Tämä viruksen muuttuminen vähemmän vaaralliseksi on ollut spekulaation kohteena. Jatkoajassa vallitsee vahva konsensus, että näin ei ole käynyt, tai oikeammin niin, että tiedeyhteisössä asiasta olisi konsensus.
Luin kuitenkin tämän viikon Talouselämästä artikkelin, että tiedeyhteisön konsensus ei olisi niin vahva kuin annetaan ymmärtää. Eli ilmeisesti osa tutkijoista on edelleen sitä mieltä, että tämä nykyisin vallitseva mutaatio olisi hieman tarttuvampi, mutta vähemmän vaarallinen. Ja jos oikein tulkitsin, niin tuo piikkiproteiinimuutos ei välttämättä olisi ainoa mutaatio, joka viruksessa olisi tapahtunut.
No, artikkelin mukaan yksimielisyyttä ei ole, eikä myöskään näyttöä puolesta tai vastaan. Ja suuri osa tästä epäilystä lienee siirrettävissä selitettävissä juurikin näillä parantuneella diagnosoinnilla, kehittyneemmällä hoidolla ja nuoremmalla ikäjakaumalla.
Itse pohdin sitäkin, että onko ihmisten muuttunut käyttäytyminen ja rajoitukset saaneet viruksen heikkenemään? Testeissähän on pitkin vuotta tutkittu mm. sitä, kauanko koronavirus säilyy elossa eri pinnoilla. Näissä yhteyksissä suomalaiset asiantuntijat ovat todenneet, että vaikka virukset säilyisivätkin elossa pitkänkin aikaa, niiden tartuttavuus alkaa laskea jo paljon aiemmin. Voisiko siis olla mahdollista, että muuttuneen käyttäytymisen vuoksi ihmiset altistuvat keskimäärin pienemmälle ja heikommalle virusmäärälle, minkä vuoksi myös tartunnat ovat lievempiä?
Vaikea varmaankin tutkia tällaista, mutta ajatuksen tasolla on aina kiva spekuloida eri vaihtoehtoja...
