Näin.
Keski-Euroopassa rajoitukset ovat olleet kautta linjan huomattavasti tiukempia, kuin Suomessa ja suurimmalti osin niitä on myös hyvin tunnollisesti noudatettu. Siitä huolimatta tartuntamäärät ovat nousseet hyvinkin korkeiksi monin paikoin. Tiheästi asutussa manner-Euroopassa - toisin kuin Suomessa - korona on levinnyt myös maaseudulla yksinkertaisesti siksi, että maaseudun kylät ovat myös tiheään asuttuja ja ne ovat toisiinsa nähden "kylki kyljessä".
Pääkaupunkiseutu ja sitä ympäröivät kehyskunnat on Suomessa ainoa alue, joka on yhdyskuntarakenteeltaan saman kaltainen, kuin Eurooppa monin paikoin. On ihan loogista, että viruksen leviämisen hidastaminen on siellä huomattavasti haastavampaa, kuin muualla Suomessa.
Siksi on harhaanjohtavaa väittää, että muualla ollaan oltu paskoja ja Suomessa hyviä. Tai muualla Suomessa on oltu hyviä ja Uudellamaalla paskoja.
Mutta toki Suomessa on toimenpiteitä viruksen leviämisen estämiseksi tehty myös oikein hyvin ja moni muukin asia kuin pelkkä yhdyskuntarakenne, on hyödyttänyt Suomea. Yksi asia on vähäinen byrokratia, ja siten mahdollisuus aika nopeaan päätöksentekoon. Monessa maassa, esim. Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä alueellisilla instansseilla on paljon enemmän valtaa kuin Suomessa, ja siksi asioiden läpivienti on hitaampaa. Ja esimerkiksi Ruotsiin verrattuna myös päätöksentekokulttuuri on erilainen: ruotsalainen tapa selvittää kaikki asiat tarkasti etukäteen ja käydä ne epähierarkisesti läpi erilaisissa konklaaveissa (eli n.s. diskuteerauskulttuuri) on useimmiten pelkästään hyvä asia, mutta tässä tapauksessa se ei ole ollut hyödyksi: päätöksissä on kestänyt liikaa, kun asioita on käyty läpi. Tämä ei ole pelkästään oma mielipide, vaan sitä on ruotsalaiset asiantuntijatkin nostaneet framelle pohtiessaan, miksi Ruotsi on selvinnyt naapureitaan huonommin tästä kriisistä. Ja kaikki ruotsalaisten kanssa työasioissa tekemisissä olleet kyllä tietävät, että diskuteeraus on ihan todellinen ilmiö eikä pelkästään suomalaisten keksimä läppä.
