THL:n ylilääkäri muistuttaa kausi-influenssarokotteen tärkeydestä nyt koronaepidemian aikana:
Influenssarokotteen ottaminen on tänä vuonna entistäkin tärkeämpää.
yle.fi
Samalla Nohynek toivoo samaa, miten itsekin olen toivonut jo maaliskuusta lähtien. Kausi-influenssan vaaroista pitäisi puhua myös enemmän:
Koronasta puhutaan paljon, joidenkin mielestä jopa kyllästymiseen asti. Nohynekin mielestä myös kausi-influenssasta ja sen vaaroista olisi syytä puhua.
Hän arvioi, että jos influenssa pääsee leviämään, niin siihen voi kuolla Suomessa enemmän ihmisiä kuin koronaan on tähän mennessä kuollut.
THL:n tilastoissa(siirryt toiseen palveluun) koronavirukseen liittyviä kuolemia on tällä hetkellä (27.10.) 354.
Kuolleisuudesta mielenkiintoinen huomio myös seuraava, kun olen ymmärtänyt, että korona merkitään pääkuolinsyyksi suhteellisen herkästi:
THL:ssä on arvioitu, että vuosittain kausi-influenssaan kuolee 500–2000 suomalaista. Arviota on pidetty myös liian suurena.
– Viralliset kuolintilastot perustuvat kuolinsyiden koodeihin, joita hoitavat lääkärit tekevät. Influenssaa ei koskaan merkitä henkilön pääkuolinsyyksi, Nohynek sanoo.
Täälläkin esillä olleeseen yhdysvaltalaiseen tutkimukseen koronasta ja kausi-influenssasta Nohnyek kommentoi:
Koronan ja kausi-influenssan vaarallisuutta vertailtiin Ylen jutussa. Nohynekin mukaan influenssakaudet ovat hyvin erilaisia riippuen siitä, mikä virus on valtavirus ja kuinka hyvin se vastaa rokotteeseen valittua virusta. USA:n tutkimuksessa verrattiin viime influenssakauteen, joka ei ollut niin rankka kuin esimerkiksi kausi 2017–18.
– Myös hoitoon hakeutuminen vaikuttaa. Tässä tapauksessa katsottiin sairaalassa hoidettuja tapauksia ja tehtiin se johtopäätös, että samanlaiset lainalaisuudet pätevät kotihoitoidossa oleviin.
Myös testaamisessa on huomattavia eroja tautien välillä:
Kausi-influenssaan kuolevien määrää vääristää myös otettujen testien määrä ja kohdistaminen eli se, kuka näytteenottoon hakeutuu ja kenestä näyte otetaan.
– Nyt koronan tapauksessa testausaktiviteetti on sellaista, mitä emme koskaan aikaisemmin ole nähneet muiden hengitysteitse leviävien tautien kohdalla. Tästä tulee huomattava epäsuhta.
Varmaan sohitaan taas muurahaispesää tälläkin uutisnostolla, mutta mitä tässä nyt taas työporukoissa ja muualla ihmisten kanssa jutellut, niin ihan oikeasti se jaksaa ihmetyttää, miten löysästi jaksetaan influenssaan suhtautua. Halusin myös nostaa tämän uutisen esille pohjustuksena sille, miten itse suhtaudun koronaan. Miten olen oikeastaan ihan alusta asti suhtautunut.
Tässä maailmassa on tälläkin hetkellä noin 500 000 tuntematonta zoonoosi-virusta, jotka voivat aiheuttaa tappavia pandemioita:
Kansainvälisen raportin mukaan luonnonsuojelulla voitaisiin purkaa tikittävä pandemia-aikapommi.
yle.fi
500 000. Se on aika iso määrä. Se kertoo myös siitä, että virukset ja bakteerit ovat osa tätä maailmaa ja osa meidän joka päiväistä elämää. Ovat olleet jo aikojen alusta lähtien. Koronakin on siis satavarmasti ollut osa meidän maailmaa ihan helvetin kauan. Nyt oli tämän viruksen aika lähteä leviämään ympäri maailmaa, ihmisestä toiseen ja jossain vaiheessa on taas seuraavan zoonoosi-viruksen vuoro.
En tiedä, elääkö länsimainen ihminen sitten oikeasti niin kuplassa, että ottaa terveytensä täysin itsestäänselvyytenä. Ja kun joku aiemmin meille tuntematon virus lähtee pyörimään keskuudessamme, meiltä katoaa kaikki suhteellisuuden taju, emmekä ymmärrä, että olemme jo tähänkin asti eläneet virusten kanssa, joilla on potentiaalia viedä ihmisiä hautaan suuria määriä. Tai aiheuttaa niitä pitkäkestoisia jälkioireita. Siinä oikeasti silmät avautuu, kun matkustaa ebola, malaria, keltakuume -alueilla ja näkee, että huolimatta näistä huomattavan vakavista taudeista, ihmiset elävät ja naureskelevat ja nauttivat elämästä. Ja siellä kuolee kuitenkin huomattavan suuria määriä niitä nuoremman ikäpolven edustajia.
Ja nyt tähän kommenttina, puhun taas siitä kuolleisuudesta vaarallisuuden määritelmänä. Puhun siitä siksi, että kaikki ne, joiden kanssa on tullut juteltua ja jotka nyt ovat olleet maaliskuusta lähtien suhteellisen paniikissa tästä taudista, ovat puhuneet vain ja ainoastaan koronan tappavuudesta. Ja pelkäävät kuolevansa koronaan. Eivät pelkää siis sitä, että siitä saattaa aiheutua joitain vakavampiakin jälkitauteja. En myöskään usko, että vastaavaa hässäkkää olisi nähty, mikäli olisi ollut alusta asti jo varmaa, että korona on tappavuudeltaan influenssan luokkaa (en siis sano, että on), mutta saattaa aiheuttaa enemmän pitkäkestoisia oireita.
Joku on saattanut ajatella, että suhtaudun vähättelevästi koronaan. Ja olen vain denialisti, kun vertailen koronaa ja kausi-influenssaa. Kyse ei ole siitä. En koe suhtautuvani mihinkään virukseen tai taudinaiheuttajabakteeriin vähättelevästi, sillä kuten olen aiemmin sanonut, ihmisen ei kuulu olla sairas. Mikään tauti ei tee ihmiselle hyvää. Näen kuitenkin koronan yhtenä taudinaiheuttajana muiden joukossa ja siihen voin sairastua yhtälailla kuin muuhunkin tautiin. Ja itse olen noudattanut jo ennen koronaa niitä hygieniaohjeita, mitä nyt toitetaan ympäri Suomea, välttääkseni saamasta niitä muita potentiaalisesti vakavia tauteja. Olen myös alusta asti vierastanut sitä, että tämän viruksen varjolla on pyydetty ihmisiä pitämään huolta läheisistään ja pitämään läheisensä turvassa. Pitääkö ihmisiä oikeasti tähänkin ohjeistaa? Ihanko oikeasti aikana ennen koronaa ihmisiä ei ole kiinnostanut, mitä tauteja mahdollisesti tartuttavat esimerkiksi isovanhempiinsa?
Loppuun on sanottava edelleen, että tässä ketjussa on kyllä todella hyvää keskustelua. Eikä tämä avautuminen ollut varsinaisesti kohdistettu tähän ketjuun. Tämä oli lähinnä vain omien ajatusten tuomista esille kirjoitetussa muodossa, kun kieltämättä päivä päivältä koko korona taas vituttaa enemmän ja enemmän. Varsinkin näin pimeänä vuodenaikana.