Miksi maaliskuussa 2021 Kunnallisvaalit piti siirtää kesäkuulle, mutta tammikuussa 2022 Aluevaalit voidaan järjestää normaalisti, vaikka tartuntoja on lähes kymmenkertaisesti enemmän ja variantti paljon tarttuvampi?
Maaliskuussa 2021 rokotekattavuus oli heikko ja virus hyvin todennäköisesti vaarallisempi kuin tammikuun 2022 omikron.

Kuntavaalien suhteen oli myös persuja lukuun ottamatta konsensus siitä, että vaaleja tulee siirtää. Jos tällainen samanlainen konsensus olisi syntynyt aluevaalien suhteen, niin vaaleja olisi myös siirretty.

Noin yleisesti ottaen en näe vaalien järjestämistä kovin suurena riskinä. Tämä johtuu siitä, että äänestäminen voidaan erilaisin järjestelyin tehdä varsin turvalliseksi (äänestyspaikat ulkona, kotiäänestys, pitkä ennakkoäänestysaika jne).

Miksi urheilukatsomot ovat samaan aikaan kiinni, vaikka tilaisuus on luokiteltu saman tason uhaksi kuin äänestäminen?
Siksi että valtioneuvosto priorisoi vaalit urheilutapahtumien yli. Lisäksi voi myös olla, että jostain yksittäisestä indeksistä huolimatta urheilukatsomo nähdään todennäköisempänä leviämiskanavana kuin vaalit.
 

Oadie

Jäsen
Tarkennetaan sen verran, että tämä koskee vain omikronin kaltaista varianttia. Muita variantteja on onnistuneesti tukahdutettu siellä täällä.
Missään ei ole käsittääkseni rajoituksilla tukahdutettu yhtään varianttia. Jarruteltu on, muttei tukahdutettu. Jarruttelun jälkeen ryöpsähtänyt taas. Sen sijaan eri variantit ovat "vallanneet" toisilta elintilaa. Korjatkaa jos en ole tarpeeksi Aivelo.
 

chauron

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIMARS
Miksi maaliskuussa 2021 Kunnallisvaalit piti siirtää kesäkuulle, mutta tammikuussa 2022 Aluevaalit voidaan järjestää normaalisti, vaikka tartuntoja on lähes kymmenkertaisesti enemmän ja variantti paljon tarttuvampi?

Miksi urheilukatsomot ovat samaan aikaan kiinni, vaikka tilaisuus on luokiteltu saman tason uhaksi kuin äänestäminen?
Ilmeisesti demokratian toteuttaminen keinolla millä tahansa (järkevään asti) on tärkeämpää kuin urheilu ja viihde
 

ML17

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins
Maksumuurin takana, ja näen vain otsikon ja tekstistä alun. Kyproksella on löytynyt deltan ja omikronin "yhdistelmä", eli variantti, joka tunnetaan työnimellä "deltakron".

Jos tuo on noiden välimuoto, niin maallikon järjellä tuo tarttuu deltaa paremmin, mutta omikronia huonommin (eli häviää omikronille pidemmän päälle) ja kiertää rokotesuojaa deltaa paremmin, mutta omikronia huonommin (ei ole rokotetuille erityisen suuri uhka).

Tämä kuulostaa roskalta, kun tiedetään, että Omikron ja Delta ovat ihan eri kehityshaaroista.
 

Barney

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL-SaiPa
Siksi että valtioneuvosto priorisoi vaalit urheilutapahtumien yli.
Ja sinä et näe tässä mitään ongelmaa? Vaalit, joiden tarpeellisuudestakin voidaan olla montaa mieltä, menevät valtioneuvoston mielestä muun muassa ihmisten mielenterveyden, elinkeinon, liikkumisen (=terveyden) ja työpaikkojen edelle. Minä (ja selvästi moni muu) priorisoisi näitä asioita vähän eri tavalla.
 

Via Dolorosa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Maaliskuussa 2021 rokotekattavuus oli heikko ja virus hyvin todennäköisesti vaarallisempi kuin tammikuun 2022 omikron.
Aivan, tästä samaa mieltä.

Siksi että valtioneuvosto priorisoi vaalit urheilutapahtumien yli. Lisäksi voi myös olla, että jostain yksittäisestä indeksistä huolimatta urheilukatsomo nähdään todennäköisempänä leviämiskanavana kuin vaalit.
Eli toisinsanoen vallan väärinkäyttöä, koska meillä on rokotteet ja heikompi variantti, jonka siivellä voidaan järjestää hallitukselle tärkeät Aluevaalit, mutta urheilu ja kulttuuri, joka on täysin toissijainen asia hallitukselle, voidaan kieltää, koska se ei varsinaisesti hallitusta hyödytä.

Minä sanoisin tätä korruptioksi, koska tasa-arvoa tämä linjaus ei edusta nimeksikään.
 

MENTALSPORT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
@Walrus21 on tosi hyviä mietteitä tästä pandemia ajasta. Kannattaa oikeasti antaa myös arvoa sille, kuinka hyvin suomi on pärjännyt tämän pandemian kanssa nii taloudellisilla, kuin tauti/kuolinluku mittareilla.

On totta, että tapahtuma-ala on ollut todella kurjassa välikädessä. Samoin ravintola-ala. Osaltaan ravintola-ala (baarit) voivat syyttää tästä itseään. (Kikkaiku koronapassin kanssa) Iso-britanniassahan on tällähetkellä laaja etätyösuositus voimassa ja myös koronapssia vaaditaan yleisötapahtumiin. Saksa harkitsee pakkorokotuksia ja Italia otti ne jo osaltaan käyttöön. Samoin Itävalta. Nyt palstalaisten olisi hyvä miettiä mikä on se mistä me ollaan valmiita luopumaan.

Itse olisin henkilökohtaisesti valmis pakkorokotuksiin ja super koronapassin käyttöönottoon, jotta saataisiin yhteiskunta mahdollisimman nopeasti auki.

Sitten lisänä tulee se, että mitä me ollaan valmiita tekemään meidän terveydenhuollolle tulevaisuudessa ja ollaanko siihen valmiita laittamaan rahaa kiinni, jotta selvitään hoitovelasta sekä varmasti jatkossakin tulevista tautipiikeistä.
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Jos pystyt mm. osoittamaan seuraavissa rajoituksissa hyödyt haittoja suuremmiksi niin uskon kantaasi:
- lasten harrastusten sulkeminen
- kuntosalien sulkeminen
- uimahallien sulkeminen
- tennis/padel/yms. sulkeminen
- jääkiekkokatsomo istumapaikoin (koronapassi, maskit)
- oireettomien lasten kotitestaus

Veikkaisin, että monet laskevat tässä hetkellisiä hyötyjä vs. hetkellisiä haittoja. Ja se on aika perseestä.

Lasten harrastuksien, kuntosalien ja muiden liikuntapaikkojen sulkemisen haitat on mitattavissa vasta vuosien kuluttua. Lyhyen aikavälin haitat voidaan monen päässä laittaa luokkaan ”hetki pois harrastuksista” täysien unohtaen sen, että jokainen sulku päättää tietyn määrä harrastuksia. Tässä sitten heijasteet tulee perässä kahdella tavalla, liikunnattomia ja ehkä jopa pahemmin syrjäytyviä lapsia ja aikuisia sekä myös seuratilanteen heikkenemistä joka taas tulee näkymään heikompina mahdollisuuksina tarjota ohjattua liikuntaa tulevaisuudessa.

Poliitikko ei kauheasti ajattele seuraavaa valintaa eteenpäin. Silloin tarkastellaan lyhyen aikavälin plussat ja miinukset. Vuosien päästä näkyvät asiat hoitaa joku muu.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo

Turun tartuntaudeista vastaava lääkäri: "Koululaisten kotitestauksen hyöty vähäinen" – ministereiden karanteenilinjaus myös kyseenalainen​


 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös