Ihan ymmärrettävää, että rajoitukset, uutisointi ja korona-aika ylipäänsä käyvät ihmisten hermoille. Myös ennusteiden ja skenaarioiden esittämisessä media ei ole yleensä onnistunut kovin hyvin, mikä on sekin ymmärrettävää sillä ei toimittajilla ole asiantuntemusta esimerkiksi probabilististen ennusteiden vahvaan ymmärtämiseen. En ihmettele reaktioita sinänsä.
Kannattaa kuitenkin erottaa uutisten ja otsikoiden sävy omasta todellisuuden arvioinnista ja taistella käänteispsykologista vastareaktiota vastaan. Otetaan vaikka Hesarin juttu leviämistahdista ja 200 tehohoitopaikasta ja 1500 sairaalapotilaasta. Kyseessä on skenaario, jossa syksyn vauhdin odotetaan jatkuvan.
@BitterX jo yllä aiheellisesti huomauttikin ennusteen ja skenaarion erosta. Jos siis kritisoit juttua, oletko eri mieltä siitä että syksyn vauhdin jatkuminen olisi mielekäs skenaario (miksi ei olisi?) vai oletko eri mieltä hoidontarpeesta skenaarion muuten toteutuessa (millä perusteella)? Kuten näkyy, sairaalapaikkojen ja tehohoitopaikkojen tarve on seurannut skenaariota tähän asti tai mennyt jopa sen yli.
Sairaalahoitoa tarvitsisi keväällä yhtä aikaa 1 500 koronapotilasta ja tehohoitoa 200.
www.hs.fi
Toisaalta on paikallaan muistaa, että talousasiantuntijat niin meillä kuin esimerkiksi pulaan joutuneessa Saksassa näkevät vapaasti leviävän koronan enemmän haitallisena nimenomaan pitkällä aikavälillä kuin rajoitusten aiheuttamat talousongelmat.
Saksassa alkaa tänään keskiviikkona laaja yhteiskunnan sulku. Koulut, päiväkodit ja valtaosa kaupoista pysyvät suljettuna vähintään tammikuun 10. päivään asti.
yle.fi
Jos kuulut joukkoon, jonka mukaan koronatoimia pitää perustella vain nykyisellä ja menneellä nimenomaan Suomessa sattuneiden koronakuolemien ja vakavien sairastumisten kautta, mutta toisaalta pelottelet rajoitteiden aiheuttamalla talouden peruuttamattomalla tuholla ja konkurssiaallolla, voi olla vahva peiliin katsomisen paikka. Samalla "meillä on vain näin ja näin vähän koronakuolemia
nyt" -logiikalla voidaan nimittäin perustella rajoitusten suorastaan vähentävän konkursseja, sillä konkurssien määrähän on ollut huomattavasti edellisvuotta pienempi kaikesta konkurssiaallon rummuttamisesta huolimatta.
www.tilastokeskus.fi
Synteesinä, korona on vakava talous- ja terveysuhka jota ei saa päästää vapaasti leviämään vaan leviämisen hidastamiseksi on tarpeen ryhtyä paikoin voimakkaisiinkin rajoitustoimiin. Tämä pitää kuitenkin tehdä niin muut terveysaspektit kuin talouskin parhaan mukaan huomioiden. Lakimuutos konkurssiin hakemisesta velkojan puolelta on kenties vain väliaikainen helpotus, mutta täytyy muistaa sen väliajan tarjoavan mahdollisuuksia ratkaisun löytämiseen niin yrittäjän itsensä kuin myös julkisen hallinnon toimesta.
Sitten on erikseen se asia, että monesta olisi kiva lukea medialta ja julkisilta tahoilta viestiä, jonka mukaan elämä jatkuu ennallaan eikä juuri sinun tekemisilläsi voi olla mitään ikäviä seurauksia yms. ja varjella kansalaisten herkkiä mieliä ikäviltä skenaarioilta. Minusta tämä on kokonaisuuden kannalta täysin merkityksetöntä ja joitain poikkeuksia lukuunottamatta näyttäytyy turhana kritiikkinä joka tiivistyy itsestäänselvyyteen että "olisi kiva kuulla kivaa puhetta". Yksittäiset viestijät ja viestintästrategiat virallisten tahojen suunnalta toki menevät välillä pahasti metsään ja siitä olen avautunutkin pandemian aikana.
