Suomessa ollaan edelleen kiinni tässä täysin vastenmielisessä keskustelussa, joka on minun mielestäni aivan väärä. Ja siis en nyt halua osoitella ketään vaan puran vaan omaa turhautumistani. On inhottavaa katsoa, kuulla & kokea tämä julkisen keskustelun vaatimaton taso ja se hatuttaa varmasti kaikkia. Koronavirus on niin kummallinen asia, että se oikeasti järisyttää yhteiskuntaa tavalla, johon en olisi rehellisesti ikinä uskonut. Toimenpiteet ja konkretia ovat vain yksi taso, mutta koko keskustelu on niin hiivatun mustavalkoista alusta loppuun.
Media pumppaa tätä ylätason keskustelua - ja siitä on pakko antaa koko suomalaiselle mediakentälle oikeasti isot miinuspisteet. Ylätason keskustelu on ensinnäkin yksinkertaistavaa ja toisaalta se ei ikinä edes pyri kuvaamaan todellista tilannetta kovin. Ymmärrän myös, että media - kuten peterrakin - haluaa yksinkertaisia vastauksia, muttei niitä ole. Suomessa on tästä vuosien perinteet eli tämä ei ole vain koronan ongelma vaan meillä on semmoinen tietynlainen ratkaisukeskeisyyden periaate. Mitä tahansa, joka olisi haastavaa tai vaatisi työtä, sitä ei voi edes harkita, kun sen toteuttaminen on vaikeaa. On helpompaa toteuttaa yksinkertaisia ja selkeitä juttuja kuin hakea oikeasti hyviä ratkaisuja.
Rajoituskeskustelu on meillä ainoastaan yksi osa tätä. Ja mehän asiantuntijoiden johdolla käydään uudestaan uudestaan tätä typerää keskustelua. Ei meidän pidä puhua mistään rajoituksista vaan MITEN ME PIDÄMME PAIKAT AUKI. Tätä keskustelua eri politikot yrittävät epätoivoisesti käynnistellä, mutta keskustelu jämähtää välittömästi ja hyyty kuin tuhnu pieru ennen kuin edes joku ehtii huomata. Rajoita sitä ja rajoita tätä. Ei - vaan meidän pitää päästä tästä pistemäisestä massa-ajattelusta ja yksisuuntaisesta ja -ulotteisesta ajattelusta kohti sitä, millaiset toimet ovat järkeviä, vaikuttavia ja suhteellisen haitattomia. Tällaisia voivat olla:
- sovellukset koronapassista
- maskisuositus paikkakohtaisesti, ei massakohtaisesti
- tuki laadukkaiden maskien hankintaan (FFP2 tai merkittävä tuotannon ja tarjonnan lisäys)
- porrastettu etätyö aloilla, joilla mahdollista
- tilojen käytön tehostaminen
- ulkomahdollisuuksien hyödyntäminen
- ilmanvaihdon tehostaminen
- karanteenien järkevöittäminen (rokotekattavuuden huomiointi)
Keskustelussa unohtuu koko ajan, että nytkin yhteiskunta on verrattain avoinna. Ei ole mitään kovia rajoituksia vaan enemmänkin hyvin sekavia suosituksia sekä erilaista hyvin voimakasta syyttelyä, joka on sairaan yhteiskunnan merkki. Ihmiset, jotka eivät ymmärrä koko tilanteesta mitään, eivät löydä mitään muita ratkaisuja oman pelkonsa lievittämiseen kuin purkaa se johonkin kasvottomaan massaan. Opiskelijoihin, nuoriin etunenässä on osunut toi kalkkisten kauhu. Kukaan ei halua johtaa keskustelua.
Ja kyllä - ministeri Kiuru on surkea kommunikoimaan tätä viestiä. Hän levittelee sanomaansa pelolla ja huolellaan, hän ei osaa viestiä järkevällä tavalla. Kiuru voimistaa pelkoja, ei helpota & lievennä niitä. Se on anteeksiantamatonta toimintaa päättävässä virassa olevalta ministeriltä. Kiurulla ei ole mitään ratkaisua, hän vain levittelee maaliviivaa miten sattuu. Jos on huolissaan niin s**tana nyt media, niistäkää sitä perkeleen konkretiaa. Massarajoitukset ovat täysin kestämätön tie ja nöyryyttää niitä, joita ei enää tarvitsisi yhtään nöyryyttää lisää. Ei, se ei ole välttämätöntä.