Tiivistelmä: sekä liikkumisrajoitukset että rokotusten kohdistaminen toisivat n. 20%:n kevennyksen sairaanhoidon kapasiteettiin. THL (Tervahuhta) kuitenkin toteaa jostain syystä vain rajoituksista olevan hyötyä.
Maalaisjärjellä ajatellen tuntuisi vielä siltä, että liikkumisrajoitusten positiivinen vaikutus on paljon epävarmemmalla pohjalla, koska ei voida tietää paljonko ihmiset muuttavat käyttäytymistään. Suurin osa elää jo käytännössä rajoitusten mukaan (minkä takia suurimmalle osalle ihmisistä rajoitusten ainoa vaikutus on alkaa kytätä kuntarajoja ulkoillessa) ja osa porukasta taas ei tule rajoituksista välittämään.
Sen sijaan rokotusten kohdentamisella saavutettavan vaikutuksen suuruus on paljon helpommin arvioitavissa. Tässä voidaan siis olla paljon luottavaisempia, että vaikutusta todella on tämän verran. Myönnän kyllä, että tässä suurena haasteena on sitten se, miten rokotukset oikeasti saataisiin kohdennettua tehokkaasti. Jos rokotteita kohdennettaisiin vaikkapa postinumeroalueiden mukaan, menisivätkö rokotteet alueiden sisällä "oikeille" henkilöille? Tohdin epäillä. Veikkaan, että vaatii jonkinlaisia erityistoimia saada mamujen rokotekattavuus edes kantisten tasolle esimerkiksi Helsingissä.
Itse olen jo päättänyt, että menen ennemmin viimeisten kuin ensimmäisten joukossa rokotettavaksi, kun oma vuoro tulee kaikista viimeisessä rokotettavien ryhmässä. Näin siksi, että epidemian hallinnan kannalta kiireellisemmin rokotuksesta hyötyvät saisivat piikkinsä ensin. Toki jos mennään tuohon rokotusten alueelliseen kohdentamiseen, sitten en ehkä ole enää viimeisessä ryhmässä.
Jännä muuten miten variantteja nyt pelätään. Vuosi sitten variantteja pidettiin suurena mahdollisuutena, kun ajateltiin, että todennäköisesti virus mutatoituu aikaa myöten helpommin tarttuvaksi ja vähemmän vaaralliseksi normiflunssaksi. Tätähän pidettiin jopa lähes varmana. Sitä paitsi olen ymmärtänyt, että nämä nerokkaat rna-rokotteet on tarpeen vaatiessa helppo tuunata uusia variantteja vastaan.
Kaiken kaikkiaanhan tilanne on esimerkiksi Suomessa tänään joka suhteessa paljon parempi kuin vuosi sitten epidemian vyöryessä päälle olisi realistisesti oikein voinut kuvitella. Sairastuneita on vain 1 % väestöstä, ei kymmeniä prosentteja, kuolleita on vähän, eikä terveydenhuolto ole romahtanut, vaikka terveydenhuoltojärjestelmämme kantokyky on varmasti läntisen Euroopan heikoimmasta päästä, huolimatta suomalaisissa sitkeästi istuvasta illuusiosta terveydenhuoltomme erinomaisuudesta. Lisäksi on olemassa jo toimivat rokotteet. Tämä huomioiden tuntuu nurinkuriselta miten negatiivista viestiä kansalle jatkuvasti syötetään. Sutta huudetaan yhä kovemmin, vaikkei se susilaumakaan sieltä nyt hyökännyt päälle. Ja samalla ihmetellään, miksei tuo ulvominen enää meinaa tehota.