Kiitoksella se kissakin elää.
THL:n Mika Salminen on tyytyväinen siitä, ettei koronaepidemia ole kiihtynyt Suomessa. Riski on kuitenkin yhä olemassa.
www.is.fi
Suomen suurin ongelma tässä koronakriisin hoitamisessa on viestintä. Viranomaisten ja asiantuntijaorganisaatioiden viestinnällisenä linjana tuntuu olevan uhkailu ("
veitsenterä",
joulun peruuttaminen, "
kohta tartuntatilanne räjähtää" jne), hallituksen linjana uhkailun lisäksi holhous ("
nyt on kaikkien ryhdistäydyttävä"), ja useilla medioilla puolestaan pelottelu klikkiotsikoiden kautta (ruumisarkkukuvat, "
kauhuskenaario" jne). Olen useasti kirjoittanutkin, että tämä sekä huonontaa ilmapiiriä että polarisoi keskustelua siksi, että pelkästään negatiivinen ja paternalistinen viestintä hieman karrikoidusti ilmaistuna pelottaa osaa, ahdistaa toisia ja vituttaa loppuja.
Harva enää puhuu siitä, että tämä on kimpassa hoidettu oikeastaan helvetin hyvin (pitkälle kehittyneistä yhteiskunnista tilanne on parempi ainoastaan joissakin täysin eristäytyneissä saarivaltioissa) ja mikään fakta ei viittaa siihen, että asiat olisi tästä jotenkin yhtäkkiä menossa perseelleen.
Mika Salminen on ilmeisesti tajunnut sen, että positiivissävytteiselle viestinnälle tässä olisi huutava tarve, jotta porukka saadaan hoitamaan tämä tyylikkäästi loppuun saakka.
Jos niin ikävästi pääsisi käymään, että tartuntatilastot lähtisivät entisestään laskuun niin hallitushan voisi määrätä uuden pakkolain jonka perusteella poliisi ja armeija pääsisivät hakemaan ihmisiä kaduilta ja kodeista pakkotesteihin. Saadaan sitten ne piilotartunnatkin tilastoihin ja perusteet jatkaa sekä tehdä uusia rajoituksia ja sulkea lisää paikkoja.
Ja jos oikein hyvä tuuri kävisi, sulkisivat itsensäkin vahingossa johonkin tilaan ilman yhteyksiä ulkomaailmaan etteivät pääsisi ohjeistamaan kuntia ja alueviranomaisia uusista rajoituksista.
Hallitus viestii toimenpiteistä - kuten sanottua - paskasti, mutta rajoituksiin hallituskokoonpanolla tuskin on lopunkaiken juuri mitään merkitystä. Rajoitusten nykytilanteesta riippumaton tiukentaminen vaikuttaisi olevan ainakin euroopanlaajuinen trendi hallituspohjasta riippumatta. Esimerkiksi Itävallan oikeistovetoinen hallitus pidensi juuri kovaa lockdownia parilla viikolla ja tiukensi rajoituksia maskien suhteen (FFP2-maskin käyttöpakko useassa yhteydessä) sekä ravintoloiden ja hotellien aukiolon suhteen (saavat avata ovensa vasta maaliskuussa). Lisäksi alueellisen tilanteen huomioiminen (alueellinen liikennevalomalli) on heivattu nyttemmin kokonaan roskiin. Tämä kaikki huolimatta siitä, että tartuntatilanne on laskussa ja joillakin alueilla tilanne on jopa varsin hyvä. Kuten Suomessa, myös täällä ja ilmeisesti aika lailla ympäri Eurooppaa merkittävimpänä perusteena tiukennuksille on tuo virusmuunnos.
Lisäksi on poliittisesti melko lailla mahdoton ajatus, että Suomen nykyinen oppositio asettuisi rajoitusten tiukennusten suhteen mitenkään vastahankaan. Kokoomuksen piirissä lienee edelleen paljon myös sitä väkeä, joiden mielestä tauti pitäisi "tukahduttaa, kuten Taiwanissa ja Uudessa-Seelannissa", rajoituksia pitäisi pikemminkin kiristää reilusti, ja joiden mielestä koulujen auki pitäminen on täysin vastuutonta. On muistettava, että Kokoomuksen viesti oli keväällä ja kesälläkin ennemminkin rajoituksia tiukentava, kuin niitä löysäävä. Perussuomalaisissa ja heidän äänestäjäkunnassa puolestaan on niin värikästä sakkia, ettei Halla-aho joukkoineen ole uskaltanut hiiskua koronatoimenpiteistä juuri mitään koko aikana - ei edes sitä, että aikovatko itse ottaa rokotusta vai ei.
Kaikesta huolimatta on täysin naurettavaa, että Suomessa liikuntaharrastuksiin liittyvät rajoitukset ovat mitä ilmeisimmin tiukentumassa sen sijaan että niitä - asiantuntevista lausunnoista huolimatta - viimein löysättäisiin. Siis mikäli tuo valiokuntien lausuntokierroksella oleva lakiesitys menee läpi.
