@Sistis ainakin THL pyrkii jonkinlaista tällaista R-lukua julkaisemaan. Käsitykseni mukaan tämän dominoivan delta-variantin osalta rokottamattomille on katsottu, että R-luku on jossakin 5-7 välillä. TAYSin puolelta Jaana Syrjänen on ainakin sosiaalisessa mediassa aktiivisesti kirjoittanut, että rokotettujen R-luku empiirisen näytön mukaan painuu alle yhden, koska epidemian polveilu loppuu rokotettuun eli ketju katkeaa. Tämä tukee sitä, että rokotetut eivät yhtä tehokkaasti levitä koronavirusta, mutta se on kyllä fakta, että he voivat edelleen itse saada altistuksesta tartunnan ja tartunta voi olla oireinen. Sen sijaan se paras asia on se, että rokotettu itse aniharvoin joutuu sairaalahoitoon ja jos joutuu niin siihen tarvitaan avuksi muuttujia perussairaudet & ikä - yleensä siis käytännössä joku toinen erittäin vakava puute immuunijärjestelmässä.
Tuo 5-7 on itse asiassa R0-luku, joka tarkoittaa sitä, kuinka monta ihmistä yksi sairastunut tartuttaisi suunnilleen silloin, jos ei olisi rokotteita, vastustuskykyä, sosiaalista etäisyyttä ja rajoituksia. R-luku on sitten se todellinen luku, joka pohjautuu todettujen tartuntojen kehitykseen. Ja siihen vaikuttavat nuo kaikki edellä mainitut, kuten todennäköisesti noin 47 muutakin muuttujaa.
Sen uskon, että rokotettujen R0-luku voi olla alle yhden, ja toki sitä myöten myös tuo R-lukukin, koska se ei ymmärtääkseni voi olla R0-lukua suurempi.
Mutta siinä mielessä tuo rokotettujen R-luku on merkityksetön, koska se ei vaikuta epidemiaan (paitsi koko populaation R-lukua laskemalla). Rokotettujen epidemia ei voi hiipua, vaikka R-luku onkin alle yhden, koska rokottamattomilta tulee koko ajan "täydennystä" läpäisyinfektioiden muodossa.
Rokottamattomien R-luku (tai R0-luku) on siinä mielessä myös hankala käsite, että luku on eri silloin kun tarkastellaan sairastuneen rokotetun kykyä tartuttaa rokottamaton tai rokotettu. Ja toki tuohon tulevat kaikki muutkin tekijät mukaan, joita mainitsit.
Pointtini on kuitenkin se, että tartuntaluvut eivät kerro edelleenkään sitä, missä päin koronavirusta nyt eniten liikkuu. Esimerkiksi se, että suuri osa tartunnoista esim. saadaan testattua kouluikäisiltä ei oikein kestä sitten sitä, kun epidemian pitäisi pysähtyä heidän läheisiinsä. Ja yksilölle itselle eli lapselle kyseessä on pääsääntöisesti harmiton syysflunssa. Jos kuitenkin mennään ja pysytään tässä nyt käsillä olevassa keskustelussa niin on hyvin vaikea, jos ei mahdoton, laskea minkäänlaista tarkkaa lukua sille, miten tartunnat tulevat näihin riski-iässä oleville rokottamattomille. Joka tapauksessa sairaalassa on sellainen n. 200 ihmistä Suomessa, joista 20 tarvitsee intensiivistä tehohoitoa. Tartunnoissa ei päästä eroon kuin hetkittäin, joten tavallaan se tavoite vähentää tartuntoja endeemisen viruksen kanssa on jopa paradoksaalinen. Se hidastaa epidemian kulkua, mutta mitä meidän pitää hidastaa, että porukka ei joudu sairaalaan? Se on aika monimutkainen yhtälö, johon ei löydy yhtä kovin pätevää vastausta.
Tästä olen Uuno Turhapuron sanoin "absolut samaa mieltä". Oma veikkaukseni, joka pohjautuu oikeastaan ihan matematiikkaan, on se, että suurin osa suomalaisista tulee ajan myötä sairastumaan (tai altistumaan, jolloin rokote torjuu infektion) koronavirukseen. Ja isoin huoli on näistä vanhemmista ikäluokista, joihin tauti tulee iskemään yksilön tasolla lujimmin. Se, mikä tulee olemaan yhteiskunnan kannalta keskeisintä, on epidemian nopeus. Jos aalto etenee "liian nopeasti", sairaanhoito tulee varmasti olemaan sen verran "kusessa", että rajoituksia, jotka hidastavat epidemiaa, tullaan varmasti ottamaan käyttöön. Mutta aika näyttää, miten käy.
En näe tähän muuta ulospääsytietä kuin sen, että pikku hiljaa saadaan rokotekattavuus kattavammaksi.
Juuri näin. Ihmisten pitäisi tajuta, että tuo tauti pitää jokaisen kohdata. Ja on oma valinta, että tekeekö sen rokotettuna vai rokottamattomana.[/QUOTE]
