Kertakäyttöisen maskin käyttö on helppoa, ottaa paketista maskin, laittaa lenkit korvien taakse, välttää maskin koskettelua ja heittää maskin käytön jälkeen roskiin. Hyvin yksinkertaista, ei tarvitse halkoa hiuksia, tarkastella pilkkuja tai nyppiä lillukanvarsia.
Huolettomana on varmasti mukava elellä, onneksi valtaosa väestöstä ottaa koronatilanteen tosissaan.
Tosissaan ottamisen takia vain noin 94 prosenttia vastaajista myöntää käyttävänsä maskia joskus tahallaan väärin.
Raha, ympäristö ja sosiaalinen paine – tuhannet suomalaiset kertoivat Ylelle, miksi eivät käytä maskeja oikein vaan valitsevat "taskumaskin"
Maskeihin perehtyneen asiantuntijan mukaan tärkeintä on, että maskeja käytetään. Toiseksi tärkeintä on, että ne ovat puhtaita.
yle.fi
Minä pidän ihan selvänä, että maskin kanssa tartuntavaara jokaiseen suuntaan on absoluuttisesti pienempi kuin ilman sitä. Samoin uskon ihan täysin, että polkupyöräkypärä päässä on turvallisempi ajaa fillarilla kuin ilman sitä. Mutta siitä huolimatta minä saisin ajaa ehkä jonkun kolmetoista ja puoli miljoonaa kertaa tuon parin kilometrin kauppareissuni edestakaisin ennen kuin joutuisin onnettomuuteen tai edes minkäänlaiseen vaaratilanteeseen. Siksi minä en jaksa käyttää kypärää sellaisella fillarireissulla. Mutta sitten kun hyppään tuollaisen trikoofillarin selkään (ilman trikoita tosin) ja lähden ajamaan 60 kilsaa niin kovaa kuin jaksan ja pystyn, minä laitan joka kerta sen potan päähän enkä ehkä edes suostuisi lähtemään matkaan ilman. Samoin jos minusta syystä tai toisesta tuntuisi virustartunnan suhteen turvattomalta käydä siellä kaupassa ilman maskia, niin laittaisin aina sen maskin päähän. (Ja siis niin laitan nytkin, mutta syynä ei ole missään määrin virustartunnan saamisen mahdollisuus.) Kyse on suhteellisuudesta ja järkevyydestä.
Kyllä, olisi järkevämpää ajaa ne kauppareissutkin kypärä päässä ja suuri osa onnettomuuksista tapahtuu juuri tällaisilla lyhyillä matkoilla ja blaa blaa, mutta tuon tason järkevyyteen vetoaminen ja sellaisen järkevyyden asteen tarkka noudattaminen alkaa olla jo sitä luokkaa, että siinä tapauksessa ei olisi järkevää elää ylipäätään ollenkaan.