THL:n lausunto aiheuttaa kyllä hieman päänvaivaa STM:ssä. Tartuntatautilain koronapassia koskevassa 58 i §:ssä olevassa asetuksenantovaltuudessa ei nimittäin mainita mahdollisuudesta valita toimintoja, joista koronapassi otettaisiin pois käytöstä. Myöskään pykälän säätämistä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 131/2021 vp) ei tuoda esiin mahdollisuutta ottaa koronapassi pois käytöstä vain osassa rajoitustilanteita. Pykälässä ja sen perusteluissa on lähdetty siitä, että kysymys on joko-tai-tilanteesta. Joko koronapassia voidaan käyttää kaikkien 58 ja 58 d §:n rajoitusten ohittamiseen tai sitten ei.
Perustuslaki edellyttää, että asetuksenantovaltuus on määritelty laissa täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Lisäksi perustuslakivaliokunta on pitänyt mahdollisuutta poiketa asetuksella laissa säädetystä lähtökohtaisesti ongelmallisena. Tämä asetelma korostaa asetuksen antamisen täsmällistä ja tarkkarajaista määrittelyä. Hallituksen esityksessä toki mainitaan mahdollisuus koronapassin poistamisesta käytöstä aluekohtaisesti, vaikka tästä ei ole mainintaa 58 i §:ssä. Perustuslakivaliokunta ei lausunnossaan (PeVL 35/2021 vp) ottanut kantaa 58 i §:n asetuksenantovaltuuteen.
Näyttäisi siis siltä, että asetuksella ei siten voisi poistaa koronapassia vain korkean riskin tapahtumista, vaan koronapassi pitäisi poistaa käytöstä kaikista tilanteista tai sitten ei mistään. Koronapassin poistamisessa tulee ottaa huomioon, että kysymyksessä on erittäin järeä toimi, jonka tekemiseen on korkea kynnys.
Tämä käy hyvin ilmi alla lainatuista hallituksen esityksen (
HE 131/2021 vp) perusteluista (boldaukset omia).
THL:n lausuntoa näkemättä herää kyllä kysymys, että täyttyvätkö edellytykset koronapassin mitätöimiselle, jos THL viittaa lausunnossaan erityisesti korkean riskin tilanteisiin. Eikö käsillä pitäisi olla hallituksen esityksen perusteluihin nojaten sellainen tilanne, jossa tapahtuman riskipotentiaalilla ei ole enää merkitystä.