Jos vertaa muihin Euroopan maihin niin Tšekki ja Belgia Ruotsin kokoluokkaa väkimäärältä ja näissä vielä kovemmat luvut.
Belgia 24000 tartuntaa/vrk, kriittisesti sairaita noin 1000 ( keväällä kriittisesti sairaita max melkein 1300)
Tsekki 14000 tartuntaa/vrk, kriittisesti sairaita noin 1000 (keväällä kai selvisi vähällä)
Ruotsi 3000 tartuntaa/vrk, kriittisesti sairaita noin 60 (keväällä max noin 600)
Sitten Norja ja Suomi onnistuneet lukujen valossa melko samalla tavalla ja tilanne hyvin hallinnassa. Huomioitavaa tosiaan että ne maat mitkä keväälläkin oli vaikeuksissa on sitä myös nyt ja kovia rajoituksia pukkaa taas.
Luvut otettu Worldometersistä.
Tämä on hyvä havainto. Ja tämä kuvastaa hyvin sitä, että koronaviruksessa on vielä todella paljon sellaista, mitä emme ymmärrä. Jostain syystä Suomi ja Norja ovat selvinneet toistaiseksi molemmista "aalloista" hyvin, ja sitten esimerkiksi Ruotsi huonommin. Ja Euroopassa tilanne on juuri noin kuten sanoit, eli nimenomaan niin, että jos keväällä kärsittiin, niin kärsitään nytkin. Toiseen suuntaan tuo ei kuitenkaan suoraan päde, vaan jos keväällä onnistittiinkin välttämään paha tilanne, niin nyt voi olla toisin.
Uskon, että taustalla on hyvinkin yksinkertaisia asioita, jotka ehkä yksittäisinä ovat melko merkityksettömiä kokonaisuuden kannalta, mutta yhteenlaskettuna ratkaisevia. Väestötiheys, sosiaaliset etäisyydet, altistumistilanteiden laskennallinen määrä yms. ovat selkeitä, ja voimakkaasti kulttuuri- ja yhteiskuntasidonnaisia asioita. Mutta sitten voi hyvinkin olla sellaisia asioita, joita voi olla hyvin hankala tutkia tai todistaa tieteellisesti. Voivatko esimerkiksi alueelliset erot ruokakulttuurissa, muiden tautien rokotekattavuudessa, ilmansaasteissa, tupakoinnissa tai alkoholin käytössä, ilmastossa tai vaikka aiemmin sairastetuissa flunssaviruksissa vaikuttaa kokonaisuuteen?