Tässäpä tämä. Tätä vapauksiin puuttumista ja ihmisten elämien rajoittamista on nyt jatkettu jo niin pitkään, että tilanteen ollessa tämä, niin minulla on ainakin noussut ihan oikeasti sellainen tunne, että en voi vaan enää hyväksyä näitä rajoitustoimia. Sen takia ihan tietoisesti jätän noudattamatta useita kehoituksia, ohjeistuksia tai suosituksia. Nämä tuntuvat täysin epäsuhtaisilta ja ovat minun mielestäni näin ihmisten vapautta korostavassa yhteiskunnassa erittäin, erittäin kyseenalaisella pohjalla.
Eikä nyt ole kyse mistään semmoisesta, että kun jossain stadionilla ei pääse, kuin minuuttiaikataululla kuselle. Vaan ihan yksinkertaisesti se, että tämä ajanjakso on ollut nyt jo niin pitkä, ja toisekseen nämä perusteet rajoittaa ihmisten elämää, niin mitkä ne oikeasti enää tässä tilanteessa ovat? Siis sellaiset, jotka ovat jotenkin perusoikeudellisen tarkastelun kestäviä?
Kun ne alkuperäiset syyt olivat sairaanhoidon kantokyvyn, sekä hauraimman kansanosan suojelu, niin varmasti ylivoimainen enemmistö ymmärsi silloin rajoitusten, sekä kansalaisten varovaisuuden tarpeellisuuden. Mutta nyt sairaalassa olevien ihmisten määrä ei ennätyssuurista tartuntamääristä huolimatta ole lähtenyt nousuun likipitäenkään siinä määrin, kuin ennen rokotteita. Tämä ensinnäkin kertoo sen, että rokotteet toimivat. Tällöin alkaa olemaan myös täysin ymmärrettävää, että ei ihmisiä vaan jaksa enää kiinnostaa, kun joku väsynyt byrokraatti tulee vielä 1,5 vuoden jälkeenkin vouhottamaan, että mihin kellonaikaan saat mennä kuselle. Ei jumalauta.
Tuo perustuslaki näin länsimaisessa yhteiskunnassa on kuitenkin semmoinen monumentti ja kaiken meidän ihmiselomme kivijalka näissä yhteiskunnissamme, että minulla ainakin päivä päivältä nousee inho enemmän ja enemmän tätä kohtaan. että näihin ihmisten perusoikeuksiin voidaan puuttua edelleen näin heppoisilla keinoilla.
Ikään kuin tästä olisi tullut jo normaalia.
/img-s3.ilcdn.fi/8e8348be02f86545af9e88470f8f7c95685ccdc89ca4b4fe6fa23ee2d2fa9639.jpg)
