Koska sekä koronaviruksen alkuperäinen ketju sekä koronarokotteeseen liittyvä ketju täyttyvät kovaa tahtia päivittäisestä tilanneseurannasta ja muusta arkisemmasta keskustelusta, ajattelin että tällaiselle yleisemmän tason filosofoinnille koronaviruksen tulevaisuudesta voisi olla paikallaan avata oma ketjunsa. Katsotaan tuleeko keskustelua vai jääkö tyngäksi.
Heti alkuun pohjustukseksi pari asiantuntijalausuntoa. Virologi Tarja Sironen totesi hiljattain Ylen haastattelussa koronaviruksesta näin:
"Kyllä se on nyt pysyvä osa ihmisten hengitystieviruksia. Se jää kiertämään maapallolle. Emmehän me siitä enää kokonaan eroon pääse. Siitä tulee ajan kanssa todennäköisesti kausiflunssa."
Toinen virologi Olli Vapalahti taas on ottanut esille, että viruksesta on nyt ilmennyt ainakin neljä itsenäistä kehityshaaraa/varianttia (UK, Etelä-Afrikka, Brasilia, Ohio), joissa on jollain tavalla merkittävä ero nykyiseen valtavarianttiin. Näissä tapauksissa virus on pyrkinyt muuntumaan paitsi tarttuvammaksi, myös sellaiseksi, että se pystyisi väistämään sitä vastaan syntyneen immuniteetin. Uudet virusvariantit ovat todennäköisesti saaneet alkunsa mutaatioista yksittäisissä tartunnan saaneissa henkilöissä, joiden immuunipuolustus on ollut heikentynyt.
Vielä alkuvuodesta oli vallalla käsitys, jonka mukaan koronavirukset ovat hitaampia muuntumaan kuin influenssavirukset. Tämä saattaa edelleenkin teorian tasolla pitää paikkansa, mutta nykytilanteessa isoin pulma tulee yksinkertaisesti siitä, että SARS-CoV-2 -koronavirusta on yksinkertaisesti liikenteessä niin valtava määrä, että mutaatioiden synnylle on erinomainen kasvualusta: tällä hetkellä koronaviruksen uusia vahvistettuja tapauksia tulee päivittäin n. 750 000 kappaletta ja worldometerin arvion mukaan aktiivisia tapauksia on n. 25 miljoonaa. Tähän päälle vielä iso kasa oireettomia tai muuten varmistamattomia tartuntoja. Onkohan mitään influenssavirusta sairastanut yhtäaikaisesti näin suuri määrä ihmisiä? Jos ajatellaan, että tartuntakykyä edistävän tai immuunipuolustusta kiertävän mutaation synty on virukselle periaatteessa harvinaista, tai vaikkapa 7 oikein -lottovoitto, niin virus saa tällä hetkellä ikään kuin täyttää 750 tuhatta lottokuponkia päivässä. Ei mikään ihme että muutama lottovoittokin sieltä tällä tahdilla on tullut.
Jos ja kun nyt tilanne on se, että koronavirus pystyy kuin pystyykin mutatoitumaan influenssaviruksen kaltaisesti, niin sanoisin että Sirosen arvio koronaviruksen jäämisestä pysyväksi kiertolaiseksi saattaa hyvinkin pitää paikkaansa. Nämä nykyiset muutokset eivät siihen tietenkään vielä riitä, mutta tulevaisuudessa tätä tahtia muuntuminen saattaa yhä enemmän johtaa siihen, että virus pystyy keksimään konstit sekä immuniteetin että rokotteiden kiertämiseen. Toivottavaa olisi ainakin, että samalla se muuntuisi vähemmän tappavaksi.
Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaisi Suomen kannalta? Ei välttämättä muuta kuin että jokasyksyisen influenssapiikin rinnalle tulisi koronapiikki. Toivottavasti myös muista kehitteillä olevista hoidoista ja ehkäisykonsteista, kuten nenäsumutteista, saataisiin tulevaisuudessa apuja. Sama pätee myös Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja muihin kehittyneisiin maihin: normaaliin elämään paluu alkaa olla horisontissa. Valitettavasti köyhempien maiden osalta tulevaisuus näyttää heikommalta. Ongelmia on kahta lajia: ensinnäkin rokotteiden hinta, saatavuus ja niihin liittyvä logistiikka aiheuttavat isoja haasteita vaikkapa Etelä-Amerikassa tai Afrikassa. Toinen ja ehkäpä vielä isompi ongelmakimppu liittyy siihen, että ihmiset eivät ole halukkaita ottamaan rokotetta. Tämä on toki ongelma myös kehittyneissä maissa, Suomessa onneksi melko vähäinen.
Jos otetaan rinnalle vielä positiivisempi skenaario, niin sehän on tietysti se, että pandemia saadaan rokotteiden tuottaman laumasuojan avulla kukistettua. Tämä edellyttäisi muutamaa asiaa: ensinnäkin sitä, että tehokkaita rokotteita saadaan tuotettua tarpeeksi isot määrät ja ihmiset ympäri maailmaa saadaan vakuutettua sen hyödyistä. Toiseksi, rokotteista ei saisi tulla merkittäviä sivuvaikutuksia myöskään keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Kolmanneksi, rokotteen antaman suojan tulisi kuitenkin kestää mahdollisimman kauan, mieluiten useita vuosia. Tämä sitten on tietysti sidoksissa viruksen muuntumistahtiin. Nyt kun katsoo tämänhetkistä tilannetta globaalisti, tämä vaihtoehto ei valitettavasti tällä hetkellä tunnu kovinkaan todennäköiseltä. Toki, jos edellä mainitut asiat toteutuvat parhain päin, kaikki on mahdollista.
Entäs sitten ne rajoitteet, milloin niistä voidaan luopua vaikkapa täällä koto-Suomessa? Tartuntamäärät tässä näyttelevät varmasti jatkossakin isoa roolia, mutta itse arvioisin että kevään loppupuolella ja kesällä elämä alkaa suurin piirtein näyttää normaalilta, vähintään samalla tavoin kuin viime kesänä. Poikkeuksina ehkä isot sisätiloissa järjestettävät yleisötapahtumat ja juhlat, sekä matkailu. Käsidesit ja maskit ovat tainneet tulla jäädäkseen, ainakin osalle ihmisistä. Syksyllä sitten toivon mukaan rokotetuotanto alkaa jo tuoda laumasuojaa ja myötävaikuttaa seuraavan ison aallon torjumiseen, Suomessa ja koko Euroopassa.
Viimeisenä avautunee todennäköisesti globaali matkailu. Mielenkiintoista nähdä, saadaanko aikaan jotain rokotepassia tai vastaavaa järjestelyä, joka jollain tavalla vapauttaisi matkailun ainakin rokotuksen saaneille. Silti: aika vaikea on nähdä että globaali turismi ja muu reissaus maasta ja mantereelta toiseen palaisi ihan hetkeen vuoden 2019 tasolle.
Miltä näyttää koronapandemian tulevaisuus palstatoverien kristallipalloissa?
Sitten vielä yksi mielenkiintoinen ja iso kysymys on se, onko tulevaisuudessa kenties nurkan takana vaanimassa jokin vielä vaikeampi virustauti? Jokin, jossa yhdistyvät esim. koronaviruksen tarttuvuus ja Ebolan tappavuus. Ja mitä pitäisi tehdä uusien pandemioiden ehkäisemiseksi? Jätän nämä aiheet pohdittavaksi seuraaville kirjoittajille.
Edit. Jaa, avausviesti on siirretty yleisen ketjun puolelle. Mennään näillä siis.
