Malleissa ei vaan ole hyödyllistä käyttää R-lukua siltä osin mikä se on ollut viikko-pari sitten. Viikoissa brittivariantin osuus on HUS-alueella kasvanut >50 % ja se jatkaa seuraavien muutaman viikon aikana kasvuaan >90 %. Samanaikaisesti se alkaa myös kasvaa muualla Suomessa. Kun siis mietitään mikä on R-luku huhtikuun alussa ja mikä sen vaikutus on tartuntojen kasvuun, ei siihen helmikuun toteutunut R ole oikea muuttuja.
Ymmärrän sinänsä tämän näkökulman, ja varmasti THL pyrkii tuota mallintamaan.
Oma tapani laskea R-luku voi olla väärä. Itse lasken sen siten, että ensin seuraan tartuntojen trendiä seitsemän päivän liukuvalla keskiarvolla, koska silloin tasataan viikonpäivien vaihtelua. Tämän keskiarvotetun datan pohjalta vertaan sitten viimeisintä päiväkohtaista tartuntamäärää aiemman seitsemän päivän keskiarvoon. Tuossa siis näkee, miten paljon uusia tartuntoja on tullut suhteessa aiempiin päiviin.
Se on totta, että brittivariantti on tarttuvampi, ja lisääntyy kaiken aikaa eri puolilla Suomea. On kuitenkin mainittava, että missään vaiheessa viime aikoja tuo laskemani R-luku ei ole ottanut huolestuttavaa nousua ylöspäin. Viimeisen viikon aikana se on ollut 1.08-1.16. Sitä edeltävällä viikolla 1.04-1.19. Sitä edeltävällä taas 0.98 - 1.17. Nuo ovat huomattavasti matalampia, kuin esimerkiksi marraskuun kasvuvaiheessa, jolloin R-luku oli pahimmillaan viikon ajan välillä 1.2-1.4.
Itse näkisin, että suurin syy tällä hetkellä on siinä, että lähtötaso tähän kasvuvaiheeseen oli verraten korkealla. Ja siksi, että tämä noin R=1.1 -luokkakin on pitkään jatkuessaan ihan riittävän paha tilanne. Nyt tartunnat ovat tuplaantuneet noin 40 päivässä. Syksyllä pahimmassa vaiheessa siihen riitti kaksi viikkoa.