Onhan tässä tilanteessa myös asiantuntijat tehneet joitain virheitä, mutta jokainen ihminen tekee työssään virheitä riippumatta ammatista tai työntekijän osaamisesta. Jotkut ammattilaisten arviot ovat olleet virheellisiä, mikä johtuu yksinkertaisesti siitä, että ammattilaisillakaan ei ole ollut kaikkea tietoa ja he ovat joutuneet tekemään oletuksia.
Tämä on suomalaisten auktoriteettiuskossa hellyyttävää. Tiedetään, että asiantuntijat ja valtaa käyttävät tekevät virheitä. Huomataan, että asiantuntijat ja valtaa käyttävät tekevät virheitä. Silti vain nöyrästi uskotaan auktoriteettiin, koska kulttuuriimme kuuluu ajattelun lopettaminen ja auktoriteetille alistuminen. Olemme orjakansaa, ahdistuneita ja alistuneita.
Suomessa on kulttuuri, jossa jo pelkkä kyseleminen ja keskusteleminen koetaan kritiikiksi. Jos ihmettelee, miksi THL:n arviot ovat monilta osin osuneet perseelleen tai olleet suorastaan päinvastaisia kuin myöhemmin toteutunut todellisuus, käsketään olla hiljaa ja antaa asiantuntijoiden tehdä työnsä.
Jos kyselee, miksi muualla, hyvin samankaltaisissa maissa kuin Suomi, tehdään erilaisia ratkaisuja kuin Suomessa, käsketään olla hiljaa ja antaa asiantuntijoiden tehdä työnsä. Ja näissä tapauksissa suomalainen asiantuntija on tietenkin parempi kuin muunmaalainen.
Kun poliisia epäillään väärinkäytöksestä, poliisi on oletusarvoisesti oikeassa, koska hän on poliisi. Kun poliiseja jää kiinni väärinkäytöksistä, poliisia tulee silti kunnioittaa, koska poliisi on auktoriteetti.
THL oli pitkään sitä mieltä, että koronavirus ei tule millään merkittävällä tavalla koskemaan Suomea. Se on syönyt sanansa vasta pakon edessä.
Kun THL epäonnistui arvioissaan karkeasti aikaisemmin, miksi ihmeessä meidän kannattaisi sokeasti luottaa siihen nyt?
Asiantuntijoita kannattaa aina kuunnella. Yhtä lailla kannattaa tunnustaa oma ymmärtämättömyytensä. Mutta kulttuuri, jossa ihaillaan asiantuntijafasismia, jossa tietoa tärkeämpää on asema, on silkkaa paskaa. Suomalaisessa kulttuurissa on valitettavan paljon asiantuntijafasismin piirteitä.
Esimerkiksi alkoholipoliittista keskustelua käydään lähes yksinomaan (THL:n) asiantuntijoiden asettamien lähtöoletuksien varassa. Lähtöoletuksissa tavoitteena on pitkä ja terveellinen elämä. Tätä ei kyseenalaisteta mitenkään, koska THL käyttää valtaa ja tietää, että ihmisten kuuluu elää pitkä ja terveellinen elämä.
Kun suomalainen professori kertoo, että puun pienpoltto aiheuttaa pienhiukkaspäästöjä ja pilaa ihmisten terveyttä, ei häntä sovi kyseenalaistaa, koska hän on professori ja asiantuntija. Ei sovi sanoa, että puunpolton tunnelmalla ja perinteillä on arvonsa, jotka tulee myös huomioida.
Kun toinen professori sanoo, ettei ruokaa saa myydä kojuista, koska kylmäketju katkeaa, se on hyväksyttävä, koska hän on asiantuntija. Viis tunnelmasta ja ruokakulttuurista.
Kun koululaiselta kielletään lettujen myynti tien varressa, se tulee vain hyväksyä, koska taustalla on asiantuntija. Asiantuntija tietää, miten ja millä riskitasolla ruokaa tulee myydä.
Asiantuntijuus ei tarkoita oikeassa olemista. Se tarkoittaa tietoa. Tieto ei johda kuitenkaan aina ennustettuun lopputulokseen eikä se myöskään automaattisesti auta huomioimaan asian kokonaisuutta erilaisine näkökantoineen.. Siksi sokea luottaminen on typerää.