Kritiikki vastuutonta käyttäytymistä kohtaan on perusteltua, mutta ongelmallista on sen muuttuminen keskustelun pääpointiksi. Eihän se lopulta ketään hyödytä, että haukutaan jotakin yksittäistä henkilöä - puhumattakaan siitä, että se usein lietsoo yleistämistä. Rakentavampaa ja hyödyllisempää olisi nähdäkseni nostaa esille esimerkiksi SMJK:n / Pohjoiskaarteen, Palloliiton / Huuhkajien, julkisuuden henkilöiden tai ihan taviksien asiallisia kannanottoja vastuullisen käyttäytymisen puolesta. Tämähän on asia, johon me kaikki voimme vaikuttaa.
Tämä lienee lopulta osa laajempaa kokonaisuutta. Samanlaistahan keskustelu on somealustoilla aiheesta riippumatta, ei vain koronan ympärillä. Vähintään ääripäät ovat poteronsa kaivaneet. Huutelu poteroista on vahvasanaista, usein henkilökohtaisuuksiin menevää maalittamista. Maltillisen enemmistön ääni katoaa johonkin ääripäiden huudon keskelle. Vähintään hieman surullista tämä "keskustelu" on, mutta ei tässä sinsänsä mitään uutta liene. Maltillisempi, asiallisempi kritiikki olisi rakentavampaa. Silti kovin moni keskittyy sormella osoitteluun ja syyllisten etsimiseen.
Koronan ympärillä käytävää keskustelua on taidettu vaihtelevissa määrin kritisoida alusta asti, erityisesti jostain viime kesästä alkaen. Ajoittain on kritisoitu tiedotuksen sekavuutta, suorastaan virheellisiä tietoja. Toisaalta media ja asiantuntijat ovat valinneet vahvan negatiivisen linjan. Ei ole juurikaan menty posin kautta, vaan kieltojen ja uhkakuvien kautta. Liian monta kertaa joku luku tyyliin 91 on kääntynyt muotoon
lähes sata. Liian usein on positiivisemman asian esiinnoston sijaan maalailtu
kahden viikon päässä odottavaa ongelmaa. Sen kaltaisen tyylin voisi olettaa olevan osasyy syntyneelle ilmapiirille. Jotenkin tässä matkan varrella tavoitteet, ehkä hieman jopa realismi on hämärtynyt. Riskiryhmien ja sairaalakapasiteetin riittävyyden turvautuminen on kadonnut jonnekin. Sen sijaan kauhistellaan tartunta- tai altistumismääriä. Jotenkin tuntuu, että osa ihmisistä ei enää ole valmis sietämään yhtäkään koronatartuntaa. Se on hieman pelottava ajatus, koska oletettavasti koronasta ei kokonaan eroon päästäne. Ei korona mikään pelkkä nuhakuume ole, vaan pahimmillaan oikeasti vakava tauti. Silti puheiden pitäisi hiljalleen kääntyä sitä exitiä kohti. Mikä on se määrä X tartuntoja, joka ollaan valmiita hyväksymään? Se luku ei voine 0 olla. Koronan kanssa pitää oppia elämään. Tasapaino koronan kieltäjien ja 0-päivien odottajien väliltä pitää löytää.
Reilu vuosi on ollut pitkä. Ihmiset ovat jo odottaneet parempaa, odottaneet paluuta normaaliin. Nyt tilanteen "normalisoituminen" vähintään hidastui Pietarin tartuntojen vuoksi. Osa lienee tästä turhautunut, kun paluu normaaliin ehkä hidastui. Osa odottanee 0-päiviä. Se sitten heijastuu yhden ääripään puheissa ylilyönteinä. Kovin hanakasti ollaan valmiita ihan tavallisia ihmisiäkin lyömään verbaalisesti. Sosiaalisessa mediassa monessa tapauksessa jopa omalla nimellä. Hämmentävä, mielestäni huolestuttavakin ilmiö. Ei tässä sellaista yhdessä tekemisen ja selviämisen fiilistä ole.
Noh, ehkä tämä tästä. Ehkä jossain kohdassa päästään siihen, että ihan kaikkeen koronakeskusteluun ei kaiveta negatiivista tulokulmaa. Että se kyttääminen, sormella osoittelu ja syyllisten etsiminen loppuun niin somen kuin mediankin puolella. Kritiikkiä pitää antaa, kun sen aika on. Vatipäiset valinnat tai toimintamallit ovat vatipäisiä valintoja tai toimintamalleja. Ei kritisoinnin silti tarvitse... Ei. Kritisoinnin ei pitäisi olla henkilöön menevä hyökkäys, ei ikinä. Se ei vie asioita eteenpäin.